Lahden seudun liikenne

Lahden seudun liikenne eli LSL on Päijät-Hämeen julkisen liikenteen viranomainen.[2] Sen poliittinen olemus, Lahden kaupunginhallintoon kuuluva Lahden seudun joukkoliikennelautakunta, on Suomen ensimmäinen maakunnallinen julkisen liikenteen viranomainen.[3][4] Lautakunta perustettiin 1. joulukuuta 2009 vastaamaan uuden joukkoliikennelain sovittamisesta alueelle. Sen toiminta LSL:nä alkoi linjastouudistuksella 1. heinäkuuta 2014, jolloin myös lain ensimmäiset vaikutukset astuivat voimaan.[5][6]

Lahden seudun liikenne
Lahden seudun liikenteen logo.png
Tunnuslause Sinun vuorosi
Yritysmuoto kunnallinen viranomainen
seudullinen lautakunta
Markkina-arvo (2019)[1]
Perustettu 1. joulukuuta 2009 (lautakuntana)
1. heinäkuuta 2014 (viranomaisena)
Puheenjohtaja Ulla Vaara
Avainhenkilöt Lautakunnan jäsenet
Kotipaikka Lahti.vaakuna.svg Lahti
Toiminta-alue Päijät-Häme.vaakuna.svg Päijät-Häme
Toimiala joukkoliikenne
Liikevaihto Nousua 18,6 milj. € (2019)[1]
Tilikauden tulos Laskua –7,2 milj. € (2019)[1]
Emoyhtiö Lahti.vaakuna.svg Lahden kaupunki
Kotisivu www.lsl.fi

LSL:ää ei tule sekoittaa Lahden Liikenteeseen – yksityisyritykseen, joka näkyi katukuvassa johtavana liikennöitsijänä vuosina 1950–2014.[7] Nykyinen LSL-sopimusliikennöitsijä Koiviston Auto osti LL:n vuonna 1995 ja teki siitä omana aputoiminimenään brändin lähes kokonaan hallitsemalleen Lahden paikallisliikenteelle.[8][9]

LiikenneMuokkaa

LSL:n näkyvintä toimintaa on sen järjestämä linja-autoliikenne, jonka suurimmat toteuttajat ovat Koiviston Auto ja Lehtimäki Group.[10] Paikallisliikenne linjoilla 1–35 kattaa Lahden kaupunkialueen lisäksi Hollolan ja entisen Nastolan. Lähiliikennettä viranomainen järjestää Lahdesta Asikkalaan, Heinolaan ja Orimattilaan. Koulupäiväliikenne yhdistää paikallis- ja lähiliikennekuntien harvaan asutut alueet lähimpiin taajamiin.[11] Osa Asikkalan suunnan vuoroista jatkaa Padasjoelle, arkisin reitillä on myös LSL-liput kelpuuttavia markkinaehtoisia yhteyksiä Sysmään.[12][13] Entisiä Hämeenkosken, Lammin ja Tuuloksen kuntia LSL palvelee seutuliikenteellä yhteistyössä Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen kanssa.[14]

Kalusto koostuu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta siniturkooseista matalalattia-autoista, joiden kuosit ovat kaikilla liikennöitsijöillä samanlaiset. Koko liikenne kuuluu valtakunnallisen Waltti-lippujärjestelmän ja Digitransit-tietoalustan piiriin.[15][16][17][18] Hollolan, Iitin, Kärkölän, Mäntsälän ja Orimattilan kautta kulkevat lähi- ja taajamajunat ovat VR:n vastuulla eikä lippuyhteistyötä ole. LSL ottaa kuitenkin aikataulusuunnittelussaan huomioon Helsingin ja Riihimäen suuntien lähijunat.

Liikenteen pääasiallisia solmukohtia Lahdessa ovat matkakeskus ja kauppatori. Muualla maakunnassa tärkeitä liikennepaikkoja ovat Orimattilan Orionaukio sekä Heinolan Kaivokatu.

Entinen liikenneMuokkaa

Lahden seudun liikenteen vuoroja on menneinä vuosina liikennöity Pukkilaan sekä Orimattilan Hennaan. Tämä kuntien ostama liikenne lakkautettiin vuoden 2019 kesäaikataulujen astuessa voimaan.[19]

Hartolasta Heinolaan, Sysmään ja Lahteen vakiovuoroja liikennöivä Järvisen Liikenne lopetti kaikessa hiljaisuudessa Waltin kelpuuttamisen vuoroillaan vuonna 2020. Järvinen on nykyään yksinomaan Matkahuollon sopimuskumppani joskin tiheää pikavuorotarjontaa hyödyntävät hartolalaiset menettivät suosimansa yleispätevän seutulipun.[20] LSL on sittemmin poistanut Järvisen tiedot ja aikataulut julkaisuistaan eikä enää kohtele näitä vuoroja yhteistyöliikenteenä.[10] Liikennöitsijä on menetellyt samoin viranomaisen suhteen.[21]

TehtävätMuokkaa

 
Lehtimäki Groupin Volvo 8900LE matkalla Vääksystä Lahteen LSL:n tunnusväreissä. Siniturkooseja kuoseja on kolme erilaista, jotka ovat kuva-aiheineen olleet käytössä vuodesta 2014 saakka.

Kun maan joukkoliikennelaki uudistettiin vuonna 2009 Euroopan unionin lainsäädännön mukaiseksi, Lahdelle määrättiin viranomaisvastuu koko Päijät-Hämeen julkisen liikenteen järjestämisestä ja valvonnasta, mitä toteuttamaan kaupunki perusti Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan ensimmäisenä laatuaan Suomessa. Lautakunnalle siirtyi Etelä-Suomen lääninhallitukselta päätäntävalta reittiliikenteen lupa-asioissa sen omalla toimialueella. Lakimuutoksen asettamista vaihtoehdoista Lahti valitsi joukkoliikenteensä suunnittelemisen itse kilpailutettavana tilauskokonaisuutena, viranomaisen yksinoikeudellisena ns. PSA-liikenteenä.[22] Ennen LSL-aikaa liikenteen ja talouden suunnittelu oli liikennöitsijäyritysten tehtävä.

LSL ei ole yksityinen yritys, HKL:n kaltainen kunnallinen liikelaitos tai HSL:n kaltainen kuntayhtymä. Juridisesti tarkasteltuna LSL on vain Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan tilaamasta likenteestä koostuvan linjaston markkinointibrändi mutta usein nimeä käytetään puhuttaessa taustalla vaikuttavan päätöksentekoelimen toiminnasta.

Liput ja vyöhykkeetMuokkaa

LSL-alue jakautuu kymmeneen matkustusvyöhykkeeseen, joiden mukaan matkaliput hinnoitellaan.[23] Vyöhykkeillä on omat tunnuskirjaimensa välillä A–I. Mitä suuremman kirjaimen vyöhykkeellä paikka sijaitsee, sitä etäämpänä Lahden keskustasta se on. Lipun hinta ja vaihto-oikeuden kesto kasvavat sitä mukaa, mitä useammalle vyöhykkeelle matkalipun ostaa. Lippuja kutsutaan vyöhykekirjainten mukaan; esimerkiksi Lahden kaupunkialueen sisäinen lippu on AB ja matkalle Lahden keskustasta Heinolan kirkonkylään tarvitaan ABCDEFG-lippu.[24]

F-vyöhyke on jaettu teknisesti kahtia matkaketjujen erityisen veloitustarpeen vuoksi. F1-vyöhykkeen muodostavat Kärkölä ja Hämeenkoski, F2-vyöhykkeen Vääksy ja Heinolan eteläosat.

HankkeetMuokkaa

RunkolinjastoMuokkaa

LSL julkaisi alkuvuonna 2018 tiedon suunnitelmasta korvata nykyinen linjasto tulevaisuudessa runkolinjamalliin perustuvalla linjastolla.[25] Runkolinja on lahtelaisen määritelmän mukaan "tärkeä ja tiheästi liikennöity joukkoliikennelinja, joka yhdistää taajaman tärkeimmät asuin- ja työpaikka-alueet keskustaan käyttäen mahdollisimman suoria reittejä[.]"[26] Keskittämällä linjansa nykyistä harvemmille reiteille ja tiivistämällä vuorovälejä lähes metromaisiksi LSL tavoittelee matkustajamäärien kasvun kautta kestävää kaupunkikehitystä. Lahtelaiset suunnittelijat ja aktiivit ovat usein viitanneet Ruotsin Karlstadiin toimivana esimerkkinä julkisen liikenteen runkolinja-ajattelusta.[27]

Ensimmäisen alustavan runkolinjaston viranomainen esitteli helmikuussa 2019.[28] Kommenttien perusteella muokattu linjasto sai joukkoliikennelautakunnan hyväksynnän kesäkuussa ja lisää tarkennuksia saman vuoden marraskuussa.[29][30] Linjaston käyttöönoton on tarkoitus tapahtua vaiheittain vuosina 2021 ja 2022 nykyisten liikennöintisopimusten päättyessä.

Liisu 2030 –liikennesuunnitelmaMuokkaa

Vuonna 2020 Lahden kaupunki valmisteli ja julkaisi keskusta-alueitaan koskevan, nimensä mukaisesti vuosikymmenen aikavälille tähtäävän Liisu 2030 –kehitys- ja liikkumissuunnitelman, jonka suhteen LSL on ollut yksi aktiivisimpia ja oleellisimpia sidosryhmiä.[31] Yhtenä suunnitelman keskeisistä tavoitteista on lopettaa lähes kaikilla LSL:n linjoilla tapahtuva Lahden kauppatorin kiertäminen myötäpäiväisessä suunnassa tekemällä Vesijärvenkadusta joukkoliikenteen uusi solmukohta; rakentamalla terminaalimainen pysäkkikokonaisuus kauppakeskus Trion oheen.[32] Lisäksi suunnitelmaan liittyy mittavia katu- ja kaavoitusprojekteja läpi kaupungin.

Suunnitelman käsittely on kesken. Kohtalaista julkista keskustelua paikallisesti herättänyt suunnitelma eteni suunnitteluvaiheestaan päättäjäseminaarien kautta marraskuussa 2020 kaupungin tekniselle lautakunnalle, joka lykkäsi päätöstä vuodella eteenpäin palauttaen asian valmisteltavaksi. Vielä samassa kuussa kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan ja hyväksyi Liisu 2030:n periaatteet äänin 6–5, tehden yksityiskohtaisia tarkennuksia ja lähettäen suunnitelman sen ensimmäiselle valtuustokierrokselle. Kritiikkiä kokonaisuus ja siihen kuuluvat erillishankkeet ovat saanut esimerkiksi kustannustensa, ylimalkaisuutensa sekä poliittisen prosessinsa vähäiseksi väitetyn kansalaiskuulemisen vuoksi. Asiasta kansanäänestystä vaativa kansalaisaloite keräsi ensimmäisen kahden kuukautensa aikana noin 1700 nimeä.[33] Puolustavat puheenvuorot ovat luonnehtineet suunnitelmaa paikka paikoin jopa liian konservatiiviseksi modernin kaupunkikehityksen kannalta.[34]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan pöytäkirja 4/2020 (PDF) (sivu 30) lahti.fi. 12. toukokuuta 2020. Lahden kaupunki. Viitattu 12.2.2021.
  2. LSL Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  3. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta Lahti. Viitattu 19.1.2021.
  4. Lahti päättää maakunnan bussilinjoista Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  5. Lahden seudun bussiliikenne uudistuu 1.7. - uudet reitit ja aikataulut on julkaistu - ePressi www.epressi.com. 26.6.2014. Viitattu 19.1.2021.
  6. Uuden bussiliikenteen neitsytmatka kulki Heinolasta Lahteen, oliko ketään kyydissä? Etelä-Suomen Sanomat. 1.7.2014. Viitattu 19.1.2021.
  7. Lahden siniset bussit Trafiikki. Viitattu 19.1.2021.
  8. Historia tuovisensaatio.fi. Viitattu 19.1.2021.
  9. Juha Jaakkola: Lahden Liikenne Oy:n koko osakekanta on siirtynyt Koiviston Auto Oy:n omistukseen Helsingin Sanomat. 17.5.1995. Viitattu 19.1.2021.
  10. a b Liikennöitsijät Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  11. Reitit ja aikataulut Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  12. Asikkalan ja Padasjoen liikennöinti ja bussiliput 10.8. alkaen Lahden Seudun Liikenne. 5.8.2020. Viitattu 19.1.2021.
  13. Taksi Samuli Haarasilta (viitattu tieto viittaushetkellä suoraan liikennöitsijän etusivulla ilman omaa artikkelisivua linkattavaksi) www.samulihaarasilta.fi. Viitattu 19.1.2021.
  14. Lahti-Hämeenlinna seutuliikenne Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  15. Lahti Waltti. Viitattu 19.1.2021.
  16. Waltti-matkakortti Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  17. Lahden seudun liikenteen bussit näkyvät nyt kartalla ja pysäkkinäytöissä on todellinen saapumisaika. Lahti. Viitattu 19.1.2021.
  18. Digitransit Digitransit. Viitattu 19.1.2021.
  19. Linjojen 95, 96 ja 97 liikennöinti päättyy 2.6.2019 Lahden Seudun Liikenne. 28.5.2019. Viitattu 19.1.2021.
  20. Matkahuollon Lahden seutulipun käyttö lakkaa elokuussa Lahden Seudun Liikenne. 18.4.2018. Viitattu 19.1.2021.
  21. Järvisen Liikenne Järvisen Liikenne Oy. 18.5.2012. Viitattu 19.1.2021.
  22. Yksinoikeudensuoja Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  23. Vyöhykkeet Lahden Seudun Liikenne. Viitattu 19.1.2021.
  24. Vinkkejä oikean vyöhykkeen valintaan Lahden Seudun Liikenne. 18.1.2019. Viitattu 19.1.2021.
  25. Lahden bussilinjat uusitaan: runkolinjoilla lisää houkuttavuutta joukkoliikenteeseen Lahden Seudun Liikenne. 19.3.2018. Viitattu 19.1.2021.
  26. Runkolinjastosuunnitelman blogi on avattu Lahden Seudun Liikenne. 27.3.2018. Viitattu 19.1.2021.
  27. Mallia maailmalta: 10 teesiä toimivasta joukkoliikenteestä Lahden Seudun Liikenne. 27.7.2018. Viitattu 19.1.2021.
  28. Runkolinjastosuunnitelman luonnokset Lahden Seudun Liikenne. 15.2.2019. Viitattu 19.1.2021.
  29. Runkolinjastosuunnitelma sai lautakunnan hyväksynnän Lahden Seudun Liikenne. 14.6.2019. Viitattu 19.1.2021.
  30. Muutoksia runkolinjastosuunnitelmaan Lahden Seudun Liikenne. 27.11.2019. Viitattu 19.1.2021.
  31. Kes­kus­tan lii­ken­ne- ja liik­ku­mis­suun­ni­tel­ma LII­SU 2030 lahti.fi. 5.1.2021. Viitattu 12.2.2021.
  32. LIISU 2030, liite 2.3.: Vesijärvenkadun vaihtopysäkit lahti.fi. 1.11.2020. Viitattu 12.2.2021.
  33. LIISU 2030 liikennesuunnitelmalle kansan ääni! Kuntalaisaloitepalvelu. 17.11.2020. Viitattu 12.2.2021.
  34. Vili Uuskallio: Liisu-raivo nousi vähästä – Lahden keskustan liikennesuunnitelma ei ole yltiöpäinen vaan varovainen ja konservatiivinen ess.fi. 2.12.2020. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 12.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa