Ville Haapasalo

suomalainen näyttelijä

Ville Juhana Haapasalo (s. 28. helmikuuta 1972 Hollola)[2] on suomalainen näyttelijä ja ravintola-alan yrittäjä. Haapasalo on erityisen kuuluisa Venäjällä, minkä mukaisesti talouslehti Forbes arvioi hänet vuonna 2013 maan kolmanneksi arvokkaimmaksi kasvoksi.[3] Sittemmin Haapasalo on vetäytynyt Venäjältä ja keskittyy Suomessa ravintolatoimintaan ja hatšapurien myymiseen Haapasalon Hatsapuri -brändillä.[4][5][6]

Ville Haapasalo
Ville Haapasalo vuonna 2010.
Ville Haapasalo vuonna 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1972 (ikä 52)
Hollola
Ammatti Näyttelijä ja televisiojuontaja
Puoliso Saara Hedlund[1]
Näyttelijä
Palkinnot

Venäjän valtionpalkinto

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elämä muokkaa

Nuoruus ja koulutus muokkaa

Haapasalo on alun perin kotoisin Hollolasta, ja hän harrasti lapsena teatterinäyttelemistä, jääkiekkoa ja kansantansseja. Hän oli erityisen innostunut näyttelemisen ohella jääkiekosta, jonka lopetti 19-vuotiaana.[7] Kirjoitettuaan ylioppilaaksi lahtelaisesta Salpausselän lukiosta keväällä 1991 Haapasalolla oli aikomuksena lähteä Isoon-Britanniaan pyrkimään teatterikorkeakouluun.[8]

Kuultuaan sattumalta samasta opiskelumahdollisuudesta Neuvostoliiton Leningradissa, eli nykyisessä Venäjän Pietarissa, päättikin hän lähteä sinne pääsykokeisiin täysin venäjän kieltä taitamattomana. Haapasalo sai opiskelupaikan pietarilaisesta teatteriakatemiasta, jossa hän aloitti opinnot ylioppilasvuotenaan akatemian ensimmäisenä ulkomaalaisena.[9] Haapasalo oppi opiskelujensa aikana venäjän kielen erinomaisesti ääntämistä myöten ja valmistui vuonna 1995.

Työelämä muokkaa

Haapasalosta tuli yhtäkkiä julkisuuden henkilö Venäjällä elokuvan Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia menestyksen vuoksi. Ensi-ilta oli Sotšin elokuvajuhlilla vuonna 1995. Elokuva oli äärimmäisen pienellä budjetilla valmistettu, mutta suurena yllätyksenä se nousi suosioon,[10] ja on edelleenkin Venäjän kaikkien aikojen katsotuin komedia.lähde? Sille valmistui kolme vuotta myöhemmin jatko-osa Kalastuksen kansallisia erikoisuuksia (1998), jossa Haapasalolla oli sivuosarooli.[11]

Huolimatta suuresta näkyvyydestään Venäjällä hän pysyi pitkään varsin tuntemattomana Suomessa. Haapasalon voidaan katsoa tulleen kuuluisaksi Suomessa vasta vuonna 2002 näyteltyään pääosaa venäläisessä elokuvassa Käki, joka levitettiin Suomenkin markkinoille. Haapasalo palkittiin roolisuorituksestaan Venäjän elokuvataiteen valtionpalkinnolla. Hän sai myös presidentti Vladimir Putinilta Venäjän valtiontaiteilijan arvon ja oikeuden taiteilijaeläkkeeseen.[12]

Ensimmäinen Haapasalon isännöimä suomalainen televisio-ohjelma oli Perjantai-illan unelma, jota esitettiin vuosina 2005–2006. Hän on myös juontanut muun muassa Venäjälle ja Yhdysvaltoihin sijoittuvia matkailuohjelmia, kuten 30 päivässä -sarjat Yle Teemalla.[13]

Haapasalo on myös teatterinäytellyt esimerkiksi Koko-teatterissa, ja toiminut suomenkielisenä ääninäyttelijänä muun muassa animaatioelokuvissa Naapurini Totoro ja Itse ilkimys sekä animaatiosarjassa Muumilaakso. Lisäksi Haapasalo on esiintynyt suomalaisessa draamasarjassa Tappajan näköinen mies (2011) sekä Hölmö nuori sydän -draamaelokuvassa (2018).

Perhe muokkaa

Haapasalo on naimisissa näyttelijä Saara Hedlundin kanssa,[14] ja heillä on kaksi lasta.[1] Lisäksi Haapasalolla on poika (s. 2009) ohjaaja Tina Barkalajan kanssa.[15][16]

Ravintoloita muokkaa

Vuoden 2016 syyskuussa Haapasalo avasi Helsingin Punavuoreen Purpur-nimisen georgialaisen ravintolan.[17] Hän avasi myös toisen Purpur-ravintolan vuoden 2017 lokakuussa Tampereen Frenckelinaukion reunalle.[18] [19]

2020 Haapasalo jäi koronaepidemian takia työttömäksi ja perusti Puumalaan pienleipomon, jossa valmistetaan hatšapureja.[20] Hatšapurit esipaistetaan Puumalassa ja lämmitetään myyntipaikoilla.[21] Vuonna 2021 hatšapureja myytiin kuudesta vaunusta ympäri maata[22] ja Puumalan Hatsapuri Oy työllisti viitisentoista henkeä.[23]

Haapasalo oli osaomistajana myös Helsingissä Pohjoisesplanadilla lokakuussa 2021 avatussa Davai Davai -nimisessä ”neuvostoravintolassa”, jonka ruokalista oli läpileikkaus Venäjän, Baltian maiden ja Kaukasuksen keittiöiden tarjonnasta. Venäjän Ukrainassa helmikuussa 2022 aloittama sota aiheutti kuitenkin ravintolan lopettamisen toukokuussa 2022.[24] Toukokuussa 2023 Haapasalo avasi Kallioon georgialaisen Adzika-nimisen ravintolan.[25]

Elokuvia ja TV-ohjelmia muokkaa

Lyhytelokuvia muokkaa

  • Pakkaus (2000)
  • Maamiehen päiväkirja (2000)
  • Virkamies (2002)
  • Kahakka (2002)
  • Focused (2002)
  • Perjantai (2003)
  • Luonto ja terveys (2006)[28]
  • Luola (2008)
  • Tunarit (2010)

Dubbauksia muokkaa

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Opetusohjelmia muokkaa

Dokumenttielokuvia muokkaa

Juonnettuja suomalaisia televisio-ohjelmia muokkaa

Suomalaisia televisiosarjoja muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Sapuskaa, Harashoo! – Ville Haapasalo (Internet Archivessa, tallennettu 27.2.2014) MTV.fi. Arkistoitu 27.2.2014. Viitattu 10.12.2015.
  2. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  3. Ville Haapasalo – Hänet on ryöstetty ja hakattu, häntä on osoitettu aseilla ja ammuttu www.iltasanomat.fi. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 13.11.2013.
  4. Ville Haapasalon uusi ravintola aukesi Kallioon Helsingin Uutiset. Viitattu 20.10.2023.
  5. Haapasalon Hatsapuri: Home Haapasalon Hatsapuri. Viitattu 20.10.2023.
  6. Leipuriksi heittäytynyt Ville Haapasalo urastaan Venäjällä: ”Se oli siinä” Iltalehti. Viitattu 20.10.2023.
  7. Ville Haapasalo on lähes miljoonan yhteiskuvan mies hs.fi. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 13.2.2014.
  8. Ville Haapasalo oppi venäjän kielen elämänkoulussa (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Ville Haapasalo Nordisk Film. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 17.11.2006.
  10. Taiteilijaelämää: Ville Haapasalo (videohaastattelu) areena.yle.fi. Viitattu 11.10.2018.
  11. a b Kalastuksen kansallisia erikoisuuksia (12) yle.fi. Viitattu 23.1.2013.
  12. "Sisältöjen tuotantoa venäläisten kanssa" Kknet.fi. Arkistoitu 11.12.2013. Viitattu 24.10.2012.
  13. Ville 30 päivässä -sivusto Ville 30 päivässä -sivusto, Yleisradio. Viitattu 30.1.2017.
  14. Joulukuun leffatähti: Ville Haapasalo Nordisk Film. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 12.1.2013.
  15. Ville Haapasalo: "Tšerez dva goda uidu iz kino!" 18.2.2010. Komsomolskaja pravda, kp.ru. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  16. U zvezdy filma "Osobennosti natsionalnoi ohoti" 37-letnego Ville Haapasalo rodilsja syn 15.10.2009. Kiova: Fakty i kommentarii, fakty.ua. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  17. Marketta Karjalainen: Nyt se tapahtuu: Ville Haapasalon Purpur avaa ovensa ylihuomenna 28.9.2016. Vantaan Sanomat. Viitattu 31.1.2017.
  18. Kurkistus Tampereen georgialaisravintola Purpurin avajaisiin Savusuolaa. 12.11.2017. Viitattu 20.4.2018.
  19. Jenna Keto-Tokoi: Ville Haapasalon vasta avatusta ravintolasta saa sisäelinpaistosta ja kylmää kanaa – Tällainen on uusi ravintola Tampereella Aamulehti. 2.11.2017. www.aamulehti.fi. Arkistoitu 6.10.2018. Viitattu 6.10.2018.
  20. Suvi Kerttula: Ville Haapasalo jäi työttömäksi ja vaihtoi täysin alaa – nyt näyttelijätähti myy Puumalassa hatsapuria Ilta-Sanomat. 28.6.2020. Viitattu 17.10.2023.
  21. Riikka Jokinen: Ville Haapasalon kuuluisa hatsapurivaunu kurvaa Kirkonkylään – paikalla kolme päivää Nurmijärven Uutiset. 16.3.2021. Viitattu 17.10.2023.
  22. Ville Haapasalo: ”Ei kesätyötäni vain voinut jättää kesken” – Hittileipä saa rinnalleen lihaisan version www.itavayla.fi. 23.4.2021. Viitattu 17.10.2023.
  23. Riikka Jokinen: Ville Haapasalon kuuluisa hatsapurivaunu kurvaa Kirkonkylään – paikalla kolme päivää Nurmijärven Uutiset. 16.3.2021. Viitattu 17.10.2023.
  24. Ville Haapasalon neuvostoravintolan taival Helsingissä jäi lyhyeksi www.iltalehti.fi. Viitattu 7.6.2022.
  25. Siippainen, Aapo: Ville Haapasalon uusi ravintola aukesi Kallioon Helsingin Uutiset. 17.5.2023. Viitattu 21.5.2023.
  26. a b Lehti: Suomalaisnäyttelijä tähdittää venäläistä gay-komediaa 16.10.2009. Mtv3.fi. Viitattu 13.01.2010.
  27. HS: Ville Haapasalon ja Sharon Stonen elokuva teattereihin Iltalehti, iltalehti.fi. 27.12.2013. yle.fi. Viitattu 3.1.2013.
  28. ”Bury me in Leningrad, my son” Fantomatico.org. Arkistoitu 19.2.2008. Viitattu 13.12.2006. (englanniksi)
  29. Venäjää matkailijoille, tv-sarja yle.fi. Viitattu 23.1.2013. [vanhentunut linkki]
  30. Venäjää matkailijoille, verkkokurssi yle.fi. Arkistoitu 11.3.2013. Viitattu 23.1.2013.
  31. Ykkösdokumentti: Sota ilman voittoa yle.fi. Viitattu 30.1.2013. [vanhentunut linkki]
  32. Pietarin myytti (7-osainen dokumenttisarja) 20.05.2011. yle.fi. Viitattu 30.1.2013.
  33. Sapuskaa, harasoo! Telvis.fi. Viitattu 10.12.2010.
  34. Superjulkkis Ville Haapasalo tunnetaan Itä-Siperiassakin (Kuukausiliite) Helsingin Sanomat, hs.fi. 5.10.2013. Viitattu 8.12.2013.
  35. Jäämeri 30 päivässä, alkaen 1.1.2014 yle.fi. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 8.12.2013.
  36. http://www.nelonen.fi/ohjelmat/haapasalo-goes-america
  37. Ville Haapasalon Kaukasia 30 päivässä alkaa tammikuussa 25.11.2014, päivitetty 5.12.2014. yle.fi. Viitattu 7.1.2015.
  38. Volga 30 päivässä alkaa loppiaisena 9.12.2015. yle.fi. Viitattu 10.12.2015.
  39. http://www.nelonen.fi/uutiset/viihde/2057091-arman-reissaa-kevaalla-suomessa-hedberg-lahtee-grillille-ja-haapasalo-lomalle---sieppi-lahettaa-ummikot-ulkomaille (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. Villen keittiö 30 minuutissa 23.9.2016. Yleisradio. Viitattu 30.1.2017.
  41. Altai 30 Päivässä 21.3.2017. Yleisradio. Viitattu 29.4.2017.
  42. Haapasalon Suomi Aito Media. Arkistoitu 15.8.2018. Viitattu 15.8.2018.
  43. Tappajan näköinen mies MTV.fi. Arkistoitu 10.12.2013. Viitattu 6.4.2014.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ville Haapasalo.