Pornainen

kunta Uudenmaan maakunnassa

Pornainen (aik. myös Jokilääni[7], Kirveskoski[8] ja Porneesi[9], ruots. Borgnäs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Pornaisten keskustaajama on Kirveskoski (sen tilastollisena nimenä on Pornaisten kirkonkylä). Kunnassa asuu 4 973 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 150,09 km², josta 3,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 33,94 asukasta/km². Helsingin seutuun kuuluvista kunnista Pornainen on väestöltään pienin.

Pornainen
Borgnäs

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°28′35″N, 025°22′30″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 611
Hallinnollinen keskus Pornaisten kirkonkylä
Perustettu 1869
Kokonaispinta-ala 150,09 km²
294:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 146,53 km²
– sisävesi 3,56 km²
Väkiluku 4 973
166:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 33,94 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,6 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 16,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 93,9 %
ruotsinkielisiä 2,3 %
– muut 3,8 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Antti Kuusela
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.
 • Liik.

8
7
6
4
1
1
www.pornainen.fi

Maantiede

muokkaa

Pornainen sijaitsee pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja sen väestömäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä reilusti. Yhteyksiä pääkaupunkiseudulle paransi merkittävästi 1990-luvulla rakennettu seututie 146 Järvenpään ja Pornaisten keskustan Kirveskosken välille.

Pornaisten naapurikunnat ovat Askola, Mäntsälä, Porvoo ja Sipoo. Etäisyys Järvenpäähän on 18 km, Mäntsälään 22 km, Askolaan 14 km , Sipooseen 15 km ja Porvooseen 25 km.

Pornaisissa on seitsemän järveä: Isojärvi, Kotojärvi, Ruokijärvi, Niinijärvi, Valkijärvi, Vermijärvi ja Kaaklampi.[10]

Kunnassa on kolme Natura-aluetta – melko luonnontilainen laaja keidassuo nimeltään Lampisuo; Rientolan metsä, jossa on erilaisia kasvillisuustyyppejä karuista mäntykallioista reheviin puronvarsilehtoihin, sekä Sipoonjoki joka ulottuu myös Sipoon puolelle. Joessa on luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[11] Mustijoessa on kymmenen koskea Pornaisten alueella.[12]

Pornaisten kyliä ovat Halkia, Jokimäki, Metsäkylä, Hevonselkä, Kirveskoski, Kupsenkylä, Laha ja Laukkoski. Seututie 146:n varrella lähellä Sipoon rajaa sijaitsee teollisuus- ja yritysalue Pornaisten Portti.

Historia

muokkaa
 
Pornaisten kirkko.

Esihistoria

muokkaa

Pornainen sai ensimmäiset asukkaansa jo noin 8200 eKr., jolloin nykyisen Pornaisten alue oli Ancylus-järven rannikkoa. Näiden ihmisten elämäntapa oli liikkuvaa ja elanto saatiin metsästämällä. Vanhimmat asuinpaikat tunnetaan Metsä-Nikulasta, Taka-Huovilasta ja Suviniemestä. Asuinpaikoilta on löytynyt kvartsia, josta on työstetty kivikaudella pieniä kaapimia, veitsiä, naskaleita ja poria. Pornaisissa on asuinpaikkalöytöjen lisäksi irtolöytöjä, jotka ajoittuvat Suomusjärven kulttuurin ajalle 8300-5000 eKr.[13]

Kampakeraamisen kulttuurin (5000–2800 eKr.) ajalta on löytöjä Niinikosken Lepolan asuinpaikalta, mm. itäkarjalainen tasataltta ja kivityökaluja. Lisäksi myöhäiskampakeraamisen ajan esinelöytö, vinoneliön muotoinen reikäkivi Laukkosken Rantapellolta.[14]

Vasarakirveskulttuurin asuinpaikkalöytöjä on Pornaisista useita, mm. Yli-Heikka ja Rinnemaa Laukkoskella sekä Isoniityllä sijaitsevat Myllyniitty, Junna, Rauhala 1 ja Halkian Taka-Huovila. Löydöt ovat olleet pääasiassa vasarakirveitä, olkakirveitä ja oikokirveitä. Löytöpaikat on tunnistettu asuinpaikoiksi nuorakeramiikkalöytöjen avulla.[15]

Kiukaisten kulttuurin ajalta tunnetaan yksi asuinpaikka, Yli-Heikka. Pornaisista ja Mustijoen laaksosta tehtyjen löytöjen perusteella voidaan pitää hyvänä osoituksena merelle suuntautuneista yhteyksistä ja elinkeinoista. Meri ulottui tuolloin Laukkosken kylään Alikoskelle ja Isoniityn alueelle.[16]

Kylien synty 1200–1500 -luvuilla

muokkaa

Mustijoki oli pitkään tärkeä kulkureitti rannikon ja sisämaan välillä. Pornaisten Laukkoskella on ollut pysyvää asutusta 1200-luvulta asti ja se on Porvoon kihlakunnan vanhimpia kyliä.[17] Nykyisen Pornaisten alueen asuttajat tulivat Hämeestä ja ruotsalaisasutus levisi Itä-Uudenmaan jokivarsia pitkin samaan aikaan pysähtyen Porvoon ja Pornaisten rajalle. Raja on nykyisinkin vielä vahva kielialueiden raja.[18]

Kaikissa Pornaisten kylissä oli vankka asutus 1540-luvulla. Suurin ja rikkain kylä oli Laukkoski, joka veron määrällä mitattuna oli koko Porvoon pitäjän ylivoimaisesti suurin kylä.[19]

Kappeliseurakunta

muokkaa

Pornaisista tuli kappeliseurakunta vuonna 1729, jolloin se sai myös perustaa oman hautausmaan. Pornaisten ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1727 ja purettiin 100 vuotta myöhemmin.[20] Kirkossa ei ollut aluksi kelloa, mutta pitäjän naiset viljelivät, kehräsivät, kutoivat ja myivät Tukholmaan pellavapalttinaa, jonka tuloilla saatiin kirkonkello ostettua. Kello ja pellavan kehruuseen käytetyt värttinät on kuvattu Pornaisten vaakunaan tapahtuman muistoksi.[12] Virallisesti Pornainen erosi Porvoon pitäjästä omaksi pitäjäkseen vuonna 1869.[21] Kunnan nykyinen kivikirkko valmistui 1924,[22] ja se korvasi täten aiemman, vuoden 1918 tulipalossa tuhoutuneen kirkon.[21]

Elokuvahistoriaa

muokkaa

Monen kotimaisen elokuvan ulkoilmakohtaukset on kuvattu Laukkoskella, jonka katsottiin muistuttavan pohjoiskarjalaista mäkimaisemaa. Laukkoskella ovat kuvattu muun muassa Taistelu Heikkilän talosta (1936), Vieras mies tuli taloon (1938), Kun tuomi kukkii (1962), Akaton mies (1983), Akallinen mies (1986), Viimeinen koukkaus (1989) ja Erään murhan motiivit (1986).[17]

Politiikka

muokkaa

Pornaisten kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla on kahdeksan paikkaa, SDP:llä seitsemän paikkaa, perussuomalaisilla kuusi paikkaa, kokoomuksella neljä paikkaa, vihreillä yksi paikka ja Liike Nytillä yksi paikka.[6]

Pornaisten kunnanjohtajana aloitti 1. lokakuuta 2022 KUUMA-seudun yhteistyöjohtajana aiemmin toiminut Antti Kuusela edellisen kunnanjohtajan Hannu Haukkasalon jäätyä eläkkeelle virastaan.

Talous

muokkaa
 
Halkiankosken voimalaitos Mustijoen varrella lähellä Halkian kylää.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1048 työpaikkaa. Niistä 8 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 18 % jalostuksessa.[23]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat OT Kodit Oy, Mr. Taxi Oy, ja Uudenmaan Rakennus & Putkitus Oy.[24]

Halkiankosken voimalaitos tuottaa edelleen sähköä paikkakunnan tarpeisiin.[12]

Väestö

muokkaa

Väestörakenne

muokkaa

Pornainen on asukasluvultaan Suomen 166. suurin kunta. Pornaisten asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 975 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Pornaisten väkiluku on pysynyt tasaisena 2010-luvulta lähtien. Pornaisten väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,5 prosenttia, mikä on noin 3,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Pornaisten väestöstä on 19,4 prosenttia. Työikäisiä Pornaisissa on 63,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 17,3 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Pornaisissa oli vuonna 2021 yhteensä 187 eli 3,7 prosenttia kunnan asukkaista.[25]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pornaisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 393
1985
  
2 661
1990
  
3 237
1995
  
3 714
2000
  
4 131
2005
  
4 760
2010
  
5 107
2015
  
5 125
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Taajamat

muokkaa
 
Ilmakuva Pornaisten kunnan keskustasta

Vuoden 2020 lopussa Pornaisissa oli 5 070 asukasta, joista 3 327 asui taajamissa, 1 667 haja-asutusalueilla ja 76:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pornaisten taajama-aste on 66,6 %.[27] Pornaisten taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[28]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Pornaisten kirkonkylä (Kirveskoski) 2 073
2 Halkia 441
3 Metsäkylä 407
4 Laukkoski 402
5 Helsingin keskustaajama* 4
 
Ilmakuva Pornaisten kunnan keskustasta

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Helsingin keskustaajama ulottuu Pornaisten lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[28]

Seurakunnat

muokkaa

Pornaisissa toimii luterilainen Pornaisten seurakunta.[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pornaisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[30]

Palvelut

muokkaa
 
Kunnankirjasto Kirveskoskella.

Pornaisissa toimii yhdeksänluokkainen yhtenäiskoulu kunnan keskustan koulukeskuksessa sekä kolme alakoulua, Mika Waltarin koulu Laukkoskella sekä Parkkojan koulu Metsäkylässä. (luokat 1–6).

Pornaisten kirjasto toimii kunnan keskustassa.[31]

Perusturva-asioissa Pornaisten perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on vuodesta 2019 lähtien tuottanut kuuden kunnan yhteisesti omistama Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote). Se tuottaa esimerkiksi Pornaisten terveysaseman palvelut.[32] Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kiireellisiä terveyspalveluja tarjoavat Porvoon ja/tai Hyvinkään sairaalan päivystykset.[33][34][35]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Pornaisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampaanliha, uunissa kypsennetty ohraryynipuuro ja kehäjuusto.[36]

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Tiede
Sotilaat
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka
Kesäasukkaat

Laukkoskella ovat asuneet ja viettäneet kesiään monet kuuluisat näyttelijät ja kirjailijat. Muun muassa Mika Waltari on kirjoittanut suurimman osan tuotannostaan Laukkosken huvilassaan. Regina Linnanheimon perheellä oli kesäasunto Pornaisissa.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Pornainen Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2021.
  7. Aalto Seppo, Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 235. Pornaisten kunta, 2003.
  8. Karilas, Yrjö (toim.): Pikku jättiläinen (1958): Suomenmaa. Maamme kuntien entiset nimet, sivu 469. WSOY.
  9. Pieni Tietosanakirja osa III, palsta 893, Pornainen Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti. Viitattu 27.2.2024.
  10. Pornainen Järviwiki. Viitattu 4.2.2018.
  11. Natura 2000 -alueet - Uusimaa (myös linkitetyt kuvaukset kohteista) Ympäristö. Viitattu 4.2.2018.
  12. a b c Tervetuloa vierailemaan Pornaisten luonnonkauniisiin kyliin Pornainen. Viitattu 4.3.2018.
  13. Aalto Seppo; Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 31-32. Pornaisten kunta, 2003.
  14. Aalto Seppo; Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 37. Pornaisten kunta, 2003.
  15. Aalto Seppo, Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 42-43. Pornaisten kunta, 2003.
  16. Aalto Seppo, Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 46-47. Pornaisten kunta, 2003.
  17. a b Historia Laukkoskelaiset ry. Viitattu 30.12.2017.
  18. Aalto Seppo, Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 59-60. Pornaisten kunta, 2003.
  19. Aalto Seppo, Pesonen Petro: Pornaisten historia. 1, Vuoteen 1869 / Talonpojan elämä, s. 61-62. Pornaisten kunta, 2003.
  20. Pornainen-seura ry, Pornainen kotiseutuna pornainen-seura.fi. Viitattu 9.6.2022.
  21. a b Kotiseutuna Pornainen Pornainen-seura ry. Viitattu 8.12.2019.
  22. Toimitilat (Arkistoitu – Internet Archive) Pornaisten seurakunta
  23. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  24. Alueen Pornainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.1.2018.
  25. Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 19.3.2024.
  26. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
  27. Taajama-aste alueittain 31.12.2020 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 9.6.2022. [vanhentunut linkki]
  28. a b Tilastokeskus, taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020 7.12.2019. Tilastokeskus. Arkistoitu 18.8.2022. Viitattu 9.6.2022.
  29. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Pornaisten kunnankirjasto Pornaisten kunta
  32. Pornaisten terveysasema suomi.fi. Viitattu 11.3.2021.
  33. Kiireellinen hoito (osa tekstistä valikosta Kiirevastaanotot - Pornainen) Keusote, keski-uudenmaansote.fi. Viitattu 11.3.2021.
  34. Päivystyspoliklinikka (Porvoon sairaala) hus.fi. Viitattu 11.3.2021.
  35. Päivystys (Hyvinkään sairaala) hus.fi. Viitattu 11.3.2021.
  36. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 61. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  37. Naalin jäljillä – Alfred Kordelinin säätiö kordelin.fi. Viitattu 28.9.2023.
  38. 40-vuotias | Kimmo Ohtonen tunnetaan luontotoimittajana mutta häntä kiinnostavat ennen kaikkea ihmiset: ”Itseäni on aina kiehtonut, miksi olemme juuri sellaisia kuin olemme” Helsingin Sanomat. 21.1.2021. Viitattu 28.9.2023.
  39. Kuka Harri? Harri Virtanen. Viitattu 30.8.2022.
  40. Joona Sotala Starcraft 2 is.fi. Viitattu 28.10.2018.
  41. Hannu Vaahtoranta Uusi Suomi Puheenvuoro puheenvuoro.uusisuomi.fi. Viitattu 29.8.2022.
  42. Pornaisten Kokoomus FB-sivu facebook.com. Viitattu 29.8.2022.
  43. Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  44. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa