Avaa päävalikko

Hämeenkoski

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Hollolaa

Hämeenkoski (vuoteen 1995 Koski Hl.) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Hämeenkoskella asui 31.12.2015 2 107 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 195,63 km², josta 7,89 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,22 asukasta/km². Hämeenkosken naapurikuntia olivat Asikkala, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna ja Kärkölä.

Hämeenkoski
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Hollola
Hämeenkoski.vaakuna.svg Hämeenkoski.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°01′20″N, 025°09′15″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 283
Hallinnollinen keskus Hämeenkoski
Perustettu 1865 ja 14101540 Lammista
Liitetty 2016
– liitoskunnat Hollola
Hämeenkoski
– syntynyt kunta Hollola
Pinta-ala 195,63 km² [1]
(1.1.2015)
– maa 187,74 km²
– sisävesi 7,89 km²
Väkiluku 2 107  [2]
(31.12.2015)
väestötiheys 11,22 as./km² (31.12.2015)

Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.[3]

HistoriaMuokkaa

Koski oli itsenäinen katolinen ja uskonpuhdistuksen jälkeen evankelis-luterilainen seurakunta vuosina 1410–1540, minkä jälkeen se liittyi kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kunnallishallinnon erotessa evankelis-luterilaisista seurakunnista vuonna 1865 perustettiin Kosken kunta ja Kosken seurakunta jäi Lammin seurakunnan kappeliseurakunnaksi. Kosken seurakunta itsenäistyi Lammin seurakunnasta myöhemmin, vuonna 1870. Taloudellisen tilanteen vuoksi Hämeenkosken seurakunta liittyi kappeliseurakunnaksi Hollolan seurakuntaan vuonna 2007. Kunnallisesti Hämeenkoski jatkoi itsenäisenä vielä yhdeksän vuotta, kunnes sekin liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alusta.

Etolasta Koskeksi Hl ja edelleen HämeenkoskeksiMuokkaa

Vielä 1700-luvulla Hämeenkoski tunnettiin Etolan pitäjänä. Sittemmin kunnan nimi oli Koski Hl; erisnimen perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi entisessä Turun ja Porin läänissä olevasta Kosken Tl kunnasta. Nimi Hämeenkoski otettiin käyttöön kunnassa vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella.

Koskella on sijainnut Kosken verkatehdas.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hämeenkosken väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 315
1985
  
2 270
1990
  
2 321
1995
  
2 336
2000
  
2 214
2005
  
2 191
2010
  
2 144
Lähde: Tilastokeskus.[4]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2014 lopussa Hämeenkoskella oli 2 104 asukasta, joista 1 074 asui taajamissa, 1 005 haja-asutusalueilla ja 25 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hämeenkosken taajama-aste oli 51,0%. Hämeenkosken taajamaväestö kuului vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan, Hämeenkoskeen, jossa vuoden 2014 lopussa oli 1 074 asukasta.

Hämeenkosken kylätMuokkaa

Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski, Käikälä, Leiniälä, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Pätilä, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä.

Tunnustettua kylätoimintaaMuokkaa

Hyrkkälän, Järvenpään ja Putulan muodostama Putulankulma valittiin vuonna 2003 Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.

Tunnettuja henkilöitäMuokkaa

Tunnetuimpia Hämeenkoskella syntyneitä suomalaisia ovat presidentiksi myöhemmin tullut J. K. Paasikivi ja kenraalimajuriksi ylennetty Ruben Lagus. Paasikiven muistomerkki sijaitsee Hämeenkosken Huljalan kylässä.

Muita tunnettujaMuokkaa

TapahtumiaMuokkaa

Putulassa järjestetään vuosittain toukokuun lopussa ja syyskuun puolessa välissä kaksipäiväiset Kirjanpäivät yksityisen yhdistyksen pitämällä kirjastolla. Heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla Hämeenkosken taideyhdistys järjestää lisäksi Putulan Taide- ja kulttuuriviikot kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, Kevarin galleriassa. Kesä-heinäkuussa järjestetään iltaisin maatilatoreja Tulimäen Riihessä. Perinteiset palokunnanjuhlat järjestetään heinäkuussa.

Hämeenkosken vaakunaMuokkaa

Antti Salmenlinnan suunnittelemassa Hämeenkosken vaakunassa on punaisella pohjalla kaksi ylhäältä vasemmalta alas oikealle johtavaa samansuuntaista hopeasauvaa, joissa kummassakin on kaksi polvihirttä niiden sauman osoittaessa viistosti alaspäin. Polvihirret kuvaavat sitä, että Hämeen läänin Koskella, nykyisellä Hämeenkoskella, on koskia. Hopeisten sauvojen keskellä on kolme hopeista kolmilehtistä apilaa kuvaamassa maataloutta.

LiikenneMuokkaa

Linja-autojen vakiovuoroja liikennöi Hämeenkosken keskustaajaman kautta Lahteen, Hämeenlinnaan, Lammille, Tampereelle ja Forssaan. Pikavuorot pysähtyvät Hämeenkosken tienhaarassa valtatie 12:n varrella.

Keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kärkölän Järvelässä. Lahden rautatieasemalle on matkaa noin 30 kilometriä.

Lähimmät lentoasemat sijaitsevat noin 95 kilometrin päässä Vantaalla ja noin 105 kilometrin päässä Pirkkalassa.

NähtävyyksiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Koski Hl:n pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla näkkileipä, koskelainen sahti sekä yrteillä maustettu piimäjuusto.[7]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2016.
  3. Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa Hämeenkosken kunta. Viitattu 23.3.2015.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  5. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 294, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  6. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 294, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  7. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa