Hollola

kunta Päijät-Hämeen maakunnassa

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 727,46 km², josta 76,23 km² on vesistöjä.[2] Kunnassa asuu 22 887 ihmistä,[3] ja väestötiheys on 35,14 asukasta/km². Hollola on väkiluvultaan yksi Suomen suurimmista kunnista, joka ei käytä kaupunki-nimitystä. Hollolaa suurempia tässä suhteessa ovat Uudellamaalla sijaitsevat Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula ja Vihti.

Hollola

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°59′15″N, 025°31′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 098
Hallinnollinen keskus Salpakangas
Perustettu 1865
Kuntaliitokset Hämeenkoski[1] (2016)
Kokonaispinta-ala 727,46 km²
164:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 651,23 km²
– sisävesi 76,23 km²
Väkiluku 22 887
45:nneksi suurin 31.12.2023 [3]
väestötiheys 35,14 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 16,9 %
– 15–64-v. 57,7 %
– yli 64-v. 25,3 %
Äidinkieli 2022 [5]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 8,30 %
231:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

11
10
8
7
4
2
1
hollola.fi

Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa Asikkala, lännessä Hausjärvi ja Hämeenlinna, idässä Lahti sekä etelässä Kärkölä ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden seutukuntaan. Hollolasta Helsinkiin on 111 km ja Tampereelle 121 km.

Hollolan kuntakeskus on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.[8] Hollolan kunnasta on liitetty Lahden kaupunkiin alueita useita kertoja. Lahden kauppala perustettiin Hollolan kunnan Lahden kylään, josta tuli 16. marraskuuta 1905 Lahden kaupunki.

Maantiede muokkaa

Luonto muokkaa

Etelä-Suomen korkein paikka Tiirismaa sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen pohjoispuolella. Tiirismaalla sijaitsee Digitan radio- ja televisiolähetysasema ja Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.lähde?

Tiirismaan eteläpuolella Tiilikankaalla on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, jossa näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärvellä on uimaranta. Heinsuon urheilukeskukselta pääsee Tiirismaalle Iso-Tiilijärven itäpuolitse käyttämällä Soisalmen suolle rakennettuja pitkospuita.lähde?

Kaikkiaan Hollolan kunnan alueella on kokonaan tai osittain 44 järveä, joista suurimmat ovat Vesijärvi, Pääjärvi ja Kivijärvi.[9]

Kiikunlähde sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä. Kiikunlähteellä on kuvattu osa luontoelokuvasta Järven tarina. Kiikunlähde on juomakelpoinen ja se toimii pintavedenottamona kotitalouksille.[10]

Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat Heinlammin kalliokedot ja Huhdanjoen Tervalan niitty.[11] Hollolan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.[12]

Asutus muokkaa

Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva kehyskunta. Vapaa-ajan asuntoja siellä oli 1 527 vuoden 2013 lopussa.[13]

Hollolan kunnan keskellä sijaitseva Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa.

Kunta on ostanut maata tonttivarannon ylläpitämiseksi voidakseen tarjota omakotitontteja.

Salpakangas muokkaa

Pääartikkeli: Salpakangas

Yli puolet Hollolan asukkaista asuu kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan ja Kalliolan kylissä.

Hollolan kunnan hallinto siirtyi jatkosodan aikana Hollolan kunnantuvalta Lahden kaupungin keskustaan ja siirtyi myöhemmin Salpakankaalle. Kunnan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen. Se mahdollisti Lahtea matalammat kunnallisverot ja houkutteli Salpakankaalle yrityksiä ja asukkaita.

Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa rakennutti alueelle Prisma-marketin joka valmistui vuonna 2017.[14] . Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui vuonna 2011 Hollolan torin lähelle. Salpakankaan terveysasema päättää toimintansa ja puretaan. Sen länsipuoliselle tontille rakennetaan 2019–2020 laaja hyvinvointikeskus.lähde?

Historia muokkaa

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan merkittävin vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee Okeroisissa.[15] Viikinkiajalla Hollolasta kehittyi tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttua aluetta lienee ollut Vainion seutu. Turkumäkeä on arveltu tärkeäksi kauppapaikaksi, ja sen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto[16].

Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli Ruotsin valtakunnan rajaseutua.[17] Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoituksen ketju, joista Kapatuosian linnavuori on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Niiden varsinaista käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä, mutta niiden epäillään olleen osa puolustusketjua, tulitiedotusketjua tai paikallisen väestön pakopaikkoja.[18][19]

Keskiajalla Hollola kuului Hämeen linnalääniin. Kruununhallintoa varten perustettiin Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.[20]

Hollolan kirkkopitäjä on 1200-luvulta peräisin oleva seudun emäpitäjä. Hollola on varhaiskeskiajalla ollut koko nykyistä Päijät-Hämettä laajempi.[16]

Hollolan Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi alkoi, kun Riihimäki–Lahti-rata ja siihen kuuluva Vesijärven rautatieasema rakennettiin Päijänteen eteläosan Vesijärven rantaan. Lahdesta muodostui Vesijärven sataman vesiliikenteen, rautatieliikenteen ja maantieliikenteen solmukohta. Lahti erotettiin Hollolasta kaupungiksi 16. marraskuuta 1905.[21]

Maatalousvaltainen Hollola alkoi teollistua 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään Tampereen–Lahden-valtatien varteen kaavoitettiin Salpakankaan taajama, josta tuli Hollolan uusi kuntakeskus. Hollola on viime vuosikymmeninä ollut asukasluvultaan Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta.

Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty niihin liittyviä selvityksiä. Niihin kuuluvat Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke ja kuuden kunnan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan yhdistymishanke, jonka Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto hylkäsivät.[22] Hämeenkoski liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alussa.[1]

Kunnallishallinto muokkaa

Pääartikkeli: Hollolan kunnanvaltuusto

Hollolan kunnanvaltuustossa on 43 valtuutettua, ja siihen kuuluu seitsemän valtuustoryhmää. Oma valtuustoryhmä on kokoomuksella, SDP:llä, keskustalla, kristillisdemokraateilla, Perussuomalaisilla, Vasemmistoliitolla ja vihreillä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muodostui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Kaudella 2021–2025 suurin valtuustoryhmä on kokoomus, jonka hallussa on 11 paikkaa[7].

Kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008 perustaa lähineuvostot kylittäin. Lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja ja niitä on viisi kappaletta. Neuvostot on muodostettu eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueille.[23]

Talous muokkaa

Vuoden 2011 lopussa Hollolan työpaikoista 4,7 prosenttia oli alkutuotannossa, 31,2 prosenttia jalostuksessa ja 61,9 prosenttia palveluissa.[13] Peltohehtaarien mukaan laskettuna Suomen neljänneksi suurin maatila on Hollolassa (vuonna 2013).[24]

Vuonna 2015 Hollolan suurimmat yhteisöveron maksajat olivat karjan tuottavuuteen tähtäävä palveluosuuskunta Faba, paperikonealalla toimiva Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy ja Etteplan Design Center Oy.[25]

Hollolan suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat:[26]

  • Makron, 170 työntekijää
  • Vaahto, 119 työntekijää
  • Andritz, 113 työntekijää
  • Ramboll Finland
  • Sandvik Materials Handling – Roxon Oy, 110 työntekijää
  • Muovijaloste, 38 työntekijää
  • Porkka Finland (Huurre Group), 81 työntekijää
  • Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 77 työntekijää
  • Etteplan, 73 työntekijää
  • SEW-Eurodrive, 64 työntekijää
  • Suomen Kotikylmiö, 60 työntekijää
  • Solmaster, 55 työntekijää
  • Naisten Pukutehdas, 48 työntekijää
  • Trelmec, 45 työntekijä

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa vuonna 2006.

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE, Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2004 muun muassa Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella.[27] Elinkeinojen kehittämisessä Hollola tukeutuu Lahden Seudun Kehitys Ladeciin. Hollolan elinkeinoelämän voimakas laajeneminen alkoi 1960-luvun lopulla, kun Hollolan itärajalle lähelle Lahtea kaavoitettiin Salpakankaan teollisuusalue. Sen lisäksi Hollolassa on Kukonkoivun teollisuusalue.

Väestö muokkaa

Vuonna 1956 Hollolassa oli 9 316 asukasta.[28] Tämän jälkeen asukasluku kasvoi seuraavasti:lähde?

  • 1962: 9 571
  • 1963: 9 650
  • 1964: 9 674
  • 1965: 9 711
  • 1966: 9 826
  • 1967: 9 971
  • 1968: 10 629

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hollolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
18 733
1985
  
20 712
1990
  
22 236
1995
  
22 629
2000
  
22 592
2005
  
23 390
2010
  
24 106
2015
  
23 915
2020
  
23 428
Lähde: Tilastokeskus.[29]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2018 lopussa Hollolassa oli 23 602 asukasta, joista 18 481 asui taajamissa, 4 818 haja-asutusalueilla ja 303:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hollolan taajama-aste on 79,3 %.[30] Hollolan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[31]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Lahden keskustaajama* 15 130
2 Hämeenkoski 1 042
3 Hollolan kirkonkylä 729
4 Nostava 569
5 Herrala 487
6 Pyhäniemi 317
7 Heinlammi* 207

Hollolan keskuspaikka Salpakangas ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se sekä Vesikansa ovat osa Lahden keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Lahden kaupungin alueelle. Myös Heinlammin taajama ulottuu pieniltä osin Lahden alueelle.

Väestötilastoinnin aluejako muokkaa

Hollolan väestötilastoinnin mukaiset alueet ovat:

Hollolan väestö on kasvanut eniten Kukkila-Kalliolan tilastoalueella ja Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella.

Palvelut muokkaa

Sivistystoimi muokkaa

Hollolan sivistystoimesta päättää Hollolan kunnanvaltuuston sivistyslautakunta. Lautakuntaan liittyvät toimintakokonaisuuksina päivähoito ja varhaiskasvatus lähipalvelualueineen, perusopetus, perusopetus lähipalvelualueineen, vapaa-ajantoimi, kirjastoineen, kulttuureineen ja nuorisotoimineen.[32]

Oppilaitokset muokkaa

Hollolan kunnan sivistystoimeen on liitetty sen naapurikunnan Kärkölän sivistystoimi. Hollolan ja Kärkölän peruskoulut toimivat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.[33][34]

Hollolassa on Hämeenkosken kuntaliitoksen jälkeen 11 peruskoulua, jotka ovat:[35]

Kouluverkosto kuuluu hallinnollisesti Hollolan kunnan sivistystoimelle.[32]

Toisen asteen koulutusta Hollolassa järjesti Hollolan lukio, jonka toiminta lakkasi vuonna 2014 sekä Koulutuskeskus Salpaus, joka luopui toimitiloistaan Hollolan Kukonkoivussa 2013.[38] Hollolasta tuli Suomen suurin vailla lukiota oleva kunta.

Kulttuuri muokkaa

Hollolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema (kirkko ja pitäjän historiallinen keskus), Voistion kulttuurimaisema sekä Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema.[39]

Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleiväksi. Hollolan muiksi pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, suolattu Paimelan lahna ja omenapepu.[40]

Hollolan kunnankirjaston pääkirjastolle valmistui uusi kirjastorakennus vuonna 2004. Pääkirjaston ohella kuntalaisia palvelevat Kalliolan lähikirjasto, Hämeenkosken kirjasto ja Hollolan kirjastoauto.[41]

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikatapahtuma.[42] Hollolassa pidetään Martta ja Hollo -festivaali.lähde?

Hollolassa on puulajipuisto, Hannun muistometsä, Kukkilassa. Uskonnollinen Hiljaisuuden huone on muurattu peruskiveltään 2003. Sen vihki käyttöön Jukka Kuoppamäki.lähde?

Tapahtumat muokkaa

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Hollolassa vuosina 1974 sekä 1984.[43]

Hollola kirjallisuudessa muokkaa

Hollolan Hämeenkoski ja Hyväneulan kylä ovat vahvasti esillä Isaksson-sarjan viidennessä dekkarissa Sieluttomat, jonka on kirjoittanut Seutuneloset-lehtiryhmää edeltäneen Seutuviikon entinen päätoimittaja Markus Ahonen.lähde?

Seurakunta muokkaa

 
Hollolan kivikirkko on noin vuodelta 1510.
 
Hollolan kellotapuli on vuodelta 1831.

Hollola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hollolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[44]

Hollolan seurakunta kuuluu Mikkelin hiippakuntaan. Seurakunta toimii vuoden 2017 alusta Hollolan lisäksi Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen kuntien alueella. Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, jossa on 550 istumapaikkaa. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Se valmistui nykyiseen muotoonsa vuosien 1495–1510 välisenä aikana: sakaristo vuonna 1495, kirkkosali vuonna 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kivikirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Kattoon iskeneen salaman vuoksi kirkon puiset kattorakennelmat paloivat vuonna 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935..lähde?

Kirkon eteläpuolella on keltainen Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen vuosina 1829–1831 rakennettu kellotapuli.lähde?

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hollolan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[45]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Hollolassa toimii Hollolan helluntaiseurakunta[46]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hollolan kunnan nykyisellä alueella.[44]

Muita nähtävyyksiä muokkaa

Kapatuosian linnavuori

Kapatuosian linnavuori sijaitsee Hollolan kirkon pohjoispuolella. Se ajoittuu rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajanjaksoihin. Linnavuorella on kesäisin avoinna oleva näkötorni, jota käytetään myös lintujen tarkkailuun.[47]

Kotiseutumuseo ja Hentilän talomuseo

Hollolan kotiseutumuseota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä kaksikerroksisessa makasiinirakennuksessa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu sota-ajasta kertovaa näyttely..lähde?

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, johon on koottu alueen vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.[48]

Kunnantupa
 
Hollolan kunnantupa vuodelta 1902.

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli vuonna 1902 valmistuneen Hollolan kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Vastapäätä Hollolan kirkkoa sijaitsevassa kunnantuvassa toimii kahvila..lähde?

Ampumarata

Yhdystien 3161 itäpuolella Puolustusvoimien alueella on Hälvälän ampumarata ja harjoitusalue .

Ystävyyskunnat muokkaa

Kuuluisia hollolalaisia muokkaa

Kansanedustajat muokkaa

Kansanedustajat 2019–2023 muokkaa

Aikaisemmat kansanedustajat muokkaa

Euroopan parlamentin jäsenet muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Hollola Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2021.
  8. Hollola ja Hämeenkoski olivat yksimieliset ja Hämeenkoski liittyy Hollolaan vuoden 2016 alussa Hämeenkosken kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 23.3.2015.
  9. Hollola Järviwiki. Viitattu 17.5.2018.
  10. Jokamiehenoikeuksia koetellaan Suomen suurimpiin kuuluvalla lähdealtaalla – sukeltajien pelätään sotkevan kotitalouksien juomavedet Yle Uutiset. 5.10.2014. Viitattu 2.3.2022.
  11. Ympäristö.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Natura-alueet kunnittain Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
  13. a b Hollola, kuntatiedot 2013 Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  14. Hollolan Prisma muuttaa väriä ennen avausta - avajaiset syyskuussa 19.7.2017. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 17.5.2018.
  15. Kuusi, osa I, s. 8–9
  16. a b Hollolan seurakunnan historia Hollolan seurakunta. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 8.12.2015.
  17. Kuusi, osa I, s.37
  18. Kapatuosian mäki Hollolan seurakunta. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 8.12.2015.
  19. Kuusi, osa I, s. 31
  20. Kuusi, osa I, s.40–46
  21. Lahden kaupungin perustaminen Kuka, Mitä, Lahti. Lahden kaupungin museot. Arkistoitu 17.1.2014. Viitattu 8.12.2015.
  22. Uutta matoa koukkuun – syntyykö Lahden ympärille pienempi kuntaliitos 30.9.2014. YLE. Viitattu 8.12.2015.
  23. http://www.hollola.fi/keskus/lahipalvelualue/lahipalvelualue_etusivu.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. 1000 Suomen suurinta maatilaa Käytännön maamies. 2013. Viitattu 17.5.2018.
  25. Alueen Hollola yhteisöverotiedot yle. Viitattu 17.5.2018.
  26. Hollolan kunta: Yleistietoja Hollolasta 2007. Hollolan kunta. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 9.10.2007.
  27. Hollola vuoden luovin kunta Verkkouutiset. 21.6.2004. Suomen Kansallisverkko Oy. Viitattu 23.9.2007. [vanhentunut linkki]
  28. 1.1.1957 MMM 1957
  29. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 pxdata.stat.fi. 29.3.2017. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
  30. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. a b Sivistystoimiala, (Arkistoitu – Internet Archive) Hollola.fi
  33. Sivistyslautakunta Hollolan kunta. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 8.12.2015.
  34. Sivistystoimi Kärkölän kunta. Viitattu 8.12.2015.
  35. Perusopetus ja koulut Hollolan kunta. Viitattu 8.12.2015.
  36. Salpakankaan yhtenäiskoulu, Peda.net]
  37. Hollolan yläkoulut (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tiloilla ajolähtö 24.5.2013. YLE. Viitattu 8.12.2015.
  39. Päijät-Häme Museovirasto. Viitattu 8.12.2015.
  40. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 82. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  41. Kirjastopalvelut Hollolan kunta, hollola.fi. Viitattu 12.2.2021.
  42. Kylät (Arkistoitu – Internet Archive) pdf Keskiaika.fi
  43. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  44. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  45. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  47. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 286, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  48. Hentilän talomuseoalue Hollolan kotiseutuyhdistys. Viitattu 19.5.2018.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Kuusi, Sakari: Hollolan pitäjän historia I–II. Toinen, korjattu ja yhdistetty painos. Ensimmäisen ja toisen osan sivunumeroinnit ovat erilliset. Hollola: Hollolan kunta (1. p. WSOY), 1980 (alk. 1935-1937). ISBN 951-99285-7-X.
  • Heikkinen, Antero: Hollolan historia III, 1860-luvulta toiseen maailmansotaan, 1975. ISBN 951-9906193.
  • Peltola, Jarmo: Hollolan historia IV : Monikasvoinen Hollola : maalaiskylistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan 1939–2010. Hollolan kunta, 2013. ISBN 978-951-96260-9-3.

Aiheesta muualla muokkaa