Korso

Vantaan kaupunginosa
Tämä artikkeli kertoo Vantaan kaupunginosasta. Korson suuralueesta on oma artikkelinsa, ja Korso on myös suomalainen elokuva vuodelta 2014.

Korso on kaupunginosa Vantaan koillisosassa Korson suuralueella. Kaupunginosassa asuu noin 7 400 asukasta.[1] Korso sijaitsee pääradan länsipuolella.

Korso
Korso
From Kotkanpesä plaza in Korso, Vantaa, Finland, 2021 May.jpg
Kaupungin kartta, jossa Korso korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Korso korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Koordinaatit 60°21′3″N, 25°4′40″E
Kaupunginosa nro 81[2]
Pinta-ala 3,0[2] km² 
Väkiluku 7 403[1] (31.12.2020)
Työpaikkoja 1 099 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01450[4]
Lähialueet Kulomäki (osa Korsoa), Asola, Leppäkorpi, Matari, Metsola, Vallinoja, Vierumäki

Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä päärataan, naapurikaupunginosinaan Matari ja Metsola. Etelässä kaupunginosa rajautuu Asolaan, lännessä Tuusulan Maantiekylän kunnanosaan, luoteessa Vierumäkeen ja pohjoisessa Vallinojaan.[5] Kaupunginosaan kuuluu myös kerrostalolähiö Kulomäki. Korson lähin naapurikaupunki on Kerava, kuusi kilometriä pohjoiseen.

HistoriaMuokkaa

 
Kolmen kylän rajojen yhtymäkohdan eli Ristirajan (Korsrå) muistomerkki Korsossa.

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Alikeravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän eli Helsingen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja ; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa).[6] Korson historiasta kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä. Korson ruotsalaisesta historiasta kertovat monet paikannimet. Böle-kylänimeä, joka merkitsi kaukaista viljelysmaata asutuksineen, on esiintynyt jo 1300–1400-luvuilla.[7] Korson alueella sijaitsivat Hanaböle (Hanala)[8] ja Skavaböle eli Hyrylä.

Nykyistä Vantaata asutti Hälsinglandista, Ruotsista alun perin saapuneita ruotsalaisia.[9] Helsingin pitäjä (Helsinge) eli nykyinen Vantaa on saanut heiltä nimensä. [10] Nykyisen Korson alueella sijaitsi ennen enimmäkseen tiloja, kuten Fallbackan tila, sekä torppia ja huviloita. Lähes kaikki vanhat rakennukset purettiin viimeistään 1980-luvulla uudisrakentamisen tieltä.[11][12]

RautatieMuokkaa

 
Korson vanha asemarakennus vuodelta 1918 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Venäjän vallan aikana tsaariselvennä päätti Helsinki–Pietari-välisen junaradan rakentamisesta. Rata kulkisi nykyisen Korson halki. Rataa rakennettiin sotavankien voimin.[13]

1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson seisakkeella kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Korso oli seisake aina 1910-luvulle asti, jolloin sen luokitus muuttui ja se sai uuden asemarakennuksen.[14] Asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.[15]

1900-lukuMuokkaa

1900-luvun alussa suuriruhtinaskunnan aikana Vantaalle tuotiin yli tuhat kiinalaista siirtotyöläistä metsänhakkuuseen.[16] Venäjän keisarikunnalla oli paine saada pääkaupunkiseutua puolustava Krepost Sveaborg -linnoitus valmiiksi. Kiinalaiset kaatoivat puita pääosin Korson ja Tikkurilan seuduilla. Suuria metsäalueita myös Hiekkaharjussa kaadettiin, jotta linnoitusten kanuunoilla voisi ampua esteettömästi.[16] Puutavaran kuljettamista varten rakennettiin väliaikaisia rautateitä.[16]

Kerava erotettiin vuonna 1924 Tuusulasta kauppalaksi, jolloin siihen liitettiin vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen. Korso oli 1950-luvulla Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita, kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.

Korson asema sijaitsee lähellä Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan taajama laajeni naapurikuntien puolelle, mistä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.[17] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, jota Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.[18] 1970-luvulta lähtien Korson suuralueelle rakennettiin kerrostaloja rautatieaseman ympäristöön sekä Kulomäkeen, Mikkolaan ja Vallinojalle. Pääosin Korso on kuitenkin edelleen pientalovaltaista aluetta.

 
Valtaosa Korsosta on pientaloaluetta, ja kerrostalot on keskitetty lähinnä Kulomäki-lähiöön sekä keskusta-alueelle. Taustalla vuonna 2018 rautatieaseman läheisyyteen valmistunut tornitalo Astrum.

2000-lukuMuokkaa

2000-luvulla kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus on myös uudistettu. Alueelle on rakennettu myös opiskelija-asuntoja.

PalvelutMuokkaa

 
Korson keskustassa rautatieaseman kupeessa on paljon matalia liikerakennuksia 1960- ja 1980-luvuilta.

Korson aseman läheisyydessä, Pääradan länsipuolella on monitoimikeskus Lumo, jossa sijaitsevat Lumon kirjasto, yhteispalvelupiste, liikuntahalli, Lumon lukio sekä Lumo-sali. Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella. Korson kirkko ja seurakuntakeskus sijaitsee Lumon vieressä, pääsisäänkäyntiä vastapäätä.

Korson keskusta-alueen luoteispuolella, Ankkapuiston länsipuolella toimivat Ruusuvuoren koulu ja Korson koulun uimahalleineen. Koulujen välissä on Korson urheilupuisto. Uimahalli kuitenkin puretaan, ja uusi uimahalli rakennetaan Elmoon Asolaan lähelle Kulomäkeä. Korson länsiosassa toimii lisäksi Vierumäen koulu, jonka Kulomäen opetuspiste antaa alaluokkien opetusta Kulomäessä Korson eteläosassa.

Pääradan itäpuoli kuuluu Metsolan kaupunginosaan. Siellä toimivat myös Korsoa palvelevat Korson terveysasema sekä Kelan palvelupiste, perheneuvola, Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka, posti[20] ja Korson Helluntaiseurakunta.

LiikenneyhteydetMuokkaa

 
Seututie 152 (Kulomäentie) kulkee Korson läpi, yhdistäen Lahdentien ja Tuusulanväylän. Väylä on suunniteltu levennettäväksi nelikaistaiseksi kehätieksi, joka jatkuisi lentoaseman pohjoispuolitse Hämeenlinnanväylälle asti.

Korson länsipuolella, viiden kilometrin päässä on Tuusulan moottoritie, osa kantatietä 45. Itäpuolella Lahdenväylä, osa valtatietä 4 (E75). Liittymät molemmista ovat seututielle 152. Näiden lisäksi Korsosta on yhteydet radanvarsitietä pitkin Tikkurilan (etelän) ja Keravan (pohjoisen) suuntiin.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Korsosta noin yhdeksän kilometriä lounaaseen.

JoukkoliikenneMuokkaa

 
Korsosta on noin 30 minuutin matka lähijunalla Helsingin keskustaan.

Korso kuuluu Helsingin seudun liikenteen (HSL) C-vyöhykkeeseen. BC-lippu, joka on vähintään ostettava matkustettaessa C-vyöhykkeen sisällä, oikeuttaa matkoihin Vantaalla, Espoossa ja osassa Helsinkiä. Vaihtoaika liikennevälineestä toiseen on BC-kertalipulla 80 minuuttia.

LähijunatMuokkaa

K-junat liikennöivät Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Öisin asemaa palvelee T-juna Helsinki–Riihimäki-välillä.

BussitMuokkaa

Korsosta pääsee useilla linjoilla Helsinkiin. Lisäksi sieltä pääsee muilla busseilla Tikkurilaan, Keravalle ja Päiväkumpuun, Hyrylään, Myyrmäkeen ja lentoasemalle sekä Peijaksen sairaalan kautta Mellunmäkeen.

Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman sekä Rovaniemen ja Helsingin välisiä linja-autoyhteyksiä.

LiityntäpysäköintiMuokkaa

Rautatieaseman pysäköintihallissa, sekä sen lähiympäristössä on yhteensä 376 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on 165 pyöräpaikkaa.lähde?

Ulkoilu, liikunta ja urheiluMuokkaa

 
Ankkapuisto on keskuspuistomainen viheralue noin puolen kilometrin päässä rautatieasemalta.

UlkoilupaikkojaMuokkaa

  • Ankkapuisto (Ankkalammet),[21] aiemmalta nimeltään Korson keskuspuisto[22]
  • Vierumäen pururata ja latu (2,8 km)[23][24]
  • Leppäkorven maauimala (Korson maauimala)[25]
  • Leppäkorven (Metsolansuon) pururata ja latu (2,2 km, sijainti Leppäkorvessa)[23][24]

LiikuntapaikkojaMuokkaa

UrheiluseurojaMuokkaa

JärjestöjäMuokkaa

 
Korson vapaapalokunnan rakennus osoitteessa Urpiaisentie 5.
  • Korson Honkapartio, partiolippukunta
  • Korson VPK [35]
  • Korso-Koivukylän Linkki ry (Kuluttajaliiton paikallisyhdistys)
  • Korson Martat ry[36]
  • Korso-seura ry[37]
  • Korson Työttömät ry[38]
  • MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto (Korson paikallisyhdistys)
  • Nuoret Kotkat ry (Korson Kotkaosasto)
  • Punainen Risti (Korson osasto)
  • Lammen Pojat (FC Korso Unitedin kannattaja joukko)

TapahtumiaMuokkaa

  • Korso Cup -salibandyturnaus syyskuussa
  • Korson Joulupolku Ankkapuistossa joulukuussa
  • Korson Maalaismarkkinat huhti- ja syyskuussa
  • Korson Vetomarkkinat toukokuussa

LähteetMuokkaa

  1. a b Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.9.2021.
  2. a b Vantaa alueittain (2015) (pdf) (81 Korso, julkaisun sivut 210–213) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  3. Vantaan kaupunki: Tietoja Korson suuralueelta Vantaa.fi. 25.11.2019. Viitattu 16.2.2021.
  4. Aluejaot: Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu (kartta.vantaa.fi). Viitattu 26.5.2021.
  5. Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu (kartta.vantaa.fi). Viitattu 26.5.2021.
  6. Merja Autio, Helena Peltola, Eija Pere, Irja Ruohonen, Tanja Viljanen: Olkaamme siis korsolaisia. Vantaa: Korso-Seura ry:n johtokunta, 2013. ISBN 978-952-93-3059-1 (nid.).
  7. Bebyggelsenamn bebyggelsenamn.sls.fi.
  8. Bebyggelsenamn bebyggelsenamn.sls.fi.
  9. Helsingen nimi ja Hälsingland blog.thereasonbehindit.com.
  10. Bebyggelsenamn bebyggelsenamn.sls.fi.
  11. Merja Autio, Irja Ruohonen, Tanja Viljanen, Marjatta Virtanen ; kirjoittajat: Kauko Järvimaa et al.: Taloja ja tarinoita Korsosta. Korso-Seura ry, 2019.
  12. Vantaan Sanomat vantaansanomat.fi. 2019.
  13. Yle yle.fi.
  14. Museovirasto rky.fi.
  15. Museovirasto rky.fi.
  16. a b c Massinen, Tuomas: 3000 kiinalaista tuotiin halpatyöhön Suomeen – "Täysin poikkeuksellista koko historiassamme" Vantaan Sanomat (vantaansanomat.fi). 15.1.2017. Viitattu 26.5.2021.
  17. Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 6.8.2011.
  18. Vantaan Laurin arkisto
  19. Korson keskusta Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 24.5.2019. Viitattu 24.5.2021.
  20. Täydenpalvelun posti: Posti, K-supermarket Korso posti.fi. Viitattu 27.12.2016.
  21. Vantaan karttapalvelu kartta.vantaa.fi. Viitattu 26.5.2021.
  22. Kunnallistekniikan investoinnit. Rakentamisohjelma 2016 ja Taloussuunnitelma 2016 - 2019 (pdf) (s. 17/43 Korso taulukossa Urheilualueet, virkistysalueet ja ympäristörakentaminen käytetään nimitystä Korson keskuspuisto) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  23. a b Kuntoradat Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  24. a b Ulkoilukarttapalvelu ulkoliikunta.fi. Viitattu 24.3.2017.
  25. Uimarannat ja avantouinti Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  26. Tekonurmikentät (Korson yleisurheilun harjoitusalue) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  27. a b c Arkistoitu kopioLähiliikunta- ja ulkokuntoilupaikat (Kalmuuri (Urpiaisentie 11): Nurmi- ja tekonurmikenttä + Beach volley -kenttä; Korso (Kisatie 23): Tekonurmipintainen monitoimiareena (jalkapallokenttä, koripallokenttä, tenniskenttä, 2 sulka-/jalkapallokenttää) + Ulkokuntoilulaitteet; Kulomäki (Maauunintie 17): Tekonurmipintainen monitoimiareena + Tenniskenttä + Kuntoilulaitteet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 30.1.2017. Viitattu 24.3.2017.
  28. Jalkapallohallit (Kalmuurin ylipainehalli (Legirus Arena)) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  29. Korson uimahalli Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  30. Yleisurheilu- ja nurmikentät (Korson yleisurheilun harjoitusalue) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  31. a b Hiekkakentät (Kulomäen koulu, Maauuninpolku 3: hiekkakenttä (52 m x 30 m); Ruusuvuoren koulu, Kisatie 21: hiekkakenttä (95 m x 55 , valaistus)) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 24.3.2017.
  32. Korson Kaiku Korson Kaiku ry. Viitattu 22.3.2020.
  33. Korson Palloseura Korson Palloseura ry. Viitattu 22.3.2020.
  34. Greasers Greasers FBC. Viitattu 22.3.2020.
  35. Paloasema Korson VPK, korsonvpk.fi. Viitattu 24.3.2017.
  36. Korson Martat Marttaliitto. Viitattu 22.3.2020.
  37. Korso-Seura Korso-Seura ry. Viitattu 22.3.2020.
  38. Korson Työttömät Korson Työttömät. Arkistoitu 5.1.2020. Viitattu 22.3.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa