Koptit

egyptiläinen etnis-uskonnollinen kansanryhmä

Koptit ovat egyptiläinen etnis-uskonnollinen kansanryhmä. He ovat arabiankielisiä koptilaiskristittyjä.[1]

Koptit
Koptien lippu.
Koptien lippu.
Rukoilevia kopteja Tahririn aukiolla Kairossa vuonna 2011.
Rukoilevia kopteja Tahririn aukiolla Kairossa vuonna 2011.
Väkiluku 5–20 milj.
Merkittävät asuinalueet
Egypti5–20 milj.
Sudan< 0,5 milj.
Kielet arabia, kopti
Uskonnot koptilaisuus

Koptit ovat Egyptin suurin vähemmistö ja koko arabimaailman suurin kristillinen yhteisö. Heidän lukumääräkseen Egyptissä on yleensä arvioitu 4,7–7,1 miljoonaa eli 6–9 prosenttia koko maan väestöstä, mutta joissain arvioissa heidän väestöosuudekseen on arvioitu jopa 10–20 prosenttia.[2] Lisäksi Pohjois-Sudanissa asuu vajaa puoli miljoonaa koptia.[3] Kopteja on lähtenyt myös paljon diasporaan Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan, Eurooppaan ja Amerikkaan.[4]

Koptit puhuvat nykyisin arabian murretta, jossa on hiukan piirteitä koptin kielestä, joka kuoli koptien käyttökielenä 1100-luvulla. Koptin kieli on edelleen käytössä liturgisena kielenä, ja sitä opetetaan Egyptin ulkopuolella koptien kirkoissa, kouluissa ja yliopistoissa.[4]

EtymologiaMuokkaa

Nimitys kopti tulee kreikan kielen sanasta aigyptios, egyptiläinen. Muslimivalloituksen jälkeen 600-luvulla islaminuskoiset egyptiläiset luopuivat kopti-nimestä, ja sillä alettiin tarkoittaa ainoastaan kristittyjä egyptiläisiä.[1]

HistoriaMuokkaa

VarhaishistoriaMuokkaa

Koptit polveutuvat muinaisista egyptiläisistä. Koska koptit eivät ole sulauttaneet joukkoonsa ulkopuolisia, he ovat säilyttäneet muinaisten egyptiläisten ulkomuodon.[4]

Kristinusko tuli Egyptiin jo ensimmäisellä vuosisadalla. Se levisi nopeasti koko maahan, ja Aleksandrian kaupungista tuli tärkeä kristinuskon keskus. Koptilainen kirkko oli yksi niistä itäisistä kirkoista, jotka torjuivat käsityksen Kristuksen kahdesta luonnosta, joka oli hyväksytty Khalkedonin kirkolliskokouksessa. Koptilainen kirkko omaksui miafysitismiksi kutsutun teologisen opin.[1] Moni kopti erkaantui ortodoksisesta koptilaisuudesta kääntymällä roomalaiskatolisuuteen ja protestantismiin.[1]

Kun muslimit valloittivat Egyptin vuonna 641, kopteja alkoi kääntyä islamiin. Muslimihallitsijat alkoivat vainota kopteja 800-luvulta alkaen, ja koptien kirkkoja tuhottiin, kirjoja poltettiin ja vanhimpia vangittiin.[2]

Koptit alkoivat käyttää arabian kieltä, ja osa sulautui arabeihin. Arabiasta tuli koptien liturginen kieli koptin kielen rinnalla 1100-luvulla, sillä moni kopteista oli jo unohtanut koptin kielen. Nykyisin vain pieni osa koptien jumalanpalveluksista on muulla kielellä kuin arabiaksi.[1]

1800- ja 1900-luvuillaMuokkaa

 
Egyptin presidentti Nasser tapaa koptipiispoja vuonna 1965.

Islamiin kääntymisten seurauksena kopteja oli enää kymmenesosa koko maan asukkaista, kun Britannia otti Egyptin hallintaansa vuonna 1882. Koptit olivat dhimmejä, eli heidän toimintaansa säädeltiin ja rajoitettiin monin tavoin. Kopteilla oli kuitenkin uskonnonvapaus ja oikeus omistaa maata. Egyptiin syntyikin 1800-luvulla suuri koptien porvariluokka. Kopteja toimi myös paikallisjohtajina, ja brittihallinnon aikakaudella Egyptissä toimi myös kaksi koptipääministeriä.[2]

Koptien asema heikentyi Egyptin itsenäistyttyä vuonna 1936.[4] Nasserin valtakaudella vuoden 1952 uudistuksissa keskiluokkaiset ja alaluokkaiset koptit olivat hyötyjien puolella, mutta 75 prosenttia vaikutusvaltaisen koptieliitin omaisuudesta kansallistettiin. Koptit kärsivät 1950-luvulla häirinnästä, merkittäviä koptipuolueita lakkautettiin ja heidän omaisuuttaan takavarikoitiin. Heikkenevät olosuhteet ajoivat monet koptit muuttamaan maasta.[2]

Sadatin aikana vuonna 1972 radikaalit islamistit tuhosivat paljon koptien kirkkoja ja muita rakennuksia. Vuosikymmenen lopulla koptit protestoivat syrjintää ja sharialain valtaa vastaan, ja maassa oli selkkauksia muslimien ja koptien välillä. Sadat karkotti koptien paavi Shenouda III:n vuonna 1980 viideksi vuodeksi, ja lisäksi koptiaksivisteja pidätettiin, ja heidän järjestöjään ja julkaisujaan kiellettiin.[2]

2000-luvullaMuokkaa

 
Kopti Boutros Boutros-Ghali oli YK:n pääsihteeri 1990-luvulla.

Koptit ovat kärsineet syrjinnästä, vihapuheesta ja väkivallasta 2000-luvullakin. Kouluissa koptien kulttuuria ei opeteta, ja heidän asemansa yliopistossa ja armeijassa on epätasa-arvoinen. 2010-luvulla kopteja on surmattu useissa hyökkäyksissä, ja pelkästään vuosien 2011–2012 aikana heitä surmattiin yhteensä lähes sata. Vuonna 2013 muslimit syyttivät kopteja Egyptin väkivaltaisen armeijan tukemisesta, mikä johti uusiin koptivainoihin.[2]

Presidentti Abdel Fattah al-Sisi on ryhtynyt tukemaan ja osallistamaan koptikirkkoa. Vainot ja syrjintä ovat kuitenkin jatkuneet – esimerkiksi koptien kirkkorakentamista on rajoitettu, eivätkä viranomaiset aina suojele kopteja väkivallalta. Vuoden 2015 vaaleissa Egyptin parlamenttiin kuitenkin valittiin ennätykselliset 36 koptia eli kuusi prosenttia kaikista paikoista.[2]

Kopteja asuu suhteellisesti eniten Ylä-Egyptissä. Useimmat koptit ovat talonpoikia ja työläisiä, mutta osa heistä kuuluu talouselämän ylempään keskiluokkaan tai kaupunkien ja maaseudun keskiluokkaan.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Copt Encyclopaedia Britannica. Viitattu 29.9.2021.
  2. a b c d e f g h Copts of Egypt Minority Rights Group International. Viitattu 29.9.2021.
  3. World Directory of Minorities and Indigenous Peoples - Sudan : Copts 2018. Minority Rights Group International. Viitattu 30.9.2021.
  4. a b c d Minahan, James B.: ”Copt”, Encyclopedia of Stateless Nations: Ethnic and National Groups around the World, s. 107–108. Greenwood, ABC-CLIO, 2016. ISBN 978-1-61069-953-2.