Vuosaaren satama

satama Helsingissä

Vuosaaren satama on Helsingin Niinisaaressa sijaitseva satama. Sen omistaa Helsingin Satama, joka on Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Satama on merkittävä kontti- ja perävaunuliikenteen satama, ja sitä pidetään Suomen ulkomaankaupan tärkeimpänä kappaletavaran kulkuväylänä Keski-Euroopan markkinoille.[5]

Vuosaaren satama
Vuosaaren satamakenttä kesäkuussa 2009.
Vuosaaren satamakenttä kesäkuussa 2009.
Sijainti
Sijainti Niinisaari, Helsinki[1]
Koordinaatit 60°12′56″N, 025°10′44″E
Yksityiskohtia
Avattu 24. marraskuuta 2008
Ylläpitäjä Helsingin Satama
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi rahti- ja matkustajasatama
Maapinta-ala 240 hehtaaria[2]
Liiketoimintajohtaja

Jukka Kallio, rahti

Kaj Takolander, matkustajat[3]
Tilastoja
Vuosittainen rahtimäärä (tonneissa) 14,6 milj. tonnia (tuonti ja vienti yht.)[4]
Konttien määrä vuosittain 509 647 TEU:ta[4]
Matkustajamäärä 12,6 milj.[4]
Liikevaihto 1 047,8[4]
Kotisivut

Sataman peruskivi muurattiin 7. tammikuuta 2003,[6] ja satama avattiin 24. marraskuuta 2008.[7] Satama korvasi Sörnäisten sataman, Länsisataman konttisataman ja Laajasalon öljysataman.[8]

Historia muokkaa

Tarve ja sijainti muokkaa

Länsisataman ja Sörnäisten sataman siirtämistä muualle pohdittiin jo 1950-luvulta alkaen.[9] Satamahanke oli yksi peruste sille, että Vuosaari liitettiin maalaiskunnasta Helsinkiin vuonna 1966.[9] Liikenneministeriö perusteli siirtämistä vuonna 1988 sillä, että kantakaupungin satamien kapasiteetti olisi pian loppunut, ja laajentaminen keskellä Helsinkiä olisi ollut hyvin vaikeaa.[10][11][12] Vanhojen satamien rinnalle olisi pitänyt lähitulevaisuudessa rakentaa arviolta yli 200 miljoonan euron arvoinen kolmas satama muualle, mahdollisesti Siuntioon.[12] Vuosaaren sataman käyttökapasiteetiksi laskettiin 18–20 miljoonaa tavaratonnia, mikä on yli puolet enemmän kuin Sörnäisten satamalla ja Länsisatamalla yhteensä.[12]

»Kaupungissa oli kaksi satamaa ja niihin erikseen raiteet. Niiden keskittämisellä yhteen saavutetaan varmasti taloudellista hyötyä.»
(Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen[13])

Kantakaupungin konttisatamat kuormittivat liikennettä ja aiheuttivat haittaa asutukselle laajalla alueella.[11] Siirtämällä satama ulos keskustasta voitiin saada osa kontti- ja muusta raskaasta liikenteestä kiertämään Helsingin keskusta.[14] Satamien siirto myös vapautti runsaasti toimitilaa yrityksille sekä asuntoja yli 28 000 ihmiselle.[12] Sijainniltaan Vuosaari arvioitiin paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tarjottu Kirkkonummi.[15] Vuosaaren meriväylä todettiin turvalliseksi ja helposti navigoitavaksi,[11] ja maaliikenne pääsee purkautumaan Vuosaaresta suoraan pääverkkoon. Rautatie-, laiva- ja tiekuljetusten keskittämisen yhteen paikkaan todettiin tuovan säästöjä ja vähentävän myös päästöjä.[11]

Kaavoitus muokkaa

Vuosaaren sataman ensimmäinen yleissuunnitelma valmistui 1970-luvulla.[16] Kaavoitusselvityksiä tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.[9] Varaus uudelle satamalle ja sen maaliikenneyhteyksille Vuosaaressa lisättiin vuoden 1992 yleiskaavaan, ja ympäristövaikutusten arviointimenettely valmistui vuonna 1995. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sataman perustamissuunnitelman huhtikuussa 1996 äänin 53–28,[17] ja kaavatyö aloitettiin seuraavana vuonna.[9][18] Vastaan äänestänyt Helsingin Vihreät korosti, ettei Sörnäisten satamasta ollut tehty kehittämissuunnitelmaa.[17]

Kun Ympäristökeskuksen maaliskuussa 1999 julkaisemassa lausunnossa todettiin sataman heikentävän Porvarinlahden luontoarvoja ja vaikuttavan useiden lintulajien elämään, hankkeelle haettiin valtioneuvostolta poikkeuslupaa.[19] Joulukuussa 1999 valtioneuvosto päätti, ettei satamasta ole merkittävästi haittaa sitä ympäröivälle Natura-alueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan äänin 55–29: hanketta vastusti pääasiassa edelleen Vihreä liitto.[20] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, ettei valtioneuvosto ollut oikea elin arvioimaan Natura-alueen ympäristövaikutuksia. Se siirsi päätöksen ympäristöministeriölle, joka lopulta vahvisti seutukaavan tammikuussa 2002.[21] Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan satamahankkeelle ei ollut vaihtoehtoja, ja sosiaali- ja terveysministeriö totesi sataman siirron pois keskustasta tuovan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen.[22] Eduskunta hyväksyi määrärahat sataman liikenneyhteyksien rakentamista varten joulukuussa 2002.[9]

Esitettyä kritiikkiä muokkaa

Vuosaaren satamaa on kritisoitu muun muassa sataman ja liikenneyhteyksien korkeista kustannuksista.[23] Rakennuskustannusten arvio oli 470 miljoonaa euroa, josta sataman kustannukset ovat 260,6 miljoonaa euroa ja liikenneyhteyksien kustannukset 207,4 miljoonaa euroa.[24] Myöhemmin kustannukset nousivat 680 miljoonaan euroon.[25] Kritiikki kohdistui myös haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja siihen, että satama rakennettiin tarpeettomasti Helsinkiin Kirkkonummen Kantvikin sijaan.[23] Kantvikia pidettiin halvempana ja ympäristölle vähemmän haitallisena vaihtoehtona. Ainoastaan rautatieyhteyksien rakentaminen olisi ollut Kirkkonummella kalliimpaa.[26]

On todettu, ettei mistään asiasta ollut aiemmin laadittu Suomessa yhtä monta ympäristöselvitystä kuin Vuosaaren satamasta ja sen liikennevaihtoehdoista.[27] Valituksia tehtiin lähes sata, joka oli myös ennätyksellinen määrä.[28] Vuoteen 2004 mennessä valituksia oli käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa kymmenen kertaa.[29] Valituksissa vedottiin muun muassa lintudirektiiviin. Virkistys- ja suojeluarvojen pilaamisesta huomauttivat muun muassa Sipoon kunta ja Vuosaari-seura, ja Helsingissä järjestettiin myös satamahanketta vastustavia adresseja ja mielenosoituksia.[30] Rakentamispäätöksessä huomioitiin kuitenkin satamatulo kunnallistaloudellisesti merkittävänä tuloeränä. Kantakaupungista asumiskäyttöön vapautuva tila nähtiin myös ratkaisuna Helsingin muuttotappioon. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisen valituksen 24. lokakuuta 2002 ja salli sataman rakentamisen. Rakentamisen valmistelu alkoi tammikuussa 2003.[9] Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän valituksen vuoksi Euroopan komissio pyysi selvitystä sataman rakentamisesta vielä saman vuoden kesällä. Rakennustöitä ei kuitenkaan keskeytetty eikä ympäristöministeriö kokenut tarvetta lisäselvityksille. Komissio tyytyi ympäristöministeriön vastaukseen, jonka mukaan jo aiemmissa selvityksissä oli todettu, ettei satamahankkeesta ollut merkittävää haittaa Natura-alueelle.[31]

Ensimmäiset laivaukset muokkaa

 
Rahtialus Beachy Head Vuosaaressa keväällä 2009.

Ensimmäinen uutta Vuosaaren satamaa käyttänyt alus oli M/S Nora, johon lastattiin Azipod-ruoripotkurilaitteita 2. helmikuuta 2007.[32] Ne painoivat 200 tonnia kappale. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaareen tapahtui 18. kesäkuuta 2007, jolloin M/S Black Sea toi Espanjasta 2 600 tonnia ratakiskoja satamarataa varten.[33] Kyseessä oli samalla Steveco Oy:n ensimmäinen purkutyö Helsingissä.

Säännöllinen laivaliikenne Vuosaaren satamassa aloitettiin 24. marraskuuta 2008.[34] Samalla Sörnäisten sataman toiminta lakkasi.[35]

Kehitys ja satama-alueen toiminnot muokkaa

 
Melumuuri, joka suojaa Porvarinlahden Natura-aluetta satamamelulta, palkittiin vuoden 2008 betonirakenteena. Melumuurin päässä näköalatasanne Horisontti.[36]

Sataman hallinnoiman alueen koko on noin 240 hehtaaria ja siihen kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita, kuten 150-hehtaarinen logistiikka-alue sekä satamakoneiden ja satamaan liikennöivän ajoneuvokaluston huolto- ja korjaustoimintojen alueet.[2] Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1 500 metriä (2 × 750 metriä) ja laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 16 kappaletta.[37] Yhteensä laituria on alueella 3,6 kilometriä.[24] Huolinnasta vastaavat Finnsteve, Steveco ja Multilinks.[5] Sataman suljetulla alueella liikkuminen jalkaisin on kielletty. Laivojen miehistöt kyyditään suljetun alueen ulkopuolelle.[38]

Nykyisen Vuosaaren sataman alueen keskiosaan rakennettiin 1970-luvulla Valmetin Vuosaaren telakka, joka korvasi siihen saakka Katajanokan kärjessä sijainneen telakan.[39][40] Telakka aloitti toimintansa vuonna 1974.[41] Myöhemmin telakka siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden omistukseen, joka kuitenkin lakkautti sen jo vuonna 1987.[42] Entisen telakan ympäristöön toteutettiin samaan aikaan sataman kanssa Meriportin yritysalue. Yritysalueella toimivat muun muassa ABB, Aker Arctic ja Pauligin paahtimo.[43] Alueella toimivat yritykset vastaavat sataman operatiivisesta ja logistisesta toiminnasta, kuten laivojen purkamisesta ja lastaamisesta.[44]

Gate A:n lähistöllä on raskaalle liikenteelle suunnattuja palveluita, kuten huoltoa ja polttoaineen sekä aterioiden myyntiä.[45][46]

Alueen maisemaa hallitsee vuonna 2008 valmistunut 13-kerroksinen toimistotornitalo Gatehouse. Rakennuksessa on muun muassa tullin ja Helsingin Sataman toimitiloja sekä toimistoja.[47][48]

Vuonna 2015 logistiikkayhtiö SA-TU Logistics jatkoi Vuosaaren sataman logistiikka-alueen kehittämistä aloittamalla miljoonainvestoinnin alueelle. SA-TU Logisticsin uusi massatavaraterminaali otettiin käyttöön syksyllä 2015, ja se on tarkoitettu erityisesti sahatavaran ja suurten kappaleiden käsittelyä varten.[49]

Syksyllä 2017 Metsä Fibre avasi satama-alueelle uuden selluterminaalin, jonka kautta kulkee Äänekosken biotuotetehtaan sellun vientilaivaukset maailmalle.[50] Vuoden 2022 lopulla sataman kupeeseen valmistui Helenin omistama Vuosaaren biolämpölaitos.

Sataman takamaan kappaletavaralogistiikka muokkaa

Vuosaaren sataman kappaletavaran käsittelystä kilpailevat useat projektit, kuten Keravan logistiikkakeskus Kerca[51] ja Hollolan Nostavan logistiikkakeskus sekä suunnitelma Riihimäen logistiikkakeskukseksi. John Nurminen Oy rakentaa satamakeskuksensa Vuosaareen.[52]

Myös välittömästi satama-alueen vieressä on logistisille toiminnoille varattu alue, jossa toimii useita alan yrityksiä.[53]

Vuosaaren satama nähtynä Vuosaarenhuipulta elokuussa 2021.

Liikenneyhteydet muokkaa

 
HSL:n linja-autot liikennöivät sataman ja Vuosaaren metroaseman välillä.

Maantieliikenne ohjataan satamaan 2+2-kaistaista moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena. Kehä III:lta on edelleen yhteydet muun muassa valtateille 1, 3, 4 ja 7. Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n Västersundomin eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla tiellä on Suomen pisimpiin kuuluva tietunneli, Vuosaaren tietunneli. Tunnelin korvaavana varayhteytenä häiriötilanteissa toimii katuverkon osuus Itäväylältä Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta satamaan. Viitoitus on toteutettu muuttuvin opastein, joita hallitaan keskitetysti tiehallinnon valvomosta. Varayhteyttä on jo jouduttu sataman avauduttua käyttämään, sillä sataman automaattisen kulunvalvontajärjestelmän ongelmien johdosta liikenne tunnelissa ruuhkautui avajaisviikolla pahasti.[54]

Satamaan johtava Helsingin majakalta alkava 32 kilometrin pituinen meriväylä on kulkusyvyydeltään 13 metriä ja vähintään 200 metrin levyinen.[55][56] Väylä syvennettiin 11 metristä 13 metriin vuosina 2020–2021.[56]

Raideyhteydet muokkaa

 
Vuosaaren ratapiha

Vuosaaren sataman tavaraliikennettä varten rakennettiin vuosina 2003–2008 rautatieverkon uusi osuus, Vuosaaren satamarata. Keravan asemalta omalta raiteeltaan alkava noin 19 kilometriä pitkä tavaraliikennerata alittaa Vantaan 13,5 kilometriä pitkässä Savion tunnelissa, ja hieman ennen satamaa rata kulkee vielä 651 metriä pitkän Labbackan kalliotunnelin läpi.

Satama-alueella on noin 11 kilometriä Helsingin Satama Oy:n omistamia yksityisraiteita, joihin kuuluu 27 vaihdetta ja 13 tasoristeystä.[57][58]

Satama-alueelta valmistui vuonna 2011 Helsingin metrolle liityntäraide, joka korvasi Herttoniemen satamarataa pitkin tehdyt huoltokuljetukset.[59] Metroa on kaavailtu myös henkilöliikennettä varten.[60][61] Mahdollisen matkustajaliikenteen eduiksi on laskettu muun muassa se, että se lisäisi saavutettavuutta myös alueen venesatamalle ja Itä-Helsingin luonnonsuojelualueille.[62]

Matkustajaliikenne muokkaa

 
Hansaterminaali

Hansaterminaali on Vuosaaren sataman matkustajaterminaali, joka palvelee Travemünden ja Rostockin matkustajaliikennettä. Hansaterminaali on sijoitettu B-portin yhteyteen. Sen kautta kulkee ropax-alusten matkustajaliikenne.[63] Vuosaaresta Tallinnan Muugan satamaan liikennöivät myös Tallinkin M/S Regal Star ja Eckerö Linen M/S Finbo Cargo, jotka kuljettavat automatkustajia rahdin ohella.[5][64][65] Molemmat yhtiöt aloittivat liikenteen vuonna 2019, tosin vuoteen 2022 saakka Tallinkin käyttämä alus oli M/S Sea Wind.[66] Matka Muugaan kestää 2 tuntia ja 45 minuuttia.[67]

Vuosaaren satamaa on 2010- ja 2020-luvuilla ehdotettu muutettavaksi merkittävämmäksi matkustajaliikennesatamaksi, johon siirrettäisiin koko Tallinnan laivaliikenne.[5][68] Uutta metroasemaa ja matkustajaterminaalia Vuosaareen on esitetty vaihtoehtona Länsisataman ylikuormittumiselle ja suunnitellulle Jätkäsaaren satamatunnelille.[60][69][70] Liikenne Jätkäsaaressa on aiheuttanut ruuhkaa, vaaratilanteita, meluhaittaa ja ilmansaasteita.[67] Vuosaaren sataman laajentamiskustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa, eikä Natura-alueiden ympäröimää satamaa voisi merkittävästi laajentaa ilman pitkiä lupaprosesseja.[71] Laajenemissuunta olisi merelle päin kohti Pikku Niinisaarta.[5]

Matkustajalaivaliikenteen siirto Itä-Helsinkiin kasvattaisi laivojen matka-aikoja ja samalla päästöjä,[72] ja matkustajamäärien on arvioitu pienentyvän 20 prosentilla keskustasatamiin verrattuna.[69] Helsingin Satama Oy on vastustanut Vuosaari-ehdotusta.[70] Isoista puolueista ehdotusta on kannattanut aikaisemmin SDP ja Vihreä liitto, mutta 2020-luvulle tultaessa enää vihreät.[73][74] Raskaan liikenteen aiheuttamaa liikenteen kuormittumista Jätkäsaaressa on pyritty vähentämään hinnoittelumallilla, joka kannustaa kuorma-autoja liikennöimään Vuosaaren kautta.[5][67][75][76]

Vaikutus muokkaa

Vuosaaren sataman alle jäi useita luonnontilaisia saaria ja luotoja, kuten Käärmeniemi ja Lehdessaari,[77] ja se hävitti myös virkistyskalastus- ja veneilyalueita. Kolmasosa satama-alueesta on hävitettyä luontoa ja valtaosa täyttömaata.[78] Läheisille virkistys- ja suojelualueille alkoi syntyä meluhaittaa, ja häiriöitä aiheutui erityisesti Porvarinlahden linnustolle. Toisaalta melun todettiin koskevan huomattavasti pienempää määrää ihmisiä kuin vanhoissa kantakaupungin satamissa.[79]

Satamatoiminnan siirtäminen Vuosaareen vapautti paljon rakennus­maata keskusta-alueilta ja vaikutti merkittävästi uudisrakentamiseen Helsingissä.[80] Kantakaupungista vapautui laajoja ranta-alueita julkiseen käyttöön. Jätkäsaaren konttisataman tilalle rakennettiin asuinalue palveluineen ja työ­paikkoineen, ja Sörnäisten sataman tilalle kasvoi Kalasatama. Laaja­salon öljy­sataman tilalle alkoi rakentua asuinalue Kruunuvuorenranta. Poistuneen tavararatapihan paikalle Keski-Pasilaan rakentui uusia katuja ja muun muassa kauppakeskus Tripla.[80] Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Pasilaan tulee alueiden valmistuttua kokonaan yhteensä noin 85 000 uutta asukasta sekä noin 42 000 uutta työpaikkaa.[81]

Länsisataman muututtua matkustajasatamaksi Helsingin satamarata purettiin, ja kiskojen ja VR:n tavaramakasiinien tilalle ydinkeskustaan rakennettiin muun muassa Kansalaistori ja keskustakirjasto Oodi. Satamaradan purku loi tilaa myös Baana-pyöräväylälle, joka käynnisti Helsingin baanaverkon. Itäisessä kantakaupungissa Sörnäisten satamaradan purku on mahdollistanut muun muassa Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Kalasatama–Pasila-raitiotien rakentamisen.

Lähteet muokkaa

  • Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-952-223-187-1.

Viitteet muokkaa

  1. Helsingin karttapalvelu (Osa-aluejako) kartta.hel.fi. Viitattu 25.5.2021.
  2. a b Helsingin yleiskaava – Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa, s. 12, 24. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:17. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  3. Johto ja organisaatio Port of Helsinki – Helsingin Satama Oy. Viitattu 10.4.2020.
  4. a b c d Karvonen, Tapio & Jousilahti, Jukka-Pekka: Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2019 Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK. 14.5.2019. Viitattu 10.4.2020.
  5. a b c d e f Salomaa, Marja: Voisiko Vuosaaresta tulla Helsingin ainoa satama? Vapaavuoren pohtiman mullistuksen arvioidaan maksavan ainakin 500 miljoonaa euroa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 9.10.2019. Viitattu 6.4.2023.
  6. Vuosaaren sataman tilanneraportti (pdf) (s. 17) 12.5.2008. Helsingin satama. Viitattu 15.5.2014.
  7. Tuisku ja tuuli avasivat Vuosaaren sataman Yle Uutiset. 24.11.2008. Viitattu 15.5.2014.
  8. Liikenne väheni Vuosaaren satamassa alkuvuodesta Ilta-Sanomat. 1.4.2009. Viitattu 15.5.2014.
  9. a b c d e f Liikennehankkeiden ympäristöhaittojen vähentämisen kustannukset (pdf) 25.8.2003. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 24.6.2021.
  10. Ympäristöministeriön päätös N:o 10/5221/99 (pdf) 24.1.2002. Ympäristöministeriö. Viitattu 24.6.2021.
  11. a b c d Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet: Tiivistelmä radan yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmista (pdf) Väylävirasto. Viitattu 16.1.2021.
  12. a b c d Vuosaaren satama ja ympäristö (pdf) Väylävirasto. 3.1.2008. Arkistoitu 24.6.2021. Viitattu 16.2.2021.
  13. Mustonen 2009, s. 87
  14. Heikkonen, Mauri (toim.) et al.: Vuosaaren satama ja ympäristö – Suunnittelusta rakentamiseen, s. 12–14. Helsinki: Helsingin kaupunki, Vuosaaren satamahanke, 2008. ISBN 978-952-223-250-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Tiivistelmä – Vuosaaren satamahanke – Dno: 281/54/01 (pdf) Valtiontalouden tarkastusvirasto – VTV. Viitattu 10.4.2020.
  16. Mustonen 2009, s. 55
  17. a b Pohjanpalo, Olli: Helsingin valtuusto päätti kannattaa Vuosaaren satamaa | Myönteinen periaatepäätös syntyi äänin 53-28 | Vihreille tuli toinen iso tappio samana iltana (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 24.4.1996. Viitattu 6.4.2023.
  18. Mustonen 2009, s. 148–152
  19. Mustonen 2009, s. 179
  20. Mustonen 2009, s. 180
  21. Mustonen 2009, s. 186
  22. Mustonen 2009, s. 181
  23. a b Perttilä, Tuomo: Vuosaaren puolesta - satamaa vastaan. Miksi Vuosaaren satamahanke kohtasi voimakasta vastustusta? Helda.helsinki.fi. 6.11.2006. Viitattu 10.4.2020.
  24. a b Vuosaaren rakennustyöt vauhdissa MTV3 Uutiset. 10.9.2004. Viitattu 10.4.2020.
  25. Vuosaaren sataman rakennushinta pysyy kurissa Rakennuslehti. 24.5.2007. Viitattu 10.4.2020.
  26. Pohjanpalo, Olli: Vuosaaren satama nousi suosikiksi (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 22.4.1993. Viitattu 6.4.2023.
  27. Mustonen 2009, s. 142
  28. Mustonen 2009, s. 169
  29. Mustonen 2009, s. 170
  30. Mustonen 2009, s. 82–85
  31. Mustonen 2009, s. 191
  32. Ensimmäinen vientilaivaus lähtee Vuosaaren satamasta Vuosaari.fi. 1.2.2007. Arkistoitu 21.5.2014. Viitattu 21.5.2014.
  33. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaaren satamaan 18.6.2007. Helsingin kaupunki. Viitattu 21.5.2014.
  34. Vuosaaren satamakeskus – Suomen ulkomaankaupan pääsatama Vuosaaren satamahanke. Arkistoitu 1.12.2008. Viitattu 10.4.2020.
  35. Puintila, Lauri: Sörnäisten satama muuttaa yhdessä yössä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 17.11.2008. Viitattu 10.4.2020.
  36. Ikola, Vilma: Kolkko muuri kätkee täysin uuden katselukulman merelliseen Helsinkiin – Moni välttelee Vuosaaressa olevaa näköalapaikkaa, koska luulee sen olevan kiellettyä aluetta (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 6.4.2023.
  37. Helsingin Satama Oy Vuosaaren satama – Ulkoinen pelastussuunnitelma, s. 6. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2/2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  38. Torvinen, Pekka: Vuosaaren satamassa näkee yhdellä silmäyksellä, miten koko maailma pyörii ja mihin Suomen talous on menossa – ”Luvut kasvavat, ja pirun hyvältä näyttää” (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.9.2017. Viitattu 6.4.2023.
  39. Itkonen, Jaana: Katajanokan täyttö- ja toimintahistoria, s. 11. Helsinki: Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto, 10.8.2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  40. Mustonen 2009, s. 56
  41. Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia, s. 208. Helsingin kaupunki, 1981.
  42. Matilainen, Ville: Vuosaaren telakan viimeiset hetket Yle Elävä arkisto. 22.11.2013. Viitattu 10.4.2020.
  43. Vuosaaren satama ja sataman liikenneyhteydet sekä yritysalue (raportti), s. 27/31. Helsinki: Vuosaaren satamahanke, 15.12.2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  44. Selvitys ja tiekartta Vuosaaren sataman työkoneliikenteen päästövähennyksille (PDF) (s. 7) 25.3.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 23.2.2023.
  45. Port of Helsinki: Vuosaaren sataman opaskartta portofhelsinki.fi. Viitattu 10.4.2020.
  46. Port of Helsinki: Kulunvalvonta Vuosaaren satamassa portofhelsinki.fi. Viitattu 10.4.2020.
  47. Kunnas, Jouko: Sataman komentosilta Projektiuutiset. 1/2009. RPT Docu Oy. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 26.11.2013.
  48. Vuosaaren Porttikeskus Sponda. Sponda Oyj. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 26.11.2013.
  49. SA-TU logisticsin uusi massatavaraterminaali käyttöön Vuosaaren satamassa SA-TU logistics. 22.10.2015. Viitattu 10.4.2020.
  50. Metsä Fibre Vuosaari Fira. Viitattu 10.4.2020.
  51. GCC Kerca SRV. Arkistoitu 29.9.2020. Viitattu 10.4.2020.
  52. John Nurminen rakentaa Helsingin Vuosaaren satamakeskuksen Talentum. 27.6.2006. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 10.4.2020.
  53. Palvelut yrityksille – Logistista etua tavaraliikenteen keskittämisestä Vuosaaren satamaan Port of Helsinki. Viitattu 10.4.2020.
  54. Uuden Vuosaaren sataman liikenne takkuilee Pohjalainen.fi. 28.11.2008. Viitattu 6.12.2008. [vanhentunut linkki]
  55. Vuosaaren uuden sataman meriväylä on valmis Rakennuslehti. 19.5.2008. Viitattu 10.4.2020.
  56. a b Vuosaaren meriväylä 9.12.2021. Väylävirasto. Viitattu 22.4.2022.
  57. Helsingin satama Oy / Vuosaaren satama / Palvelupaikkakuvaus (PDF) (s. 5) 28.4.2022. Helsingin Satama. Viitattu 23.2.2023.
  58. Selvitys satamien rautatielogistiikasta (PDF) (s. 82) 4.10.2018. Rautatiealan sääntelyelin. Viitattu 23.2.2023.
  59. HKL:n uutinen metroraiteesta 25.8.2011. Helsingin kaupungin liikennelaitos. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.5.2012.
  60. a b Paastela, Kaisa: Jätkäsaareen satamatunneli vai ei? – "Kun keskustatunnelia ei saatu aikaiseksi, niin ainakin tämä tulee toteuttaa" Helsingin Uutiset. 10.6.2021. Viitattu 6.4.2023.
  61. Timonen, Vilma: Sdp:n Heinäluoma ehdottaa: Metro Vuosaaren satamaan ja Tallinnan-liikennettä pois Jätkäsaaresta (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 18.6.2019. Viitattu 6.4.2023.
  62. Satamatoimintojen skenaariotarkastelu (PDF) (s. 29) 29.6.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.4.2023.
  63. Hansaterminaali Helsingin kaupunki. 17.12.2019. Arkistoitu 11.4.2020. Viitattu 10.4.2020.
  64. Tallink avaa Vuosaari-Muuga-reitin myös automatkustajille 12.6.2019 alkaen Tallink & Silja Line – Uutishuone. 3.6.2019. Arkistoitu 5.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  65. Eckerö Linen uusi rahtialus Finbo Cargo aloitti liikennöinnin Vuosaaren satamasta Eckerö Line. 25.6.2019. Viitattu 10.4.2020.
  66. Ekholm, Thea: T24: Tallink myi rahtilaiva Sea Windin – Vuosaari-Muuga-reitin liikennöinti järjestetään uudelleen Helsingin Uutiset. 27.4.2022. Viitattu 6.4.2023.
  67. a b c Kangasluoma, Emilia: Katse kohti itää (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 10.7.2019. Viitattu 6.4.2023.
  68. Siirtyykö Helsingin sataman matkustajaliikenne Vuosaareen? – Helsingin sataman tulevaisuudesta kolme eri skenaariota MTV Uutiset. 1.7.2020. Viitattu 6.4.2023.
  69. a b Valtanen, Tero: Laivamatkustajat halutaan pitää jatkossakin lähellä Helsingin keskustaa – Tuore selvitys puoltaa keskustasatamia, mutta ratkaistavana on vielä liikenneruuhkat Yle Uutiset. 1.7.2020. Viitattu 6.4.2023.
  70. a b Bäckgren, Noona: Poliittinen tuki löytymässä: Jätkäsaareen halutaan rakentaa 180 miljoonan euron tunneli (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 18.11.2020. Viitattu 6.4.2023.
  71. Peltonen, Juha: Valinnan paikka Helsingin Satama. 18.12.2020. Viitattu 6.4.2023.
  72. Paastela, Kaisa: Selvitys: Matkustajaliikenteen keskittäminen Vuosaareen ei ole realismia Helsingin Sanomat. 1.7.2020. Viitattu 6.4.2023.
  73. Bäckgren, Noona: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 6.4.2023.
  74. Rämö, Marjo: Jätkäsaaren tunnelihanke saa kannatusta liki kaikista puolueista – vihreät kertovat kantansa myöhemmin Helsingin Uutiset. 10.2.2023. Viitattu 6.4.2023.
  75. Hämäläinen, Jukka: Helsingin Satama keksi keinon ohjata rekkoja keskustan sijaan Vuosaareen – "Voimme olla tyytyväisiä" Helsingin Uutiset. 14.1.2020. Viitattu 6.4.2023.
  76. Helsingin Satama ohjaa hinnoittelulla rekkaliikennettä ja jatkaa päästövähennyksiin kannustamista Port of Helsinki. 15.11.2022. Viitattu 6.4.2023.
  77. Pohjanpalo, Olli: Päätös Vuosaaren satamasta lähestyy | Väliraportti pitää päättäjät ajan tasalla (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.11.1993. Viitattu 6.4.2023.
  78. Mustonen 2009, s. 172
  79. Mustonen 2009, s. 145–147
  80. a b Oksanen, Kimmo: Vuosaaren sataman rakentaminen käynnisti ketjureaktion, joka on mullistanut koko Helsingin (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 30.8.2021.
  81. Uutta Helsinkiä - Alueet Uutta Helsinkiä. 2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.11.2021.

Aiheesta muualla muokkaa