Pornainen

Pornainen (aik. myös Kirveskoski ja Porneesi, ruots. Borgnäs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Pornaisten keskustaajama on Kirveskoski (sen tilastollisena nimenä on Pornaisten kirkonkylä). Kunnassa asuu 5 068 ihmistä, ja sen pinta-ala on 150,09 km², josta 3,57 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 34,59 asukasta/km². Helsingin seutuun kuuluvista kunnista Pornainen on väestöltään pienin.

Pornainen Borgnäs
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°28′35″N, 025°22′30″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	611
Hallinnollinen keskus	Pornaisten kirkonkylä
Perustettu	1869
Kokonaispinta-ala	150,09 km² 295:nneksi suurin 2020
– maa	146,52 km²
– sisävesi	3,57 km²
Väkiluku	5 068 168:nneksi suurin 31.12.2020
– väestötiheys	34,59 as./km² (31.12.2020)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	22,6 %
– 15–64-v.	63,2 %
– yli 64-v.	14,1 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	95,6 %
– ruotsinkielisiä	2,2 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	20,50 % 221:nneksi suurin 2021
Kunnanjohtaja	Hannu Haukkasalo
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • SDP  • Kok.  • Ps.  • Vihr.	10 7 4 4 2
www.pornainen.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Maantiede

Pornainen sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja sen väestömäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä reilusti. Yhteyksiä pääkaupunkiseudulle paransi merkittävästi 1990-luvulla rakennettu seututie 146 Järvenpään ja Pornaisten keskustan Kirveskosken välille.

Pornaisten naapurikunnat ovat Askola, Mäntsälä, Porvoo ja Sipoo. Etäisyys Järvenpäähän on 18 km, Mäntsälään 22 km, Askolaan 14 km , Sipooseen 15 km ja Porvooseen 25 km.

Pornaisissa on seitsemän järveä: Isojärvi, Kotojärvi, Ruokijärvi, Niinijärvi, Valkijärvi, Vermijärvi ja Kaaklampi.

Kunnassa on kolme Natura-aluetta – melko luonnontilainen laaja keidassuo nimeltään Lampisuo; Rientolan metsä, jossa on erilaisia kasvillisuustyyppejä karuista mäntykallioista reheviin puronvarsilehtoihin, sekä Sipoonjoki joka ulottuu myös Sipoon puolelle. Joessa on luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Mustijoessa on kymmenen koskea Pornaisten alueella.

Pornaisten kyliä ovat Halkia, Jokimäki, Metsäkylä, Hevonselkä, Kirveskoski, Kupsenkylä, Laha ja Laukkoski. Seututie 146:n varrella lähellä Sipoon rajaa sijaitsee teollisuus- ja yritysalue Pornaisten Portti.

Historia

Pornaisten kirkko

Mustijoki oli pitkään tärkeä kulkureitti rannikon ja sisämaan välillä. Pornaisten Laukkoskella on ollut pysyvää asutusta 1200-luvulta asti ja se on Porvoon kihlakunnan vanhimpia kyliä.

Pornaisista tuli kappeliseurakunta vuonna 1729, jolloin se sai myös perustaa oman hautausmaan. Virallisesti Pornainen erosi Porvoon pitäjästä omaksi pitäjäkseen vuonna 1869. Kunnan nykyinen kivikirkko valmistui 1924, ja se korvasi täten aiemman, vuoden 1918 tulipalossa tuhoutuneen kirkon. Kirkossa ei ollut aluksi kelloa, mutta pitäjän naiset viljelivät, kehräsivät, kutoivat ja myivät Tukholmaan pellavapalttinaa, jonka tuloilla saatiin kirkonkello ostettua. Kello ja pellavan kehruuseen käytetyt värttinät on kuvattu Pornaisten vaakunaan tapahtuman muistoksi.

Monen kotimaisen elokuvan ulkoilmakohtaukset on kuvattu Laukkoskella, jonka katsottiin muistuttavan pohjoiskarjalaista mäkimaisemaa. Laukkoskella ovat kuvattu muun muassa Taistelu Heikkilän talosta (1936), Vieras mies tuli taloon (1938), Kun tuomi kukkii (1962), Akaton mies (1983), Akallinen mies (1986), Viimeinen koukkaus (1989) ja Erään murhan motiivit (1986).

Politiikka

Vuosiksi 2013–2016 valitussa valtuustossa ovat puolueet edustettuina seuraavasti: SDP:llä ja Keskustalla molemmilla 9 edustajaa, Kokoomuksella 5 edustajaa, Perussuomalaisilla 3 edustajaa ja Vihreillä 1 edustaja .

Pornaisten uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin 14. joulukuuta 2010 Pornaisten kunnan sivistystoimenjohtaja Markku Hyttinen edellisen kunnanjohtajan Hannu Haukkasalon erottua virastaan ja siirryttyään Tuusulan kunnan kehitysjohtajaksi. Hyttinen erosi syyskuussa 2015 ja siirtyi Hengitysliiton toiminnanjohtajaksi. Jo aiemmin virassa ollut Hannu Haukkasalo aloitti uudelleen kunnanjohtajana 1.4.2016.

Talous

Halkiankosken voimalaitos Mustijoen varrella lähellä Halkian kylää.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1048 työpaikkaa. Niistä 8 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 18 % jalostuksessa.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat OT Kodit Oy, Mr. Taxi Oy, ja Uudenmaan Rakennus & Putkitus Oy.

Halkiankosken voimalaitos tuottaa edelleen sähköä paikkakunnan tarpeisiin.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pornaisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			2 393
1985			2 661
1990			3 237
1995			3 714
2000			4 131
2005			4 760
2010			5 107
2015			5 125
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Liikekiinteistöjä keskustassa.

Vuoden 2018 lopussa Pornaisissa oli 5 068 asukasta, joista 3 331 asui taajamissa, 1 668 haja-asutusalueilla ja 69 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pornaisten taajama-aste on 66,6 %. Pornaisten taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Pornaisten kirkonkylä (Kirveskoski)	2 077
2	Halkia	446
3	Laukkoski	402
4	Metsäkylä	401
5	Helsingin keskustaajama*	5

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Helsingin keskustaajama ulottuu Pornaisten lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pornaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Pornaisten seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pornaisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Palvelut

Kunnankirjasto Kirveskoskella.

Pornaisilla toimii yhdeksänluokkainen yhtenäiskoulu kunnan keskustan koulukeskuksessa sekä kolme alakoulua, Mika Waltarin koulu Laukkoskella sekä Parkkojan koulu Metsäkylässä. (luokat 1–6).

Pornaisten kirjasto toimii kunnan keskustassa.

Perusturva-asioissa Pornaisten perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on vuodesta 2019 lähtien tuottanut kuuden kunnan yhteisesti omistama Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote). Se tuottaa esimerkiksi Pornaisten terveysaseman palvelut. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kiireellisiä terveyspalveluja tarjoavat Porvoon ja/tai Hyvinkään sairaalan päivystykset.

Tunnettuja pornaislaisia

• Ilmari Kivinen, pakinoitsija, kirjailija
• Risto Kuisma, varatuomari, kansanedustaja
• Åke Mangström, jääkärieverstiluutnantti
• Helmi Pekkola, opettaja, kirjailija
• Sulo-Weikko Pekkola, kirjailija, jääkärikapteeni
• Matti Peltonen, professori
• Felix Seppälä, kansanedustaja, opettaja
• Joona Sotala, e-urheilija
• Eino Tuompo, eversti
• Wiljo Tuompo, jääkärikenraali, pankinjohtaja
• Yrjö Tuompo, eversti

Laukkoskella ovat asuneet ja viettäneet kesiään monet kuuluisat näyttelijät ja kirjailijat. Muun muassa Mika Waltari on kirjoittanut suurimman osan tuotannostaan Laukkoskella olevassa huvilassaan. Regina Linnanheimon perheellä oli kesäasunto Pornaisissa.

Ruokakulttuuri

Pornaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampaanliha, uunissa kypsennetty ohraryynipuuro ja kehäjuusto.

Katso myös

• Luettelo Pornaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pornainen Wikimedia Commonsissa

• Pornaisten kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Pornaisten avainluvut
• "Porstua"
• Pornaisten yläkoulun kotisivut

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta