Avaa päävalikko

Lahti

kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Lahti (ruots. Lahtis) on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Lahti
Lahtis
Lahti.vaakuna.svg Lahti.sijainti.suomi.2016.svg

vaakuna

sijainti

Lahti skyline wo logo.jpg
Sijainti 60°59′N, 025°39′E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Hallinnollinen keskus Lahden keskustaajama
Perustettu 1878
– kaupungiksi 1905
Kuntaliitokset osakuntaliitoksia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta
Nastola[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 517,64 km²
218:nneksi suurin 2019 [2]
– maa 459,48 km²
– sisävesi 58,16 km²
Väkiluku 120 002
8:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
väestötiheys 261,2 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 14,8 %
– 15–64-v. 62,3 %
– yli 64-v. 22,9 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 93,4 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 6,2 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [6]
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen[7]
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2017–2021[8]
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
 • Muut

19
14
7
5
4
4
4
2
www.lahti.fi
Lahden keskustaa.
Vesijärven satama.
Harjukatu.
Laaksokatu.

Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja kuudenneksi suurin kaupunkialue.[9] Lahdessa on 120 015 asukasta (30. marraskuuta 2018)[10] ja sen pinta-ala on 517,64 km², josta 459,48 km² maata ja loput 58,16 km² sisävesiä (2019-01-011. tammikuuta 2019).[2] Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2016 uudeksi Lahden kaupungiksi.[11] Lahden naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila.

Sisällysluettelo

YleistäMuokkaa

Lahti sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluvan Vesijärven etelärannalla. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Lahdessa puhutaan hämäläismurteita.

Lahden vahvuuksiin kuuluu erityisesti ympäristöosaaminen sekä teollinen muotoilu.

Lahden historiaMuokkaa

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, ”joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta sopivan matkan päässä”. Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Vesijärven ja Päijänteen Asikkalassa yhdistävä Vääksyn kanava valmistui vasta 1871. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui sangen merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.

Vuonna 1868 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus. Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa, mutta rautatien ansiosta alue alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön.

Kauppala (1878–1905)Muokkaa

24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n mahtikäskyllä. Epäitsenäinen Lahden kauppala kuului edelleen Hollolaan. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin ydinkeskusta. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle. Asemakaavan laatimista helpotti se, että käytännöllisesti katsoen koko Lahden kylä oli vuonna 1877 tuhoutunut suuressa tulipalossa. Lahden vaakunaksi tuli kuva liekehtivästä junapyörästä sataman ja rautatieaseman merkityksen vuoksi.

Lahtelaiset pyrkivät saamaan kauppalalle kaupungin aseman jo 1890-luvun lopulla. Hollolan kunta vastusti aietta voimakkaasti. Hämeen läänin kuvernööri asettui kannattamaan suunnitelmaa 1900ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen suuren edistymisen ja liikkeen vilkastumisen”.[12] Kaupunkiaseman saamiseen kului kuitenkin vielä viisi vuotta.

Kaupunki (1905–)Muokkaa

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Kaupungiksi tulon jälkeen Lahtea on laajennettu liittämällä siihen alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista). Vuoden 1956 kuntaliitoksessa alueita liitettiin Lahteen myös Nastolasta ja Orimattilasta. Lahden alue laajeni myös 1.1.2016, kun Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät.

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. Lahden länsipuolelta Venäjälle pakenevat punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen. Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan vankileirille, josta muodostettiin yksi suurimmista sisällissodan vankileireistä. Entisen pellon paikalla on nykyisin Fellmannin puisto jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon siirtolaisväestöä ja yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. Lahdessa järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä rakennettiin Lahden asemantaustaan. Vuonna 2001 ja 2017 järjestettiin jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat. Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.

Kaupunkiin rakennettiin uusi teatteritalo (1983), maakuntakirjasto (1990) sekä työväenopisto- ja yliopistokoulutusta tarjoava aikuiskoulutuskeskus (1987) niiden tuntumaan. Suurkonsertteja ja muita tilaisuuksia varten rakennettu Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 Vesijärven rantaan.

Lahden ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1996 ja samana vuonna lähes koko Päijät-Hämeen ammatilliset oppilaitokset yhteen koonnut Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Lahden yliopistokampus perustettiin vuonna 2001 (alun perin Lahden yliopistokeskus). Yliopistokampuksella toimivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Vuoden 2016 alusta Nastolan kunta yhdistyi Lahden kaupunkiin.

Väestö ja politiikkaMuokkaa

Lahden asukasluvun kasvuMuokkaa

–1975[13]
Vuosi Asukasluku
1878 n. 200[14]
1905 2 779
1910 5 081
1915 6 325
1920 7 200
1925 8 781
1930 10 868
1935 23 609
1940 27 878
1945 32 345
1950 44 759
1955 49 497
1960 66 802
1965 81 859
1970 88 393
1975 94 862

1980–1999[13]
Vuosi Asukasluku
1980 94 767
1981 94 692
1982 94 603
1983 94 466
1984 94 347
1985 94 447
1986 94 205
1987 93 671
1988 93 251
1989 93 132
1990 93 151
1991 93 414
1992 93 784
1993 94 160
1994 94 706
1995 95 119
1996 95 501
1997 95 854
1998 96 227
1999 96 666

2000–[13]
Vuosi Asukasluku
2000 96 921
2001 97 543
2002 97 968
2003 98 253
2004 98 281
2005 98 413
2006 98 766
2007 99 308
2008 100 080
2009 100 833
2010 101 558
2011 101 787
2012 102 358
2013 103 005

Lahden väestönkehitys 1980–2017Muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2018 tilanteen mukainen.

Lahden väestönkehitys 1980–2017
Vuosi Asukkaita
1980
  
108 631
1985
  
108 919
1990
  
108 272
1995
  
110 038
2000
  
111 656
2005
  
113 203
2010
  
116 582
2015
  
118 743
2017
  
119 573
Lähde: Tilastokeskus[15]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Lahdessa oli 119 573 asukasta, joista 115 349 asui taajamissa, 2 968 haja-asutusalueilla ja 1 256 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Lahden taajama-aste on 97,5 %.[16] Lahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Lahden keskustaajama* 103 403
2 Nastolan kirkonkylä 11 943
3 Heinlammi* 3

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Lahden keskustaajama ulottuu osittain myös Asikkalan ja Hollolan kuntien alueelle.[17] Heinlammin taajama ulottuu pääosin Hollolan kunnan alueelle.

Logistisen aseman kehitys ja rakennemuutosMuokkaa

 
Nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva Lahden satama Vesijärven aseman läheisyydessä.
 
Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin.

Lahti oli pitkään Porin tapaan työläisten kaupunki, josta tuli taantuva teollisuuspaikkakunta. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua.

Lamavuosina lahtelaisesta teollisuudesta lähti paljon työpaikkoja. Kaupunki kärsi lamavuosina ankarasta työttömyydestä.

Lahti kuuluu käytännössä Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee Lahteen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Matka-ajan kutistaminen Helsingin suuntaan onkin tuottanut 2000-luvun puolivälistä alkaen tulosta ja työssäkäynti pääkaupunkiseudulle ja sieltä Lahteen on lisääntynyt huomattavasti.

Lahti ja Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Aloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Sijainti Lahdessa on etu kuljetettaessa tavaraa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat Lahdesta keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta. Hartwallin ostettua panimoyhtiö Mallasjuoman se perusti Lahteen suurpanimon. Hartwallin panimo on valtakunnallisesti vaikuttavuudeltaan merkittävinlähde? Lahteen sijoittunut toiminto. Lahdessa on saatavana korkealaatuista vettä helposti ja sen sijainti on keskeinen Etelä-Suomessa. Merkittävä asia on myös Mallasjuoman panimoperinteet.

Lahdessa on useisiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden vähän valtionhallinnon työpaikkoja. Lahti ja Päijät-Häme ovatkin valtion suuntaan merkittäviä nettomaksajia. Tilannetta on tasapainottanut se, että valtio hajasijoitti Lahteen ARA:n (ent. Valtion asuntorahasto).

Suomen valtio on laman jälkeen tehnyt Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Helsingistä ja Lahden kautta Heinolan Lusiin saakka ulottuu moottoritie sekä Keravalta Lahteen oikorata. Valtio on myös tukenut Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista.

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion mittavasta oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kymijärven eteläpuolella sijaitsevaa Kariston omakoti- ja rivitaloaluetta on rakennettu vuodesta 2005 lähtien. Vesijärven sataman viereiselle Ankkurin alueelle on rakennettu suuri määrä uusia kerrostaloja. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle. Näistä tunnetuin lienee Mallasjuoman eli Malskin kortteli.

KansalaisliikkeitäMuokkaa

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällainen liike on muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry. Yhdistys puuttuu havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin. Yhdistystä on myös kritisoitu eräiden valitusten perustelujen osalta.

Pormestari ja kaupunginjohtajatMuokkaa

Ylin kaupunginjohto
Pormestari Toimikausi
Otto Lyytikäinen 1907–1930
Kaupunginjohtaja Toimikausi
Arvi Hällfors 1930–1931
Eero H. I. Tammio 1931–1933
Paavo Säippä 1933–1938
Uuno Takki 1938–1942
Olavi Kajala 1942–1967
Teemu Hiltunen 1967–1980
Seppo Välisalo 1980–1995
Kari Salmi 1995–2003
Tarmo Pipatti 2003–2007
Jyrki Myllyvirta 2007–2018
Pekka Timonen 2018–

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytikäisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28. tammikuuta 1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19. huhtikuuta 1918 saakka.

Lahden kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2018 alkaen Pekka Timonen. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto muodostuu kaupunginjohtajasta sekä teknisen ja ympäristötoimialan, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen toimialajohtajista. Sivistystoimen toimialajohtaja on Tiina Granqvist ja sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja on Mikko Komulainen. Teknisen ja ympäristötoimilan johtajana toimii kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

HankkeitaMuokkaa

  • Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman konttiliikenteessä. Kujalan logistiikkakeskus sijaitsee Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla. Kujalan logistiikkakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2010.
  • Lahden seudulla on suunnitteilla myös Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäen eteläpuolelle, Orimattilan Pennalaan.
  • Ranta-Kartano on asemakaava, jonka toteutuessa Linja-autoaseman (myös linja-autojen) pysäköintipaikoille tulisi 2–3-kerroksisia puukortteleita ja 8-kerroksisia lasijulkisivuisia asuinrakennuksia arkkitehtikilpailussa voittaneen Laituri-rakennussuunnitelman mukaisesti.[18] Lahden kaupunginvaltuusto päätti kaavamuutoksesta kesäkuussa 2009.

SeurakunnatMuokkaa

KaupunginosatMuokkaa

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Läntisin osa Läntinen osa Keskinen länsiosa Keskiosa Keskinen itäosa Itäinen osa Itäisin osa
Vesijärvi (ei kaupunginosa)
Kilpiäinen
Kilpiäinen Pesäkallio Viuha Viuha Ahtiala Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Mukkula Pesäkallio Kytölä Ahtiala Ahtiala Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Vesijärvi (ei kaupunginosa) Niemi Kivimaa Kytölä Ahtiala Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Kartano Kiveriö Möysä Järvenpää Myllypohja Koiskala
Pirttiharju
Jalkaranta
Salpausselkä Kartano Keski-Lahti Paavola Möysä Järvenpää
Kolava
Pirttiharju Salpausselkä
Kärpänen
Sopenkorpi
Hennala
Asemantausta Möysä Järvenpää Kolava
Okeroinen Hennala Liipola / Laune Kerinkallio Kujala Kujala Kolava Villähde
Jokimaa Laune
Renkomäki
Nikkilä
Renkomäki
Renkomäki Ämmälä Kujala Kujala
Renkomäki Renkomäki Ämmälä Kujala Kujala

Kaupunginosat ovat järjestyksessä pohjoisesta etelään. Kilpiäinen, Mukkula, Niemi, Kartano, Salpausselkä ja Jalkaranta ovat läntisiä kaupunginosia Vesijärven itärannalla. Viuha, Ahtiala ja Kytölä ovat Alasenjärven rannalla. Kymijärven rannalla ovat Koiskala, Kolava, Järvenpää, Myllypohja ja Villähde.

KeskustaMuokkaa

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Ydinkeskustassa sijaitsevat muun muassa Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu eli Aleksanterinkatu, Kauppakeskus Trio, Lanunaukio, Mariankatu ja sen kävelykatuosuudella sijaitseva Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.

 
Kauppakeskus Trio on Päijät-Hämeen suurin kauppakeskus.

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Rauten entiseen tehdaskortteliin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä on muutettu kävelykaduksi. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.

Keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry.

Lahden kauppatorin alla sijaitsee lähes 600 auton pysäköintihalli, toriparkki, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2015.

IlmastoMuokkaa

Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimänpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu toiseen kasvien menestymisvyöhykkeeseen.[21]

Lahden ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,5 −3,5 1,6 8,6 16,0 19,9 22,7 20,4 14,4 7,8 1,6 −1,9 ka. 8,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,8 −10,9 −6,9 −1,5 3,7 8,4 11,3 9,9 5,4 1,4 −3,1 −7,6 ka. 0
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,4 −7,0 −2,7 3,5 10,1 14,4 17,2 15,1 9,7 4,6 −0,6 −4,5 ka. 4,5
Sademäärä (mm) 48 34 35 28 43 65 77 75 58 65 58 50 Σ 636
Sadepäivät (d) 12 9 9 7 8 9 10 10 10 11 11 12 Σ 118
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,5
−9,8
−3,5
−10,9
1,6
−6,9
8,6
−1,5
16,0
3,7
19,9
8,4
22,7
11,3
20,4
9,9
14,4
5,4
7,8
1,4
1,6
−3,1
−1,9
−7,6
S
a
d
a
n
t
a
48
34
35
28
43
65
77
75
58
65
58
50


Urheilu ja liikuntaMuokkaa

 
Lahden hyppyrimäet.
 
Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. Kansallisissa pääsarjoissa pelaavat FC Lahti, Pelicans, Lahti Basketball ja FC Kuusysin naiset.

Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminna äänissa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.[22]

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolan taajamassa ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee Lahden läheisyydessä Vierumäellä Heinolassa.

Lahdessa on myös monipuoliset pyöräilymahdollisuudet.[23]

Lahdessa on järjestetty Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.

UrheiluseurojaMuokkaa

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

  • BMT Break Men Team (maahockey)
  • FC Lahti (jalkapallo)
  • Kiekkoreipas (jääkiekko)
  • FC Kuusysi (jalkapallo)
  • Lahden Reipas (jalkapallo)
  • Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
  • Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
  • Lahden Gentai (karate, taido)
  • Lahden Kuurojen Urheiluseura Gepardit (kuuro, seura)
  • Lahden Han Moo Do (hanmoodo)
  • Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
  • Lahden Jujutsu (Hokutoryu Jujutsu)
  • Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
  • Lahden Karate
  • Lahden Kortteliliiga Ry, (harrastepalloilua Lahdessa jo v. 1969, jäseniä yli 3 500, ainutlaatuinen ilmiö)
  • Lahden Laaki (nyrkkeily)
  • Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
  • Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
  • Lahden Ratsastajat
  • Lahden Suunnistajat -37 (suunnistus)
  • Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
  • Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
  • Lahden Verkkopalloseura (tennis)
  • TWD-Länken (pyöräily)
  • Lahden Uimaseura (uinti)
  • Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
  • Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
  • Lahti Lacrosse (lacrosse)
  • Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
  • Lahti Ringette (ringette)
  • Lahti Roller Derby, Bay City Rollers (roller derby)
  • Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
  • Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
  • Lahti Yuko Aikikai (aikido)
  • Nastolan urheiluratsastajat (ratsastus)
  • Pelicans (jääkiekko)
  • Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
  • Sbandy (salibandy, cheerleading)
  • Shooto Lahti (vapaaottelu)
  • Taekwondo Lahti (taekwondo)
  • Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
  • Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
  • Lahden Taitoluistelijat (luistelu)
  • Päijät-Häme Panthers (amerikkalainen jalkapallo)
  • LCS Panthers (cheerleading)

UrheilukilpailujaMuokkaa

Kisapuiston kentällä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu. Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.

MaailmanmestaruuskilpailujaMuokkaa

LiikenneMuokkaa

Lahti sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa. Kaupunki sijaitsee suhteellisen lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli kohtaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta, ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.

Lahteen Keravalta rakennettu (Helsinki-Lahti-rautatieosuuden) oikorata valmistui vuonna 2006. Tämä on lisännyt kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradalla otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia keskikaupunkien välillä. Oikoradan paikallisjunat pysähtyvät Mäntsälässä. Orimattilan Hennaan on perustettu paikallisjunan pysäkki.

Lahden rautatieasema on risteysasema, jossa oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki–Pietari-rataan. Lahden rautatieyhteydet Pietariin nopeutuivat olennaisesti joulukuussa 2010 uuden Allegro-junan myötä. Lahdesta on rautatiet myös Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingin ja Itä-Suomen väliset sekä Helsinki–Pietari–Moskova-reitin matkustajajunat.

Lahden linja-autoasema on siirretty rautatieaseman yhteyteen Lahden matkakeskukseen.

Lahden paikallisbussiliikenteen solmukohta on kauppatori. Aleksanterinkadun varren pysäkeiltä liikenne suuntautuu kaupungin länsi-, pohjois- ja eteläosiin ja Vapaudenkadun varrelta kaupungin itä-, etelä- ja pohjoisosiin. 1. heinäkuuta 2014 alkaen linja-autot alkoivat kulkea sekä torin että uuden matkakeskuksen vaihtoalueiden kautta [18]. Bussilinjat 11, 16 ja 35 eivät kulje matkakeskuksen kautta. Linja 87 kulkee matkakeskuksen, muttei torin kautta.

Linja-autojen pikavuoroilla 88 kilometrin matka Lahden Renkomäen pysäkiltä Helsingin Viikkiin kestää nopeimmillaan noin tunnin. Ilman autonvaihtoa pääsee pikavuoroilla Helsinkiin Lahden keskustan ja eteläosien lisäksi Kivistönmäen, Holman ja Mukkulan kaupunginosista. Helsingistä Jämsän kautta Jyväskylään liikennöi Mukkulassa tarvittaessa pysähtyviä erikoispikavuoroja, jotka ohittavat Lahden keskustan Kymijärven ja Holman ohitustietä.

Helsingistä Pohjois-Suomeen vievä Nelostie valmistui moottoritieksi Lahteen saakka vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus. 1990-luvun lopulla nelostie Lahdesta pohjoiseen siirrettiin kulkemaan Heinolan kautta ja tien vanha reitti Päijänteen länsipuolitse Jämsään numeroitiin valtatieksi 24. Itä-länsi-suunnassa Lahden halki kulkee valtatie 12, josta erkanee Hollolan puolella kantatie 54. Valtatie 12 on rakennettu moottoriliikennetieksi Nastolan Uuteenkylään saakka. Rakenteilla on valtatie 12:n uusi linjaus Lahden keskustan eteläpuolitse.

Lähimmät lentoasemat sijoittuvat Lahdesta noin 90 kilometrin etäisyydelle Vantaalle sekä noin 145 kilometrin päähän Lappeenrantaan ja Pirkkalaan. Lisäksi lentokenttä ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla.

Välimatkoja Lahdesta maanteitseMuokkaa

SatamatMuokkaa

Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Vesijärven satamassa on kulttuuritoimintaa, muun muassa Vesijärven satamamakasiinin ja Sibeliustalon esityksiä sekä ravintolalaivoja. Vesijärven satamasta käytetään myös usein nimitystä Lahden satama.

KulttuuriMuokkaa

Lahti on tullut kuuluisaksi aluksi lähinnä urheilukaupunkina ja Salpausselän kisojen pitopaikkana. Kaupunginteatteri, Teatteri Juko ja erityisesti kansainväliseen maineeseen noussut Sinfonia Lahti ovat monipuolistaneet Lahden tarjontaa kulttuurikaupunkina. Kansainvälinen julistebiennale ja runsaslukuiset julkiset patsaat ja muistomerkit täydentävät kulttuuritarjontaa. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on järjestetty vuodesta 1963 alkaen

Merkittävä kulttuurihanke on vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo, jossa Euroopan unionin tukivaroin kunnostettiin entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa perusteltiin merkittävänä puuarkkitehtuurina, koska lasiseinien läpi näkyy ulos selvästi kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet.

Perinteisesti Lahdessa on kulttuuria edistetty rakentamisella alkaen Eliel Saarisen silloiseen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon.

Vuoden 2009 suurimpia kulttuuritapahtumia oli pohjoismainen kansantanssin ja kansanmusiikkin Nordlek-tapahtuma, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Tapahtuma kokosi tuhansia tanssijoita Lahteen 30. kesäkuuta – 5. heinäkuuta 2009.

RuokakulttuuriMuokkaa

Lahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla roppana eli veripalttu, sianlihasyltty, perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, isot lihapullat, jälkiuunileipä ja kuutelo.[24] Uudempaa lahtelaista ruokakulttuuria edustaa lihamuki, joka on pahvimukista tarjoiltu kebab-annos[25].

Lahtelaisia fine dining -ravintoloita 2010-luvun lopulla ovat Roux, Casseli ja Taivaanranta. Perinteisempiä ruokaravintoloita ovat vuonna 1955 avattu Jännä-Jussi, 1981 perustettu pihviravintola El Toro ja 1992 perustettu tex-mex-ravintola Santa Fé[26].

Huomattavia rakennuksiaMuokkaa

  • Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
  • Lahden kaupungintalo, Lahden ehkä kuuluisin rakennus. Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912.
  • Lahden Teatteritalo valmistui 1983. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
  • Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
  • Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
  • Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.

Lahdessa valtakunnallisen vuoden betonirakenne -kilpailun ovat voittaneet Lahden suurmäki 1971, Lahden urheilukeskuksen katsomo 1977, Lahden teatteritalo 1982 ja Lahden kirjastotalo 1990.

MuseotMuokkaa

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristötMuokkaa

 
Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä.

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistoksetMuokkaa

Lahdessa on nuorehkoksi teollisuuskaupungiksi paljon kulttuurisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. (kts. Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset)

YstävyyskaupungitMuokkaa

Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.[30]

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.

Uskonnollinen elämäMuokkaa

Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla Launeen kaupunginosassa. Rukoushuoneen itäpuolella Tapparakadulla on myös sitä pienempi Launeen seurakunnan Launeen kirkko. Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikoittainen uskonnollinen tapahtuma.

Lahden ortodoksisella seurakunnalla on kirkko Harjukadun länsipäässä.

Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa oli 6.–8. heinäkuuta pidetty Herättäjäjuhlat. Juhlapaikkana oli Lahden Urheilukeskus. Tapahtuman ajaksi perustettiin Lahden stadionille Körttiradio.

Lahdessa toimii Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan seurakunta Samuelin luterilainen seurakunta.

Tunnettuja lahtelaisiaMuokkaa

Ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksetMuokkaa

Aikaisemmat ensimmäisen asteen oppilaitoksetMuokkaa

  • Harjukadun erityiskoulu
  • Kallion ala-aste
  • Kannaksen yläaste
  • Kiveriön yläaste ja lukio
  • Kivipuiston yläaste
  • Metsäpellon ala-aste
  • Niemen koulu
  • Puistolan koulu
  • Riihelän ala-aste
  • Saksalan ala-aste
  • Vuorikadun ala-aste
  • Metsäkankaan ala-aste

Ammatilliset oppilaitoksetMuokkaa

Yrityksiä ja työllistäjiäMuokkaa

Suurimmat työpaikatMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. Vili Uuskallio: Pekka Timonen äänestettiin selvin lukemin Lahden kaupunginjohtajaksi - ”Tulee oikein hyvin toimeen kaikenlaisten hullujen kanssa” Etelä-Suomen Sanomat. 11.6.2018. Viitattu 27.12.2018.
  8. Kuntavaalit 2017, Lahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 Stat.fi. 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  10. Ennakkoväkiluku muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 2.1.2019.
  11. Uusi Lahden kaupunki aloitti 1.1.2016 www.lahti.fi. Viitattu 15.1.2016. fi
  12. Puheenjohtaja Viljanen loi katsauksen Lahden historiaan valtuuston juhlaillallisella Ilkka Viljasen puhe 31.10.2005, viitattu 6.10.2014
  13. a b c Lahden kaupungin sähköinen tilastokirja Tilda .lahti.fi. Viitattu 27.1.2010.
  14. Niskanen, Riitta: Lahden asemarakennuksilla on pitkä historia Rakennusperintö.fi. Lahden kaupunginmuseo, Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Viitattu 22.3.2015.
  15. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1972–2017 29.3.2018. Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  17. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  18. Lahden Ranta-kartanon ideakilpailu on ratkaistu Lahden kaupunki
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  21. Valitse oikea kasvi oikealle kasvuvyöhykkeelle. Ilmatieteenlaitos.
  22. Kortteliliiga pähkinänkuoressa Lahden Kortteliliiga ry.
  23. Pyöräilyopas - Kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla Ina Ruokolainen, Lahti Region.
  24. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  25. Dönerkebab eli ”lihamuki” = Helsingin Sanomat. 28.12.2017. Viitattu 14.12.2018. (Tilaajille.)
  26. Mehto, Leila: Lihamuki ja kuusi muuta tapaa syödä MM-Lahdessa Etelä-Suomen Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 14.12.2018.
  27. a b c d e f g h i j http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_kohde_list.aspx?MAAKUNTA_ID=7
  28. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  29. Kirsti Pohjaväre: Mytäjäisten suojeltu veturivarikkoalue saa uudet asukkaat jo kesällä Uutiset. 13.5.2015. Yle. Viitattu 3.8.2018.
  30. Lahden ystävyyskaupungit. Lahden kaupunki.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: