Rautatientori
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Rautatientori (ruots. Järnvägstorget) on Helsingin ydinkeskustassa, Helsingin päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio. Sitä rajoittavat etelässä Kaivokatu, idässä Mikonkatu, pohjoisessa Vilhonkatu ja lännessä rautatieaseman ohi kulkeva Keskuskadun jatke. Rautatieaseman lisäksi torin varrella on useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo torin etelä- ja Suomen Kansallisteatteri pohjoisreunalla. Torin keskellä sijaitsee Aleksis Kiven patsas.
Rautatientori on tärkeä liikenteen solmukohta, sillä sen länsireunalla on useiden Helsingin sisäisten ja Helsingistä Vantaalle lähtevien bussilinjojen päätepysäkki. Tori on myös antanut nimensä päärautatieaseman alla olevalle Rautatientorin metroasemalle. Rautatientorin ohitse Kaivokatua pitkin kulkevat raitiovaunulinjat 3, 5, 6, 7 ja 9.
Rautatientorin historiaMuokkaa
Tori on entistä merenpohjaa ja sen paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Kluuvinlahti. Nykyisen torin paikalle kaavoitettiin jo 1800-luvun alkupuolella rakennuskortteli, mutta siihen ei ollut rakennettu mitään, ennen kuin se päätettiin jättää suureksi aukioksi, kun viereiseen kortteliin rakennettiin rautatieasema.
Rautatientorilla harjoitettiin torikauppaa vuoteen 1929 saakka. Alkujaan siellä oli myyty halkoja ja puutavaraa, 1900-luvun puolella etupäässä puuastioita, koreja ja käsitöitä. Myyntikojut olivat pääasiassa torin itäisellä, Mikonkadun puoleisella laidalla[1]
Myöhemmin Rautatientorille sijoitettiin linja-autojen päätepysäkkejä. Viimeisinä aikoina ennen kuin Helsingin metro vuonna 1982 otettiin käyttöön ja Itä-Helsingissä siirryttiin liityntäliikenteeseen, tori oli lähes kokonaisuudessaan bussien lähtölaiturialuetta. Nykyisin lähtölaiturialueena on vain torin länsiosa, kun taas torin keskiosa Ateneumin ja Kansallisteatterin kohdalla on palautettu jalankulkualueeksi, jossa on myös järjestetty monia yleisötapahtumia. Muutamana viime vuotena sinne on talvisin järjestetty pääsymaksullinen luistinrata.
LähikorttelitMuokkaa
Torin itäpuolella on kaksiosainen, Kaisaniemenkadun aikoinaan halkaisema Kameeli-kortteli, jonka pohjoispuoliskon torinpuoleista julkisivua hallitsevat Mikonkatu 19, jossa toimii nykyisin Casino Helsinki ja Fennian talo Mikonkatu 17:ssä, joka oli alun perin maineikas ja aikanaan Helsingin hienoin hotelli Grand Hotel Fennia. Sittemmin talossa on toiminut usein aikansa menestysravintola, kuten Aseveliravintola, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Cafe Metropol ja Ravintola Fennia. Nykyisin ravintolasali on liitetty kasinon tiloihin. Mikonkatu 17:n piharakennus purettiin 1988, ja sen tilalle valmistui 1998 elokuvateatteri Kinopalatsi.
Kaisaniemenkadun kulmaa hallitsee pohjoispuolella entinen Nokian pääkonttoritalo Mikonlinna ja eteläpuolella Osuuspankkitalona toimineet Mikonkatu 11-13 ja Yliopistonkadun kulmassa Mikonkatu 9, joka rakennettiin vuonna 1929 Atlas-pankin pääkonttoriksi. Atlas-pankki joutui muun muassa kiinteistösijoitustensa vuoksi kuitenkin vararikon partaalle, ja se yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Rea. 1970-luvulla sali muutettiin Helsingin Osakepankin tietokonesaliksi ja 1990 rakennusliike Hakan asuntomyymäläksi. 1994 salissa avattiin ravintola Planet Hollywood Helsinki, jonka avajaisissa nähtiin muun muassa Renny Harlin, Geena Davis, Bruce Willis ja Sylvester Stallone. Tila on nykyisinkin ravintolana.
Kaivokadun alla sijaitsevassa Asematunnelissa on runsaasti erilaisia liikkeitä, yhteys Rautatientorin metroasemalle sekä maanalaiset jalankulkutunnelit kauppakeskus Forumiin, keskustan Sokokseen, Rautatieasemalle ja City Centeriin (Makkaratalo).
Kuvia RautatientoriltaMuokkaa
Asematunneli. Rautatientorin metron sisäänkäynti vuonna 2005
Kansallisteatteri ja Aleksis Kiven muistopatsas sijaitsevat Rautatientorin laidalla
Rautatientorin luistelukenttä
Rautatientorin luistelukenttä illalla
Turvapaikanhakijoiden Oikeus elää-tukikonsertti Rautatientorilla 11.3.2017
Kuva Ateneumin edestä Rautatietorin itäpuolelta 14.1.2008
Torikauppaa Rautatientorilla vuonna 1909.
.jpg)
KarttaMuokkaa
Rautatientorilta lähtevät bussitMuokkaa
| Bussilinja | Lähtölaituri | Reitti/Määränpää |
|---|---|---|
| 16 | 17 | Kruununhaka - Kulosaari - Korkeasaari (Mustikkamaa) |
| 23 | 4 | Ruskeasuo (Invalidisäätiö) |
| 23N | 16 | Ilmala |
| 23N | 15 | Kamppi - Länsiterminaali |
| 55 | 13 | Merihaka – Kalasatama (M) – Koskela |
| 61 | 11 | Pukinmäki - Siltamäki |
| 61N | 11 | Siltamäki |
| 61T | 11 | Pukinmäki - Tapanila (Tapanilan Erä) |
| 64 | 11 | Itä-Pakila |
| 65 | 10 | Oulunkylä (Veräjälaakso) |
| 66 | 10 | Paloheinä |
| 66K | 10 | Paloheinä |
| 67 | 10 | Torpparinmäki |
| 67N | 10 | Torpparinmäki |
| 71 | 1 | Pihlajamäki - Malmi |
| 73N | 16 | Malmi - Puistolan asema - Ala-Tikkurila |
| 74N | 16 | Malmi - Tapanila - Puistola - Heikinlaakso |
| 75 | 16 | Jakomäki - Puistolan asema |
| 77 | 16 | Viikki - Jakomäki |
| 77N | 1 | Arabia - Pihlajamäki - Malmi - Jakomäki |
| 78 | 1 | Latokartano |
| 78N | 1 | Arabia - Latokartano |
| 79N | 16 | Malmi - Suutarila - Puistolan asema |
| 85N | 11 | Jollas |
| 86N | 11 | Santahamina |
| 90A | 10 | Vuosaaren satama |
| 90N | 10 | Vuosaari |
| 92N | 8 | Keinutie |
| 94N | 8 | Kontulankaari |
| 95N | 8 | Mellunmäki – Länsimäki |
| 96N | 10 | Vuosaari |
| 97N | 8 | Kotikonnuntie |
| 611 | 8 | Suutarila - Tikkurila |
| 611B | 8 | Suutarila |
| 614 | 7 | Kartanonkoski – Ylästö |
| 615 | 7 | Kartanonkoski – Lentoasema |
| 632 | 8 | Myllykylä (– Hyrylä) |
| 633/A/N | 8 | Kerava |
| 635 | 8 | Maantiekylä (– Hyrylä) |
| 717/A/N | 5 | Kuninkaanmäki |
| 718 | 5 | Nissas |
| 722 | 2 | Havukoski |
| 724/N | 2 | Päiväkumpu |
| 731/N | 3 | Kulomäki |
| 738 | 3 | Mattilanpuisto |
| 738K | 3 | Kerava |
| 739 | 3 | Pohjois-Nikinmäki |
| 785/K | 13 | Nikkilä |
| 786/K | 13 | Nikkilä – Järvenpää |
| 787/K | 13 | Nikkilä – Pornainen |
| 788/K | 13 | Nikkilä – Porvoo |
LähteetMuokkaa
- ↑ Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 120–121. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8.
