Köyhyysraja

tulotaso, jonka alapuolella ihmisen katostaan olevan köyhä

Köyhyysraja tarkoittaa kansalaisen tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan olevan köyhä.

Köyhyysrajanselvennä alapuolella elävien osuus maan väestöstä.

Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Siitä, mihin köyhyysraja pitäisi asettaa, on käyty laajaa keskustelua, ja käytännössä eri maat käyttävät eri köyhyysrajoja.

Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä muun muassa Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa verrattuna muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa. OECD mittaa köyhyyttä siten, että tulojen ollessa alle 50 prosenttia väestön kotitalouksien mediaanitulosta ihminen on köyhä.[1] Näin ollessa köyhyys on yleistä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja harvinaisempaa Pohjoismaissa.

Eurostatin käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia vuosittaisesta mediaanitulosta.[2] Ihmistä pidetään siis köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 % keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista.[3] Vuonna 2022 pienituloisuusraja oli Suomessa yhden hengen taloudessa 16 910 euroa vuodessa eli noin 1 410 euroa kuukaudessa. Rajan alapuolelle jäi 730 800 henkilöä eli 13,4 % väestöstä.[2]

Pienituloisten osuus Suomen väestöstä oli pienimmillään vuonna 1993, jolloin väestöstä 7,2 % oli pienituloisia.[4] Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 1999–2009 ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä[5]. Osuus saavutti huippunsa 13,9 % vuonna 2008.[4] Sittemmin köyhien määrä on jälleen vähentynyt.[4]

Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista. Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.

Maailmanpankki mittaa köyhyyttä julkaisemalla tilastoja alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä elävistä henkilöistä (nykyään 1,9$). Tällaiset tulotasot ovat yleisiä kehitysmaissa. Tilastoa on laajennettu myös kahteen ja neljään dollariin päivässä. Maailmanpankin mukaan kymmenes elää yhä äärimmäisessä köyhyydessä.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Poverty rate OECD. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
  2. a b Pienituloisia 730 800 vuonna 2022 19.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.12.2023.
  3. Vuoristo, Pekka: Kuka oikein on suurituloinen?. Helsingin Sanomat, 8.9.2009, s. A4. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c Pienituloisuusindikaattoreita 1966-2017 Tilastokeskus. Viitattu 26.12.2023.
  5. Riitta Vainio: Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Helsingin Sanomat 8.3.2010: A5

Aiheesta muualla

muokkaa