Mustikkamaa

saari Helsingissä
Maisemakuva Mustikkamaan rannasta.

Mustikkamaa (ruots. Blåbärslandet) on noin 36 hehtaarin laajuinen, viheralueena oleva saari Helsingin keskustan itäpuolella. Se sijaitsee Kruunuvuorenselän pohjoisosassa Kulosaaren ja Korkeasaaren välissä. Yhdessä viereisen Korkeasaaren ja muutamien pienempien saarten kanssa se muodostaa Mustikkamaa–Korkeasaari-nimisen kaupunginosan.

Mustikkamaa on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa kaupungin perustamisesta saakka, jolloin Kustaa Vaasa lahjoitti sen kaupungille samoin kuin läheiset Sompasaaren ja Korkeasaaren. Nämä saaret sijaitsivat tuolloin Vantaanjoen suulle perustettuun kaupunkiin johtavan vesiväylän varrella.

Vuonna 1921 saaresta muodostettiin kansanpuisto. Nykyisin siitä käytetään nimitystä ulkoilupuisto. Mustikkamaalla sijaitsee vuonna 1921 rakennettu kesäravintola, kesäteatteri, ulkoiluteitä, uimaranta ja neljä tenniskenttää.

Kulosaaresta johtaa vuonna 1964 rakennettu silta Mustikkamaalle. Vuonna 1973 rakennettiin myös silta Mustikkamaalta Korkeasaareen. Kalasataman uudelta asuinalueelta (Sompasaaresta) johtaa Mustikkamaalle vuonna 2016 avattu kevyen liikenteen silta, jonka nimi on Isoisänsilta.[1] Ennen siltojen rakentamista Mustikkamaalle oli vesiliikenneyhteys Hakaniemen torilta, mutta se ei ole enää käytössä. Saaren Kulosaaren-puoleisella rannalla on laaja pysäköintialue etupäässä Korkeasaaressa kävijöitä varten. Saarelle johtaa myös Rautatientorilta bussilinja 16.

Saaren alkuperäinen nimi oli Blåbergslandet, koska sen kalliot näyttivät sinisiltä sateen jälkeen. Tämän vuoksi saaresta käytettiin 1900-luvun alussa suomeksi nimeä Sinivuorenmaa. Nimi kuitenkin korruptoitui muotoon Blåbersholmen, ja myös Mustikkamaan ja Kulosaaren välisestä salmesta (nykyisestä Hopeasalmesta) on käytetty nimeä Blåberssundet. Marjojen nimet Uudenmaan vanhassa paikannimistössä ovat harvinaisia, mikä puoltaa ajatusta nimen alkuperäisestä muodosta.[2][3]

Mustikkamaan alla sijaitsee kolme vuonna 1982 louhittua luolaa, joissa varastoitiin polttoöjyä vuoteen 1999 asti. Helen aikoo rakentaa kahteen yhdistettyyn luolaan Suomen suurimman kaukolämpövaraston. Vesijohtovedellä täytettävän lämpövaraston on tarkoitus valmistua vuonna 2021.[4]

LähteetMuokkaa

  1. HS vei ”isoisän” jälkeläisen kaupungin odotetuimmalle sillalle 1.6.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.9.2016.
  2. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
  3. Ville Hartikainen: Tieteen ja taiteen rajalla. Historian professori Henrik Meinanderille jokainen valmistunut kirja on päättynyt rakkaussuhde. Helsingin Sanomat, 19.5.2020, s. B 11. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin maksullinen verkkoversio Viitattu 20.5.2020.
  4. Suomen suurimman lämpövaraston rakentaminen Mustikkamaalle alkaa Helsingin kaupunki. Viitattu 12.10.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa