Avaa päävalikko
Korkeasaaren kallioista rantaa ja näkötorni.

Korkeasaari on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Saarella sijaitsee myös sen mukaan nimetty Korkeasaaren eläintarha.

Yhdessä viereisen Mustikkamaan ja muutamien pienempien saarten kanssa Korkeasaari muodostaa Mustikkamaa–Korkeasaari-nimisen kaupunginosan. Korkeasaaren vieressä sijaitsee Hylkysaari sekä pieni Palosaari. Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta, sekä Isoisänsilta Kalasatamasta.

HistoriaaMuokkaa

 
Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.

Korkeasaaresta on löytynyt pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori Antti Lahelma arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä rautakaudelta ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa.[1]

Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä.[2] Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.

Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.

Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto. [3]

EläintarhaMuokkaa

Korkeasaareen perustettiin vuonna 1889 yhä toiminnassa oleva eläintarha. Katso Korkeasaaren eläintarha.

LiikennöintiMuokkaa

Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys.

Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti Helsingin kaupungin liikennelaitoksen moottorilautta Korkea­saari-Hög­holmen. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan Suomenlinnan liikennettä Suomenlinnan lautan vuosihuollon ajaksi.[4] 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.

Nykyisin Korkeasaaren lauttoja liikennöi Suomen Saaristokuljetus ja bussiliikennettä Helsingin seudun liikenne.

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka toteutuessaan käsittää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Korkeasaaren ja Yliskylän välille. Yksi kolmesta uudesta sillasta Kruunuvuorensilta tulee Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille ja siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin silta. Siltojen ja raitiotieyhteyden rakentaminen alkaa vuonna 2018.[5]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.): Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas. Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-885-3. Sisältää reittikartan ja historiikin 1889–1989.

LähteetMuokkaa

  1. Ahti Koskinen: Korkeasaaresta löytyi periharvinainen kuppikivi 26.11.2014. Yleisradio. Viitattu 26.11.2014.
  2. Seppo Heikkinen: Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta 20.10.2016. Yleisradio. Viitattu 7.5.2019.
  3. Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 7.5.2019.
  4. Helsingin sanomat 5.10.1971, s. 14.
  5. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.