Päijät-Hämeen maakunta

maakunta Suomessa
(Ohjattu sivulta Päijät-Häme)

Päijät-Häme (ruots. Päijänne-Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa etelässä, Kanta-Häme lännessä, Pirkanmaa luoteessa, Keski-Suomi pohjoisessa, Etelä-Savo koillisessa ja Kymenlaakso idässä. Maakuntaan kuuluu kymmenen kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi. Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli.

Päijät-Hämeen maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831)
Mikkelin lääni (Heinolan seutu, 1831–1997)
Hämeen lääni (1831–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Lahti
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol (8/2021-)[1]
Kokonaispinta-ala 6 941,71 km²
15:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 5 713,72 km²
– sisävesi 1 277,99 km²
Väkiluku 204 692
8:nneksi suurin 30.6.2024 [3]
väestötiheys 35,82 as./km² (30.6.2024)
Maakuntalaulu Vihreiden harjujen maa
Nimikkolajit  
– järvi Päijänne
– kala lahna
– kasvi ruiskaunokki
– kivi diabaasi
– lintu valkoselkätikka
Lyhenne FI-16

Historia

muokkaa
 
Hollolan kirkko on ollut alueen keskus keskiajalta lähtien. Se on Päijät-Hämeen vanhin säilynyt rakennus.

Vaikka maakuntana Päijät-Häme on nuori, ovat sen keskusalueet Suomen vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja: Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9 300 vuotta sitten silloisen Ancylusjärven rannalla.

Päijänteen eteläpäässä Hollolassa oli tärkeä asutuskeskus 1300-luvulla, jolloin sinne perustettiin katolinen seurakunta. Ennen sitä idän ortodoksisuus ulottui Lahteen asti. 1300-luvulla tiedetään Lahden kylän kautta kulkeneen niin sanotun Ylinen Viipurintien Hämeenlinnasta Viipuriin. Vesijärven etelärannalla sijaitseva Lahden kylä mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta. Lahdesta haarautui myös Savontie, joka kulki Heinolan kautta Savonlinnaan, Ruotsin kuningaskunnan itäiseen etuvartioon, Olavinlinnaan. Savon tien toinen reitti kulki Pulkkilanharjua pitkin Sysmään.

Päijät-Häme alkoi kehittyä omaksi talousalueekseen 1800-luvun lopulla sen myötä, kun Hollolan Lahden kylä kasvoi Vääksyn kanavan (1871) ja Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien (1870) valmistuttua.

Sysmää, Hartolaa ja Heinolaa lukuun ottamatta on Päijät-Häme ollut koko ajan kuulunut hallinnollisesti Hämeen lääniin. Heinola oli 1775 perustetun Kymenkartanon läänin pääkaupunki, mutta 1839 se menetti asemansa Mikkelille, josta tuli uuden Mikkelin läänin pääkaupunki. Myös Sysmä ja Hartola kuuluivat Mikkelin lääniin.

Nykyinen maakunta kattaa suurelta osin saman alueen kuin historiallinen Hollolan emäseurakunta, johon kuului uuden ajan alussa Asikkalan, Heinolan, Nastolan Orimattilan ja Kärkölän alueet. Merkittäväksi kauppapaikaksi muodostui Vesijärven pohjoisrannalla sijaitseva Anianpelto. Anianpelto menetti markkinapaikkana merkityksensä, kun Helsingin ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin Lahden kautta 1860-luvulla.

Hollolan Lahden kylästä tuli Hollolaan kuuluva epäitsenäinen kauppala 1878 ja kaupunki 1905. Vääksyn ja Kalkkisten kanavien rakentamisen myötä Päijänteen–Vesijärven reitistä tuli Itä- ja Pohjois-Hämeen tärkein liikenneväylä.[4]

Aluejako

muokkaa

Päijät-Häme muodostuu 10 kunnasta, joista kolme on kaupunkeja (lihavoituina).

Kartta kunnista

muokkaa
 
Kuntakeskukset
Yli 100 000 asukasta
 Yli 30 000 asukasta
 Yli 10 000 asukasta
 Yli 3 000 asukasta
 Alle 3 000 asukasta
Päijät-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Seutukunta

muokkaa

Lahden seutukunta

Entiset kunnat

muokkaa
 
Päijät-Hämeen kunnat vuonna 1996.

Kuntavaihdokset

muokkaa
  •   Kuhmoinen siirtyi osaksi entistä Keski-Suomen lääniä, nykyiseen Keski-Suomen maakuntaan vuonna 1974. Keski-Suomen maakunnasta Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan 1.1.2021.
  •   Iitti siirtyi osaksi Päijät-Hämettä 1.1.2021. Sitä ennen se oli osa Kymenlaaksoa.

Maantiedettä

muokkaa
 
Lahti on Päijät-Hämeen maakuntakeskus ja Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki.
 
Heinola.

Aluejako

muokkaa

Nimityksenä Päijät-Häme vakiintui 1950-luvulla. Hämeen läänin kuntien lisäksi siihen laskettiin Päijänteen itäpuolella sijainneet Heinola, Heinolan maalaiskunta, Sysmä ja Hartola, jotka kuuluivat Mikkelin lääniin sekä Uudenmaan lääniin kuuluneet Orimattila ja Artjärvi. Vuosien 1997 ja 2009 välillä se kuului kokonaisuudessaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan seutukunta yhdistyi vuoden 2010 alusta Lahden seutukuntaan, joten maakunnassa on nyt vain yksi seutukunta aiemman kahden sijasta.

Päijät-Hämeeseen kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Alueella on tehty neljä kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan, Artjärvi Orimattilaan, Nastola Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta vuonna 1974 se siirtyi Keski-Suomen lääniin ja vuonna 2021 Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Puhelinluetteloiden aluejaossa Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, että Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan vuonna 2013. Asiasta päättää lopullisesti valtioneuvosto.[5] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeeseen vuoden 2019 alussa.[6] Iitti liittyi osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa 1. tammikuuta 2021.

Luonnonmaantiede

muokkaa
 
Päijänteen Salonsaari Asikkalassa.

Maakunnan eteläosien halki kulkevat Salpausselän reunamuodostumat. Vääksyssä Toinen Salpausselkä erottaa Vesijärven ja Päijänteen toisistaan. Vesijärven eteläreunan muodostaa Lahden kautta kulkeva Ensimmäinen Salpausselkä. Maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Päijänteen vesistöalueeseen lukuun ottamatta eteläisimpiä osia, jotka kuuluvat Porvoonjoen valuma-alueeseen. Maakunnan länsirajalla on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä. Kalkkisista alkunsa saava Kymijoki virtaa Päijät-Hämeen alueella varsin leveänä ja järvimäisenä: Heinolan ympärillä se muodostaa Ruotsalaisen ja Konniveden järvet.

Reunamuodostumien ohella maakunnassa on myös pitkittäisharjuja, muun muassa Pulkkilanharju ja Kalkkisten harjujaksot. Maaperä on pääosin moreenia, paitsi eteläosissa, joissa on runsaasti savikoita. Päijät-Hämeen korkeimmat kohdat ovat Tiirismaa (223 m) Hollolassa ja Kammiovuori (221 m) Sysmässä. Maakunnalle tyypillisiä metsiä ovat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta Päijänteen ympäristössä on myös lehtimetsiä. Soita alueella on vähän.

Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kolmestatoista maisematyypistä[7]

Maisematyyppi Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Porvoonjoen viljelyseutu Lahti
Hollola
Kärkölä
Orimattila
Artjärven viljelyseutu Artjärvi Orimattila
Teuronjokilaakson peltotasanko Hollola
Kärkölä
Hämeenkosken korpiylänkö Hämeenkoski Hollola
ensimmäinen Salpausselkä Lahti
Hollola

Iitti

Vesijärven laakso Lahti
Hollola
Kärkölä
Orimattila
Nastolan järviseutu Nastola Lahti
toinen Salpausselkä Asikkala
Heinola
Lahti

Iitti

Länsi-Padasjoen metsälänkö Padasjoki
Heinolan järviseutu Heinola
Etelä-Päijänteen viljelyseutu Asikkala
Padasjoki
Päijänteen vuorimaa Padasjoki
Sysmä
Sysmän-Hartolan viljelyseutu Hartola
Sysmä

Korkeimmat paikat

muokkaa
 
Tiirismaan radio- ja televisiomasto.

Päijät-Hämeen korkein paikka on Tiirismaan Tiirismäki, jolle on sijoitettu Etelä-Suomen korkeimpana paikkana radio- ja televisiomasto. Lähistöllä korkeita niin ikään Salpausselän harjulla olevia paikkoja ovat Hakalaukunmäki, joka on Lahden korkein paikka, mutta jonka korkein huippu on Hollolan puolella sekä Kartanonmäki, jolla on laskettelurinne ja vapaa-ajan vuokra-asutusta Messilän kartanon yhteydessä.

Korkeille paikoille ei aina ole ajokelpoista tietä. Helposti tavoitettavia korkeita paikkoja ovat kuitenkin telemastojen paikat, koska niiden huolto- ja kunnossapito edellyttävät ajoyhteyttä laitekopin luokse. Korkeat tavoitettavat paikat voivat toimia hyvinä yhteydenpitopaikkoina UHF- tai VHF-taajuuksisin radioin.

Nimi Korkeus (m) Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Niinimäki 193 [8] Asikkala
Vuorenaho 210 Hartola
Pitkäsenmäki 175 Heinola
Vuorenaho 210 Heinola
Tiirismaa 222,6 Hollola Tiirismaan radio- ja televisiomasto
Tiirismaan Itäkorkea 219,6 Hollola vapaasti Digitan aidan ulkopuolella tavoitettava alue
Hakalaukunmäki 183 Messilä Hollola
Kalliolamminmäki 178 Messilä Hollola
Likokallio 182,6 Viitaila Asikkala
Pähkinävuori 165 Viitaila Asikkala
Sakaramäki 165 Kärkölä
Hakalaukunmäki 172 Lahti sama mäki Hollolassa korkeampi kohta
Vahteristonmäki 177,9 [9] Lahti Struven ketjun mittauspiste
Himatunmäki Lahti
Huhtamäki Lahti
Kankaanmäki 112,9 60.795446, 25.724758 Tönnö Orimattila Telian (unibasen) telemasto ORIMATTILA 3 560 2902
Kivikallio 153 Orimattila
Majuanvuori 215,2 Padasjoki
Kammiovuori 221 Sysmä

Asutus

muokkaa

Päijät-Hämeen merkittävin asutustihentymä on Lahden kaupunki.

Muu asutus keskittyy eteläisille maanviljelyyn parhaiten kelpaaville alueille Lahden ympäristöön. Maakunnan pohjois- ja länsiosat ovat sitä vastoin harvaan asuttuja ja metsäisiä.[4]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2024 tilanteen mukainen.

Päijät-Hämeen väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
197 924
1980
  
200 352
1985
  
202 731
1990
  
204 901
1995
  
205 973
2000
  
204 912
2005
  
206 240
2010
  
208 777
2015
  
208 525
2020
  
205 771
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Suurimmat taajamat

muokkaa

Vuonna 2017 Päijät-Hämeessä sijaitsi 21 taajamaa.[11] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 11 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[12] (Iitin osalta 31.12.2018)
1 Lahden keskustaajama Lahti 103 403
Hollola 15 284
Asikkala 381
&&&&&&&&&0119068.&&&&00119 068
2 Heinolan keskustaajama Heinola &&&&&&&&&&014432.&&&&0014 432
3 Nastolan kirkonkylä Lahti &&&&&&&&&&011943.&&&&0011 943
4 Orimattilan keskustaajama Orimattila &&&&&&&&&&&09102.&&&&009 102
5 Vääksy Asikkala &&&&&&&&&&&04872.&&&&004 872
6 Kausala Iitti &&&&&&&&&&&03775.&&&&003 775
7 Järvelä Kärkölä &&&&&&&&&&&02675.&&&&002 675
8 Heinolan kirkonkylä Heinola &&&&&&&&&&&02305.&&&&002 305
9 Sysmän kirkonkylä Sysmä &&&&&&&&&&&01986.&&&&001 986
10 Hartolan kirkonkylä Hartola &&&&&&&&&&&01544.&&&&001 544
11 Padasjoen kirkonkylä Padasjoki &&&&&&&&&&&01531.&&&&001 531

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Liikenne

muokkaa
 
Lahti–Loviisa-rataa Orimattilassa.

Maantieliikenne

muokkaa

Päijät-Hämeen maakuntaa palvelevat tärkeimmät päätiet ovat valtatiet 4, 5, 12 ja 24 sekä kantatiet 46, 53 ja 54. Myös seututie 167 on erityisen merkittävä varsinkin Lahden ja Orimattilan välisellä osuudella.

Raideliikenne

muokkaa

Päijät-Hämeessä on rautatieyhteydet Helsingistä ja Riihimäeltä Lahden kautta Kouvolaan. Lisäksi Lahdesta menee rautatiet Heinolaan ja Loviisaan, mutta nykyisin nämä rataosuudet ovat vain tavaraliikenteen käytössä. Lahden rautatieaseman kautta kulkevat kaikki Helsingistä Kouvolan suuntaan kulkevat Savon radan ja Karjalan radan kaukojunat. Lähijuna Z kulkee Helsingin ja Lahden välillä Lahden oikorataa pitkin, ja muutama vuoro jatkaa Lahdesta edelleen Kouvolaan. Lähijuna G kulkee Lahden ja Riihimäen välillä ja lähijuna O kulkee Kouvolaan sekä osa vuoroista myös Kotkan satamaan asti. Päijät-Hämeen alueella on 9 rautatieasemaa, jotka ovat Lappila, Järvelä, Herrala, Henna, Lahti, Villähde, Nastola, Uusikylä ja Kausala.

Ilmailu

muokkaa

Päijät-Hämeessä sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentokenttä Asikkalassa, jossa ei ole matkustajaliikennettä. Lisäksi maakuntakaavan luonnosvaiheessa oli esillä uusi lentoasema Orimattilan Hennaan, mutta asia on toistaiseksi jätetty pois maakuntakaavasta.

Tietoliikenne

muokkaa

Päijät-Hämeessä on kuusi yleisradiolähetyspaikkaa. Lahdessa ovat Kolavankangas, sekä Radiomäen itäinen radiomasto ja Radiomäen läntinen radiomasto, Hollolassa Tiirismaa, Padasjoki sekä Sysmän Nuoramoinen. [13]

Kristinusko

muokkaa

Päijät-Hämeen alueella esikoislestadiolaisuus on voimakasta erityisesti Lahden seudulla. Lahden seudulla vaikuttaa myös evankelisuus. Lahden–Heinolan seutu on myös evankelioivan herätyskristillisyyden voimakasta tukialuetta. Liikkeen kannatus ulottuu myös ympäristön maaseutupitäjiin.[14]

Politiikka

muokkaa

Eduskuntavaaleissa Päijät-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Kanta-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2019 vaaleissa väkiluvultaan hieman suurempi Päijät-Häme sai kuusi edustajaa: SDP:stä Mika Kari ja Ville Skinnari, perussuomalaisista Rami Lehto ja Jari Ronkainen, kokoomuksesta Kalle Jokinen ja keskustasta Hilkka Kemppi. Hallitusneuvotteluissa Skinnari valittiin kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeriksi Rinteen hallitukseen, ja hän jatkoi samassa tehtävässä myös Marinin hallituksessa. Maakunnan edustajien määrä laski vuonna 2020 viiteen, kun Jokinen muutti Orimattilasta Hämeenlinnaan.

Kulttuuria

muokkaa

Murteet

muokkaa

Päijät-Hämeen halki kulkee suomen päämurteiden murreraja, joten kieliasun puolesta maakunta jakautuu kahdeksi erilaiseksi osaksi. Sysmä ja Hartola (perinteisen luokituksen mukaan myös Padasjoki) kuuluvat itämurteiden puolelle; sysmäläisten ja hartolalaisten puhetapa kuuluu savolaismurteiden Päijät-Hämeen murteisiin.[15] Muut Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat länsimurteiden puolelle; täällä puhemuotona on kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmä.[16]

Kaakkoishämäläinen kielimuoto ei ole kovin tunnettu, vaikka se onkin varsin omaperäinen. Murretta on tehnyt tunnetuksi lahtelainen Raggars-yhtye, ja myös Pirkka-Pekka Peteliuksen tunnetuksi tekemä Kymenlaakson murre on sitä lähellä[lähde? ]. Perihämäläisellä murrepohjalla on paljon itäisiä, lähinnä karjalaisia murrepiirteitä. Kaakkoishämäläisten murteiden Hollolan ryhmälle leimallisia läntisiä tai hämäläisiä piirteitä ovat

  • yleiskielen d:n vastine l, esimerkiksi pata : palan, joka on viime vuosikymmenten aikana väistynyt yleispuhekielisten varianttien tieltä
  • yleiskielen ts:n vastine astevaihteluton tt, esimerkiksi mettä : mettän, joka on säilyttänyt asemansa hyvin viime aikoihin saakka
  • yleiskielen ŋŋ- eli äng-äänteen vastine astevaihteluton ŋk, esimerkiksi kenkä : kenkät; tätä piirrettä esiintyy edelleen yleisesti
  • sanan lopussa olevan i:n ja a/ä:n heittyminen, esimerkiksi sus, halus; järves, järven (=järvenä)
  • lyhyet pikapuhemuodot joistakin yleisimmistä verbeistä, esimerkiksi ei tu (=tule), sa (=sano), o (=ole), me~mä (=mene), pa (=pane)
  • joidenkin pronominien muodot: toi, noi (=tuo, nuo)

Itäistä tai karjalaista vaikutusta ovat seuraavat piirteet:

  • yleiskielen ää:tä on vanhastaan vastannut ie ~ ~ -diftongi, mutta tämä piirre on väistynyt jo kokonaan
  • rk- ja lk-yhtymien astevaihtelu: särki : säret, kulkea : kulen
  • heikko liudennus heittyneen loppu-i:n asemesta, esimerkiksi tul’ (=tuli), män’ (=meni)
  • heikkoa väli- eli švaavokaalia esiintyy joissakin konsonanttiyhtymissä, esimerkiksi palakka
  • persoonapronominien monikkomuodot: myö, työ, hyö ja taivutus meitin : meittiä (mutta yleishämäläisittäin: minä ~ , sinä ~ )[lähde? ]

Perinneruoat

muokkaa

Sananlaskut

muokkaa

Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet[17]

muokkaa
 
Päijätsalo Sysmässä.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt[18]

muokkaa

Asikkala

muokkaa
 
Asikkalan kirkko.

Hartola

muokkaa

Heinola

muokkaa

Hollola

muokkaa

Kärkölä

muokkaa
 
Lahden rautatieasema.

Orimattila

muokkaa

Padasjoki

muokkaa
 
Auttoisten kylää.

Sysmä

muokkaa

Museoita

muokkaa

Kaupunginmuseot

muokkaa
Nimi Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Heinolan kaupunginmuseo Heinolan keskusta Heinola
Lahden kaupunginmuseo Fellmanin kartano Kartano Lahti historiallinen museo
taidemuseo
julistemuseo
hiihtomuseo
radio- ja tv-museo

Kotiseutumuseot

muokkaa

Päijät-Hämeessä on useita kotiseutumuseoita sekä kaupunginmuseoita.

Nimi Paikka Paikkakunta Kunta Muuta
Artjärven kotiseutumuseo Ratula Artjärvi Orimattila
Asikkalan kotiseutumuseo Asikkalan kirkonkylä Asikkala
Hollolan kotiseutumuseo Hollolan kirkonkylä Hollola
Hämeenkosken kotiseutumuseo Hämeenkosken kirkonkylä Hollola
Iitin kotiseutumuseo Iitin kirkonkylä Iitti
Kärkölän kotiseutumuseo Huovila Kärkölän kirkonkylä Kärkölä
Nastolan kotiseutumuseo Nastolan kirkonkylä Lahti
Orimattilan kotiseutumuseo Orimattilan kirkonkylä Orimattila
Padasjoen museo Nyystölä Maakeski Padasjoki
Sysmän kotiseutumuseo Sysmän kirkonkylä Sysmä


Lahden seudun kuntarakennetunnustelu

muokkaa

Päijät-Hämeen kuntien yhdentyminen perustuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimialat kattavaan selvitykseen, jossa tavoitteena on maakunnallinen koko. Toinen yhdentymisprosessi on vuodesta 2002 alkaen voimassa ollut Lahden seutukokeilu, joka laajeni vuonna 2007. Sen ulkopuolelle jäivät Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartola. Sosiaali- ja terveysalan yhdentymistä ei hoideta Lahden seutukokeilun piirissä vaan erikseen.

Osa Päijät-Hämeen kunnista kävi keskenään kuntarakennetunnusteluja 2010, jossa kartoitettiin mahdollisuutta siihen, että Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki voisivat muodostaa yhden kunnan. Hankkeen työnimenä oli Vellamo. Kuntien valtuustot Lahtea lukuun ottamatta päättivät kuitenkin olla lähtemättä mukaan kuntaliitokseen.[20]

Sosiaali- ja terveystoimiala

muokkaa

Erikoissairaanhoito

muokkaa
 
Päijät-hämeen Keskussairaala Lahdessa

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen hyvinvointialue.[21]

Siihen kuuluvat Päijät-Hämeen kaikki 10 kuntaa.

Terveydenhoito

muokkaa

Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä) toiminta siirtyi osittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle ja pääosin Peruspalvelukeskus Oivalle. Kuntayhtymän nimi muuttui Tiirismaan terveydenhuoltokiinteistöjen kuntayhtymäksi. Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat Hollolan kunnan organisaatioon liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan, joka vastaa pääosasta näiden kuntien sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja.[22]

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.[23]

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä ja Pukkila).

Tekninen toimiala

muokkaa

Sähkö- ja kaukolämpö

muokkaa

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

Palo- ja pelastustoimi

muokkaa
Katso myös: Lahden seutukokeilu

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen pelastuslaitokseksi 2004 alkaen.[24]

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.[25][26]

Päijät-Hämeen alueella on useita sopimuspalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen pelastuslaitosta.


Päijät-Hämeen maakuntakaava

muokkaa

Päijät-Hämeen voimassa oleva maakuntakaava on vuodelta 2014, minkä on hyväksynyt Päijät-Hämeen maakuntaliiton valtuusto 2016.[27] Iitin osalta on voimassa entisen maakunnan Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Taajamat ja niiden ympäristöt 2008, Maaseutu ja luonto 2009, Kauppa ja merialue 2014 ja Energiamaakuntakaava 2014.[28]

Nimi merkki Paikkakunta Kunta Pinta-ala (ha) Muuta
taajamatoimintojen alue A1-A7 Asikkala
taajamatoimintojen alue A8-A14 Hartola
taajamatoimintojen alue A15-A36, A155, A157-162 Heinola
taajamatoimintojen alue A37-A67, A156, A163 Hollola
taajamatoimintojen alue A67-A74, A156, A163 Kärkölä
taajamatoimintojen alue A75-A128, A130, A161 Lahti
taajamatoimintojen alue A129, A131-A144 Orimattila
taajamatoimintojen alue A145-A150 Padasjoki
taajamatoimintojen alue A151-A154 Sysmä
keskustatoimintojen alue C1 Asikkala 184 Vääksyn keskustatoimintojen alue
keskustatoimintojen alue C2 Heinola 249 Heinolan seutukeskus
keskustatoimintojen alue C3 Hollola 207 Hollolan seutukeskuksen keskustatoimintojen alue
keskustatoimintojen alue C4 Lahti 660 Lahden keskustatoimintojen alue
keskustatoimintojen alue C5 Lahti 245 Lahden Nastolan keskustatoimintojen alue
keskustatoimintojen alue C6 Orimattila 231 Orimattilan keskustatoimintojen alue
keskustatoimintojen alakeskus c1 Vesivehmaa Asikkala
keskustatoimintojen alakeskus c2 Heinolan kirkonkylä Heinola
keskustatoimintojen alakeskus c2 Vierumäki Heinola
keskustatoimintojen alakeskus c4 Pyhäniemi-kirkonseutu Hollola
keskustatoimintojen alakeskus c5 Kalliola Hollola
keskustatoimintojen alakeskus c6 Nostava-Herrala Hollola
keskustatoimintojen alakeskus c7 Renkomäki Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c8 Laune Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c9 Kärpänen Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c10 Jalkaranta Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c11 Kiveriö Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c12 Karisto Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c13 Ahtiala Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c14 Mukkula Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c15 Villähde Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c16 Uusikylä Lahti
keskustatoimintojen alakeskus c17 Henna Orimattila
keskustatoimintojen alakeskus c18 Artjärvi Orimattila
keskustatoimintojen alakeskus c19 Pennala-Virenoja Orimattila
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM1 Vuohkallio Heinola 54
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM6 Vuohkallio, pohjoinen Heinola 37
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM2 Laune Lahti 62
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM3 Renkomäki Lahti 154
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM4 Renkomäen itäosa Lahti 28
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM5 Uudenmaankadun varsi Lahti 92
vähittäiskaupan suuryksiköiden alue KM7 Kauppakaari Lahden Nastola 43

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Päijät-Hämeen uusi maakuntajohtaja aloitti työnsä – kuntakierros tulossa Etelä-Suomen Sanomat, ess.fi. 2.8.2021. Viitattu 18.8.2022.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 25.7.2024. Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2024.
  4. a b Suomi Facta: Päijät-Häme. WSOY, Helsinki 2002
  5. Iitti haluaa vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen YLE - Kymenlaakso. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 14.12.2011.
  6. Uusi maakuntajako lihottaa toisia – Etelä-Savo menettämässä kaksi kuntaa Yle Uutiset. 26.5.2016. Yle. Viitattu 26.5.2016.
  7. http://www.lpt.fi/lamk/julkaisu/maisemaselvitys.pdf[vanhentunut linkki]
  8. http://personal.inet.fi/luonto/kuntienkorkeimmat/taulukkoag.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. http://www.hollola.fi/ymparisto/kaavoitus/Osayleiskaavat/kaaHeinlammi_maisema_ja_luontoselvitys.pdf[vanhentunut linkki]
  10. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2023 Tilastokeskus. Viitattu 2.8.2024.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  12. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  13. https://www.mediamonitori.fi/index.php/tietosivut/taajuuslista
  14. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
  15. http://www.finnica.fi/keski-suomi/murteet/artikkelit/leskinen.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Finnica
  16. http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/hamalais.html (Arkistoitu – Internet Archive) Murrekartta
  17. Public Information Map esri. Viitattu 10.5.2022.
  18. RKY – PÄIJÄT-HÄME www.rky.fi. Viitattu 10.5.2022.
  19. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_kohde_list.aspx?MAAKUNTA_ID=7
  20. Uutta kuntaa ei syntynyt Päijät-Hämeeseen Päijät-Hämeen liitto.
  21. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;353;554;110521;116822
  23. Orimattila (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. Pelastuslaitoksen tehtävät Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 29.3.2011.
  25. ESS
  26. ESS
  27. http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/09/maakuntakaava2014-LIITEOSA_20170220_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. Iitti Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 12.5.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa