Vuosaaren satama

satama Helsingissä

Vuosaaren satama on Helsingin Niinisaaressa sijaitseva satama. Sen omistaa Helsingin Satama, joka on Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Satama on merkittävä kontti- ja perävaunuliikenteen satama.

Vuosaaren satama
Vuosaaren satamakenttä kesäkuussa 2009.
Vuosaaren satamakenttä kesäkuussa 2009.
Sijainti
Sijainti Niinisaari, Helsinki[1]
Koordinaatit 60°12′56″N, 025°10′44″E
Yksityiskohtia
Avattu 24. marraskuuta 2008
Ylläpitäjä Helsingin Satama
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi rahti- ja matkustajasatama
Maapinta-ala 240 hehtaaria[2]
Liiketoimintajohtaja

Jukka Kallio, rahti

Sari Nevanlinna, matkustajat[3]
Tilastoja
Vuosittainen rahtimäärä (tonneissa) 14,6 milj. tonnia (tuonti ja vienti yht.)[4]
Konttien määrä vuosittain 509 647 TEU:ta[4]
Matkustajamäärä 12,6 milj.[4]
Liikevaihto 1 047,8[4]
Kotisivut

Sataman peruskivi muurattiin 7. tammikuuta 2003,[5] ja satama avattiin 24. marraskuuta 2008.[6] Satama korvasi Sörnäisten sataman, Länsisataman konttisataman ja Laajasalon öljysataman.[7]

HistoriaMuokkaa

Tarve ja sijaintiMuokkaa

Länsisataman ja Sörnäisten sataman siirtämistä muualle pohdittiin jo 1950-luvulta alkaen.[8] Satamahanke oli yksi peruste sille, että Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin vuonna 1966.[8] Liikenneministeriö perusteli siirtämistä vuonna 1988 sillä, että kantakaupungin satamien kapasiteetti olisi pian loppunut, ja laajentaminen keskellä Helsinkiä olisi ollut hyvin vaikeaa.[9][10][11] Vanhojen satamien rinnalle olisi pitänyt lähitulevaisuudessa rakentaa arviolta yli 200 miljoonan euron arvoinen kolmas satama muualle, mahdollisesti Siuntioon.[11] Vuosaaren sataman käyttökapasiteetiksi laskettiin 18–20 miljoonaa tavaratonnia, mikä on yli puolet enemmän kuin Sörnäisten satamalla ja Länsisatamalla yhteensä.[11]

Kantakaupungin konttisatamat kuormittivat liikennettä ja aiheuttivat haittaa asutukselle laajalla alueella.[10] Siirtämällä satama ulos keskustasta voitiin saada osa kontti- ja muusta raskasliikenteestä kiertämään Helsingin keskusta.[12] Satamien siirto myös vapautti runsaasti toimitilaa yrityksille sekä asuntoja yli 28 000 ihmiselle.[11] Myös Pasilassa vapautui laaja alue ratapihaa tavaraliikenteen siirtyessä pohjoisemmaksi. Sijainniltaan Vuosaari arvioitiin paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tarjottu Kirkkonummi.[13] Vuosaaren meriväylä todettiin turvalliseksi ja helposti navigoitavaksi.[10] Rautatie-, laiva- ja tiekuljetusten keskittämisen yhteen paikkaan todettiin tuovan säästöjä ja vähentävän myös päästöjä.[10]

KaavoitusMuokkaa

Sataman kaavoitusselvityksiä tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.[8] Varaus uudelle satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille Vuosaaressa lisättiin vuoden 1992 yleiskaavaan, ja ympäristövaikutusten arviointimenettely valmistui vuonna 1995. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sataman perustamissuunnitelman vuonna 1996.[8] Vuonna 1999 Valtioneuvosto päätti, ettei satamasta ole haittaa sitä ympäröivälle Natura-alueelle, ja Ympäristöministeriö vahvisti seutukaavan vuonna 2002.[8] Eduskunta hyväksyi määrärahat sataman liikenneyhteyksien rakentamista varten joulukuussa 2002.[8]

Esitettyä kritiikkiäMuokkaa

Vuosaaren satamaa on kritisoitu muun muassa sataman ja liikenneyhteyksien korkeista kustannuksista.[14] Rakennuskustannusten arvio oli 470 miljoonaa euroa, josta sataman kustannukset ovat 260,6 miljoonaa euroa ja liikenneyhteyksien kustannukset 207,4 miljoonaa euroa.[15] Myöhemmin kustannukset nousivat 680 miljoonaan euroon.[16] Kritiikki kohdistui haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja siihen, että satama rakennettiin tarpeettomasti Helsinkiin Kirkkonummen sijaan.[14] Rakentamispäätöksessä huomioitiin kuitenkin satamatulo kunnallistaloudellisesti merkittävänä tuloeränä. Kantakaupungista asumiskäyttöön vapautuva tila nähtiin myös ratkaisuna Helsingin muuttotappioon. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisen valituksen 24. lokakuuta 2002 ja salli sataman rakentamisen. Rakentamisen valmistelu alkoi tammikuussa 2003.[8]

Ensimmäiset laivauksetMuokkaa

Ensimmäinen uutta Vuosaaren satamaa käyttänyt alus oli M/S Nora, johon lastattiin Azipod-ruoripotkurilaitteita 2. helmikuuta 2007.[17] Ne painoivat 200 tonnia kappale. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaareen tapahtui 18. kesäkuuta 2007, jolloin M/S Black Sea toi Espanjasta 2 600 tonnia ratakiskoja satamarataa varten.[18] Kyseessä oli samalla Steveco Oy:n ensimmäinen purkutyö Helsingissä.

Säännöllinen laivaliikenne Vuosaaren satamassa aloitettiin 24. marraskuuta 2008,[19] jolloin samalla Sörnäisten sataman toiminta lakkasi.[20]

Kehitys ja satama-alueen toiminnotMuokkaa

 
Melumuuri, joka suojaa Porvarinlahden Natura-aluetta satamamelulta. Melumuurin päässä näköalatasanne Horisontti.

Sataman hallinnoiman alueen koko on noin 240 hehtaaria ja siihen kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita, kuten 150-hehtaarinen logistiikka-alue sekä satamakoneiden ja satamaan liikennöivän ajoneuvokaluston huolto- ja korjaustoimintojen alueet.[2] Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1 500 metriä (2 × 750 metriä), laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 16 kappaletta.[21] Yhteensä laituria on alueella 3,6 kilometriä.[15]

Nykyisen Vuosaaren sataman alueen keskiosaan rakennettiin 1970-luvulla Valmetin Vuosaaren telakka, joka korvasi siihen saakka Katajanokan kärjessä sijainneen telakan.[22] Myöhemmin telakka siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden omistukseen, joka kuitenkin lakkautti sen jo vuonna 1987.[23]

Entisen telakan ympäristöön toteutettiin samaan aikaan sataman kanssa Meriportin yritysalue. Yritysalueella toimivista yrityksistä mainittakoon Paulig, ABB ja Aker Arctic Technologies.[24]

Gate A:n lähistöllä on raskaalle liikenteelle suunnattuja palveluita kuten huoltoa ja polttoaineen sekä aterioiden myyntiä.[25][26]

Alueen maisemaa hallitsee vuonna 2008 valmistunut 13-kerroksinen toimistotornitalo Gatehouse. Rakennuksessa on muun muassa tullin ja Helsingin Sataman toimitiloja sekä toimistoja.[27][28]

Vuonna 2015 logistiikkayhtiö SA-TU Logistics jatkoi Vuosaaren sataman logistiikka-alueen kehittämistä aloittamalla miljoonainvestoinnin alueelle. SA-TU Logisticsin uusi massatavaraterminaali otettiin käyttöön syksyllä 2015 ja se on tarkoitettu erityisesti sahatavaran ja suurten kappaleiden käsittelyä varten.[29]

Syksyllä 2017 Metsä Fibre avasi satama-alueelle uuden selluterminaalin, jonka kautta kulkee Äänekosken uuden biotuotetehtaan sellun vientilaivaukset maailmalle.[30]

Sataman takamaan kappaletavaralogistiikkaMuokkaa

Vuosaaren sataman kappaletavaran käsittelystä kilpailevat useat projektit, kuten Keravan logistiikkakeskus Kerca[31] ja Hollolan Nostavan logistiikkakeskus sekä suunnitelma Riihimäen logistiikkakeskukseksi. John Nurminen Oy rakentaa satamakeskuksensa Vuosaareen.[32]

Myös välittömästi satama-alueen vieressä on logistisille toiminnoille varattu alue, jossa toimii useita alan yrityksiä.[33]

Vuosaaren satama nähtynä Vuosaarenhuipulta elokuussa 2021.

LiikenneyhteydetMuokkaa

Maantieliikenne ohjataan satamaan 2+2-kaistaista moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena. Kehä III:lta on edelleen yhteydet muun muassa valtateille 1, 3, 4 ja 7. Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n Västersundomin eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla tiellä on Suomen pisimpiin kuuluva tietunneli, Vuosaaren tietunneli. Tunnelin korvaavana varayhteytenä häiriötilanteissa toimii katuverkon osuus Itäväylältä Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta satamaan. Viitoitus on toteutettu muuttuvin opastein, joita hallitaan keskitetysti tiehallinnon valvomosta. Varayhteyttä on jo jouduttu sataman avauduttua käyttämään, sillä sataman automaattisen kulunvalvontajärjestelmän ongelmien johdosta liikenne tunnelissa ruuhkautui avajaisviikolla pahasti.[34][vanhentunut linkki]

Satamaan johtava Helsingin majakalta alkava 32 kilometrin pituinen meriväylä on kulkusyvyydeltään 11 metriä ja vähintään 200 metrin levyinen.[35][36] Väylän syventämistä 11 metristä 13 on tekeillä mutta sen käynnistämisen ovat estäneet vireillä oleva valitukset. Vuonna 2020 odotettiin että antaako korkein hallinto-oikeus valitusluvan.[36]

RaideyhteydetMuokkaa

Vuosaaren sataman tavaraliikennettä varten rakennettiin vuosina 2003–2008 rautatieverkon uusi osuus, Vuosaaren satamarata. Keravan asemalta omalta raiteeltaan alkava noin 19 kilometriä pitkä tavaraliikennerata alittaa Vantaan 13,5 kilometriä pitkässä Savion tunnelissa, ja hieman ennen satamaa rata kulkee vielä 651 metriä pitkän Labbackan kalliotunnelin läpi. Satama-alueelta valmistui vuonna 2011 huoltoraideyhteys Helsingin metrolle[37].

MatkustajaliikenneMuokkaa

 
Hansaterminaali

Hansaterminaali on Vuosaaren sataman matkustajaterminaali, joka palvelee Travemünden ja Rostockin matkustajaliikennettä. Hansaterminaali on sijoitettu B-portin yhteyteen. Sen kautta kulkee ropax-alusten matkustajaliikenne.[38]

Satamasta liikennöi myös Tallinkin M/S Sea Wind ja Eckerö Linen M/S Finbo Cargo, jotka kuljettavat automatkustajia rahdin ohella.[39][40]

VaikutusMuokkaa

Vuosaaren sataman rakentaminen vapautti paljon rakennus­maata keskusta-alueilta ja vaikutti merkittävästi uudisrakentamiseen Helsingissä.[41] Jätkäsaaren konttisataman tilalle rakennettiin asuinalue palveluineen ja työ­paikkoineen, ja Sörnäisten sataman tilalle kasvoi Kalasatama. Laaja­salon öljy­sataman tilalle alkoi rakentua asuinalue Kruunuvuorenranta. Poistuneen tavararatapihan paikalle Keski-Pasilaan rakentui uusia katuja ja muun muassa kauppakeskus Tripla.[41] Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Pasilaan tulee alueiden valmistuttua kokonaan yhteensä n. 85 000 uutta asukasta sekä n. 42 000 uutta työpaikkaa [42]

Länsisataman muututtua matkustajasatamaksi satamarata purettiin, ja kiskojen ja VR:n tavaramakasiinien tilalle ydinkeskustaan rakennettiin muun muassa Musiikkitalon ja keskustakirjasto Oodi.

LähteetMuokkaa

  1. Helsingin karttapalvelu (Osa-aluejako) kartta.hel.fi. Viitattu 25.5.2021.
  2. a b Helsingin yleiskaava – Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa, s. 12, 24. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:17. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  3. Johto ja organisaatio Port of Helsinki – Helsingin Satama Oy. Viitattu 10.4.2020.
  4. a b c d Karvonen, Tapio & Jousilahti, Jukka-Pekka: Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2019 Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK. 14.5.2019. Viitattu 10.4.2020.
  5. Vuosaaren sataman tilanneraportti (pdf) (s. 17) 12.5.2008. Helsingin satama. Viitattu 15.5.2014.
  6. Tuisku ja tuuli avasivat Vuosaaren sataman Yle Uutiset. 24.11.2008. Viitattu 15.5.2014.
  7. Liikenne väheni Vuosaaren satamassa alkuvuodesta Ilta-Sanomat. 1.4.2009. Viitattu 15.5.2014.
  8. a b c d e f g Liikennehankkeiden ympäristöhaittojen vähentämisen kustannukset (pdf) 25.8.2003. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 24.6.2021.
  9. Ympäristöministeriön päätös N:o 10/5221/99 (pdf) 24.1.2002. Ympäristöministeriö. Viitattu 24.6.2021.
  10. a b c d Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet: Tiivistelmä radan yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmista (pdf) Väylävirasto. Viitattu 16.1.2021.
  11. a b c d Vuosaaren satama ja ympäristö (pdf) Väylävirasto. 3.1.2008. Viitattu 16.2.2021.
  12. Heikkonen, Mauri (toim.) et al.: Vuosaaren satama ja ympäristö – Suunnittelusta rakentamiseen, s. 12–14. Helsinki: Helsingin kaupunki, Vuosaaren satamahanke, 2008. ISBN 978-952-223-250-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  13. Tiivistelmä – Vuosaaren satamahanke – Dno: 281/54/01 (pdf) Valtiontalouden tarkastusvirasto – VTV. Viitattu 10.4.2020.
  14. a b Perttilä, Tuomo: Vuosaaren puolesta - satamaa vastaan. Miksi Vuosaaren satamahanke kohtasi voimakasta vastustusta? Helda.helsinki.fi. 6.11.2006. Viitattu 10.4.2020.
  15. a b Vuosaaren rakennustyöt vauhdissa MTV3 Uutiset. 10.9.2004. Viitattu 10.4.2020.
  16. Vuosaaren sataman rakennushinta pysyy kurissa Rakennuslehti. 24.5.2007. Viitattu 10.4.2020.
  17. Ensimmäinen vientilaivaus lähtee Vuosaaren satamasta Vuosaari.fi. 1.2.2007. Arkistoitu 21.5.2014. Viitattu 21.5.2014.
  18. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaaren satamaan Helsingin kaupunki. 18.6.2007. Viitattu 21.5.2014.
  19. Vuosaaren satamakeskus – Suomen ulkomaankaupan pääsatama Vuosaaren satamahanke. Arkistoitu 1.12.2008. Viitattu 10.4.2020.
  20. Puintila, Lauri: Sörnäisten satama muuttaa yhdessä yössä Helsingin Sanomat. 17.11.2008. Viitattu 10.4.2020.
  21. Helsingin Satama Oy Vuosaaren satama – Ulkoinen pelastussuunnitelma, s. 6. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2/2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  22. Itkonen, Jaana: Katajanokan täyttöja toimintahistoria, s. 11. Helsinki: Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto, 10.8.2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  23. Matilainen, Ville: Vuosaaren telakan viimeiset hetket Yle Elävä arkisto. 22.11.2013. Viitattu 10.4.2020.
  24. Vuosaaren satama ja sataman liikenneyhteydet sekä yritysalue (raportti), s. 27/31. Helsinki: Vuosaaren satamahanke, 15.12.2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  25. Port of Helsinki: Vuosaaren sataman opaskartta portofhelsinki.fi. Viitattu 10.4.2020.
  26. Port of Helsinki: Kulunvalvonta Vuosaaren satamassa portofhelsinki.fi. Viitattu 10.4.2020.
  27. Kunnas, Jouko: Sataman komentosilta Projektiuutiset. 1/2009. RPT Docu Oy. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 26.11.2013.
  28. Vuosaaren Porttikeskus Sponda. Sponda Oyj. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 26.11.2013.
  29. SA-TU logisticsin uusi massatavaraterminaali käyttöön Vuosaaren satamassa SA-TU logistics. 22.10.2015. Viitattu 10.4.2020.
  30. Metsä Fibre Vuosaari Fira. Viitattu 10.4.2020.
  31. GCC Kerca SRV. Viitattu 10.4.2020.
  32. John Nurminen rakentaa Helsingin Vuosaaren satamakeskuksen Talentum. 27.6.2006. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 10.4.2020.
  33. Palvelut yrityksille – Logistista etua tavaraliikenteen keskittämisestä Vuosaaren satamaan Port of Helsinki. Viitattu 10.4.2020.
  34. Uuden Vuosaaren sataman liikenne takkuilee Pohjalainen.fi. 28.11.2008. Viitattu 6.12.2008. [vanhentunut linkki]
  35. Vuosaaren uuden sataman meriväylä on valmis Rakennuslehti. 19.5.2008. Viitattu 10.4.2020.
  36. a b Vuosaaren meriväylä Väylävirasto. 25.03.2020. Viitattu 10.4.2020.
  37. HKL:n uutinen metroraiteesta 25.8.2011. Helsingin kaupungin liikennelaitos. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.5.2012.
  38. Hansaterminaali Helsingin kaupunki. 17.12.2019. Viitattu 10.4.2020.
  39. Tallink avaa Vuosaari-Muuga-reitin myös automatkustajille 12.6.2019 alkaen Tallink & Silja Line – Uutishuone. 3.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  40. Eckerö Linen uusi rahtialus Finbo Cargo aloitti liikennöinnin Vuosaaren satamasta Eckerö Line. 25.6.2019. Viitattu 10.4.2020.
  41. a b Oksanen, Kimmo: Vuosaaren sataman rakentaminen käynnisti ketjureaktion, joka on mullistanut koko Helsingin Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 30.8.2021.
  42. Helsingin kaupunki: Uutta Helsinkiä - Alueet Helsingin verkkosivu. 2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.11.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa