Rautatientori

aukio Helsingin keskustassa
Tämä artikkeli käsittelee Helsingissä olevaa aukiota. Turussa sijaitsevaa samannimistä toria käsittelee artikkeli Asemanpuisto

Rautatientori (ruots. Järnvägstorget) on Helsingin ydinkeskustassa, Helsingin päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio. Sitä rajoittavat etelässä Kaivokatu, idässä Mikonkatu, pohjoisessa Vilhonkatu ja lännessä rautatieaseman ohi kulkeva Keskuskadun jatke. Rautatieaseman lisäksi torin varrella on useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo torin etelä- ja Suomen Kansallisteatteri pohjoisreunalla. Torin keskellä sijaitsee Aleksis Kiven patsas.

Rautatientori ja päärautatieasema

Rautatientori on tärkeä liikenteen solmukohta, sillä sen länsireunalla on useiden Helsingin sisäisten ja Helsingistä Vantaalle lähtevien bussilinjojen päätepysäkki. Tori on myös antanut nimensä päärautatieaseman alla olevalle Rautatientorin metroasemalle. Rautatientorin ohitse Kaivokatua pitkin kulkevat raitiovaunulinjat 3, 5, 6, 7 ja 9.

HistoriaMuokkaa

 
Rautatientori ja Kansallisteatteri 1900-luvun vaihteessa.
 
Torikauppaa vuonna 1909.

Tori on entistä merenpohjaa, ja sen paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Kluuvinlahti. Nykyisen torin paikalle kaavoitettiin jo 1800-luvun alkupuolella rakennuskortteli,lähde? mutta siihen ei ollut rakennettu mitään, ennen kuin se päätettiin jättää suureksi aukioksi, kun viereiseen kortteliin rakennettiin rautatieasema.

Rautatientorilla harjoitettiin torikauppaa vuoteen 1929 saakka. Alkujaan siellä oli myyty halkoja ja puu­tavaraa, 1900-luvun puolella etupäässä puu­astioita, koreja ja käsitöitä. Myynti­kojut olivat pää­asiassa torin itäisellä, Mikon­kadun puoleisella laidalla[1]

Myöhemmin Rautatientorille sijoitettiin linja-autojen päätepysäkkejä. Viimeisinä aikoina ennen kuin Helsingin metro vuonna 1982 otettiin käyttöön ja Itä-Helsingissä siirryttiin liityntäliikenteeseen, tori oli lähes kokonaisuudessaan bussien lähtölaiturialuetta. Nykyisin lähtölaiturialueena on vain torin länsiosa, kun taas torin keskiosa Ateneumin ja Kansallisteatterin kohdalla on palautettu jalankulkualueeksi. Jalankulkualueella on järjestetty useita yleisötapahtumia, kuten turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -tukikonsertti maaliskuussa 2017.

 
Viime vuosina torille on talvisin järjestetty pääsymaksullinen luistinrata.

LähikorttelitMuokkaa

 
Torin itälaidan liikerakennuksia, oikealta vasemmalle Fennian talo, Casino Helsinki ja Radisson Blu Plaza Hotel.

Torin itäpuolella on kaksiosainen, Kaisaniemenkadun aikoinaan halkaisema Kameeli-kortteli, jonka pohjoispuoliskon torinpuoleista julkisivua hallitsevat Mikonkatu 19, jossa toimii nykyisin Casino Helsinki ja Fennian talo Mikonkatu 17:ssä, joka oli alun perin maineikas ja aikanaan Helsingin hienoin hotelli Grand Hotel Fennia. Sittemmin talossa on toiminut usein aikansa menestysravintola, kuten Aseveliravintola, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Cafe Metropol ja Ravintola Fennia. Nykyisin ravintolasali on liitetty kasinon tiloihin. Mikonkatu 17:n piharakennus purettiin 1988, ja sen tilalle valmistui 1998 elokuvateatteri Kinopalatsi.

Kaisaniemenkadun kulmaa hallitsee pohjoispuolella entinen Nokian pääkonttoritalo Mikonlinna ja eteläpuolella Osuuspankkitalona toimineet Mikonkatu 11-13 ja Yliopistonkadun kulmassa Mikonkatu 9, joka rakennettiin vuonna 1929 Atlas-pankin pääkonttoriksi. Atlas-pankki joutui muun muassa kiinteistösijoitustensa vuoksi kuitenkin vararikon partaalle, ja se yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Rea. 1970-luvulla sali muutettiin Helsingin Osakepankin tietokonesaliksi ja 1990 rakennusliike Hakan asuntomyymäläksi. 1994 salissa avattiin ravintola Planet Hollywood Helsinki, jonka avajaisissa nähtiin muun muassa Renny Harlin, Geena Davis, Bruce Willis ja Sylvester Stallone. Tila on nykyisinkin ravintolana.

AsematunneliMuokkaa

Kaivokadun alla sijaitsevassa Asematunnelissa on runsaasti erilaisia liikkeitä, yhteys Rautatientorin metroasemalle sekä maanalaiset jalankulkutunnelit kauppakeskus Forumiin, keskustan Sokokseen, Rautatieasemalle ja City Centeriin (Makkaratalo).

Rautatientorilta lähtevät bussitMuokkaa

 
Rautatientori on useiden kymmenien linjojen lähtöpaikka.
 
Linja-autolaitureita vuonna 1961.
Bussilinja Lähtölaituri Reitti/Määränpää
16 17 KruununhakaKulosaariKorkeasaari (Mustikkamaa)
23 4 Pirkkola
23N 16 Ilmala
23N 15 Länsiterminaali
55 13 Kalasatama (M)Koskela
61 11 PukinmäkiSiltamäki
61N 11 Töyrynummi
61T 11 Pukinmäki – Tapaninkylä
64 11 Itä-Pakila
65 10 Veräjälaakso
66 10 Paloheinä
66K 10 Paloheinä
67 10 Torpparinmäki
67N 10 Torpparinmäki
71 1 PihlajamäkiMalmi
73N 16 Malmi – Puistolan asemaAla-Tikkurila
74N 16 Malmi – Tapanila - Puistola – Heikinlaakso
75 16 Jakomäki – Puistolan asema
77 16 ViikkiJakomäki
77N 1 ArabianrantaPihlajamäki – Malmi – Jakomäki
78 1 Latokartano
78N 1 Arabianranta – Latokartano
79N 16 Malmi – Suutarila – Puistolan asema
85N 11 Jollas
86N 11 Santahamina
90A 10 Vuosaaren satama
90N 10 Vuosaari
92N 8 Keinutie (Kontula)
94N 8 Kontulankaari
95N 8 MellunmäkiLänsimäki
96N 10 Vuosaari
97N 8 Kotikonnuntie (Kontula)
611 8 Suutarila – Tikkurila
611B 8 Suutarila
614 7 KartanonkoskiYlästö
615 7 Kartanonkoski – Lentoasema
632 8 Myllykylä (– Hyrylä)
633N 8 Kerava
635 8 Maantiekylä (– Hyrylä)
717/K 5 HakunilaKuninkaanmäkiTikkurila
717N 5 Nissas
718 5 Nissas
718A 5 Sotunki
721N 3 JokiniemiHavukoskiPäiväkumpuKoivukylä
739 3 Kuninkaanmäki – NikinmäkiKorso
785/K 3 Nikkilä
787/A/K 13 Nikkilä – Pornainen
788/K 13 Nikkilä – Porvoo

LähteetMuokkaa

  1. Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 120–121. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatientori.