Köyhyysrajanselvennä alapuolella elävien osuus maan väestöstä.

Köyhyysraja tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisen tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.

Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Siitä, mihin köyhyysraja pitäisi asettaa, on käyty laajaa keskustelua, ja käytännössä eri maat käyttävät eri köyhyysrajoja.

Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa verrattuna muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.

Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista[1]. Vuonna 2017 Suomen koko väestön mediaanitulo oli 24 580 euroa vuodessa eli n. 2 048 euroa kuukaudessa, joten pienituloisuusraja oli 14 750 euroa vuodessa eli n. 1 229 euroa kuukaudessa. Rajan alapuolelle jäi tuona vuonna 654 000 henkilöä eli 12,1 % väestöstä. [2]

Pienituloisten osuus Suomen väestöstä oli pienimmillään vuonna 1993, jolloin vain 7,2 % väestöstä oli pienituloisia[3][4]. Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä lähes kaksinkertaistui n. vuosina 1999–2009 ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä[5]. Osuus saavutti huippunsa 13,9 % vuonna 2008[4][3]. Sittemmin köyhien määrä on jälleen vähentynyt[3][4].

Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista. Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.

Maailmanpankki mittaa köyhyyttä julkaisemalla tilastoja alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä elävistä henkilöistä. Tällaiset tulotasot ovat yleisiä kehitysmaissa. Tilastoa on laajennettu myös kahteen ja neljään dollariin päivässä.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kuka oikein on suurituloinen. Pekka Vuoristo. Helsingin Sanomat 8.9.2009, A 4.
  2. Kaisa-Mari Okkonen: Tilastokeskus - www.stat.fi. Viitattu 2.1.2020.
  3. a b c https://findikaattori.fi/fi/103
  4. a b c Kaisa-Mari Okkonen: Tilastokeskus - www.stat.fi. Viitattu 2.1.2020.
  5. Riitta Vainio: Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Helsingin Sanomat 8.3.2010: A5


Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.