Punavuori

Helsingin 5. kaupunginosa

Punavuori (ruots. Rödbergen, stadin slangiksi Rööperi) on Helsingin 5. kaupunginosa, ja osa Ullanlinnan peruspiiriä sekä Eteläistä suurpiiriä. Helsinginniemen lounaisosassa sijaitsevassa Punavuoressa on yli 9 000 asukasta (1.1.2017) ja 6 100 työpaikkaa (31.12.2015).[1] Punavuoren asukastiheys on yli 20 000 asukasta neliökilometrillä, joten se on Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa.[3]

Punavuori
Rödbergen
Kaupungin kartta, jossa Punavuori korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Punavuori korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 05
Pinta-ala 0,45[1] km² 
Väkiluku 9 279[2]lähde tarkemmin? (2019)
Väestötiheys 20620 as./km²
Osa-alueet -
Postinumerot 00120, 00150
Lähialueet Kaartinkaupunki, Kamppi, Eira, Ullanlinna, Hernesaari

HistoriaMuokkaa

 
Sinebrychoffin puisto

Nykyisten Sepän- ja Punavuorenkatujen välillä olleita rantakallioita nimitettiin 1600-luvun asiakirjoissa nimellä Rödberget niiden punertavan värin vuoksi. Vuoden 1866 karttaliitteessä alue esiintyi suomenkielisenä käännöksenä nimellä Punavuoret. Vuoden 1870 kartassa alueen nimenä on Rödbergs-Trakten. Kuitenkin vasta vuonna 1959 Helsingin viidennen kaupunginosan nimeksi vahvistettiin virallisesti Punavuori–Rödbergen.[4]

Alueen itäosa on vanhaa kerrostaloaluetta, länsiosa eli "Rööperi" oli 1800-luvun lopulla työväen asuttamaa omaleimaista puutaloaluetta, mutta nykyisin puutalojen tilalle on rakennettu kerrostaloja.lähde?

Nykyisen Punavuoren pohjoisosa sisältyi jo Johan Albrecht Ehrenströmin vuonna 1812 laatimaan asemakaavaan ja muodosti tuolloisen Uuden­maan esi­kaupungin yhdessä nykyisen Kampin eteläosien ja Kaartin­kaupungin kanssa. Suurin osa Punavuoresta kuitenkin liitettiin asemakaavaan vasta vuonna 1875, joskin asutus oli jo sitä ennen levinnyt alueelle ilman vahvistettua asemakaavaa.[4]

1700- ja 1800-luvuilla Punavuoren asukkaita olivat merenrannan läheisyyden vuoksi erityisesti merimiehet ja kalastajat puisissa mökeissä. Punavuori oli siis työväestön köyhää seutua. Alue muuttui erityisesti 1870-luvulla, kun Katajanokka tyhjennettiin hökkeleistä, ja alueen entiset asukkaat suuntasivat erityisesti Punavuoreen ja Kamppiin. Joukossa oli paljon rikollisia ja salakuljettajia, ja erityisesti siitä syystä Punavuori sai varsin huonon maineen joka säilyi aina 1970-luvulle saakka.[5]

Toisen maailmansodan jälkeen suomalainen aikakauslehdistö, erityisesti Apu-lehti, kirjoitti paljon Helsingin vaarallisuudesta. Huomion kohteina olivat varsinkin Punavuori, Kallion ja Sörnäisten seutu sekä asemanseutu. Rööperin pahamaineisuutta symboloi usealla vuosikymmenellä Pursimiehen- ja Albertinkadun kulmassa sijainnut yömaja, ”Nubbis”. Lehtien kirjoitteluissa korostuivat alueen levottomuus, ränsistyneisuus ja huonomaineisuus. Satama merimiehineen ja säännöstelytalous vaikuttivat olennaisesti alamaailman toimintamuotoihin, joihin kuului varastetun ja salakuljetun tavaran, laittoman viinan sekä huumeiden kauppa.[6]

 
Fredrikintori sijaitsee Fredrikinkadun ja Punavuodenkadun kulmassa.

Työväestövaltaisen kaupunginosan asukasluku oli 1960-luvulla lähes 15 000, mutta kuten muuallakin kantakaupungissa, asukasmäärä on laskenut asumisväljyyden kasvun myötä. Huonomaineisena pidetty alue on myöhemmin keskiluokkaistunut.

Telakkatoiminnan siirtyminen uudempiin ja tarkoituksenmukaisempiin tiloihin Hernesaareen on mahdollistanut asemakaavan laatimisen Telakkarantaan, johon tulee asuntoja noin 400 asukkaalle. Vuonna 2020 Telakkarantaan muutti Euroopan kemikaalivirasto. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2017 ja alue valmistunee vuonna 2026.[7][8]

Väkiluvun ja työpaikkamäärien kehitys 1990-2015Muokkaa

Vuosi Väkiluku[9] Työpaikat[9]
1990 7 858 6 464
1995 8 127 4 536
2000 8 041 5 895
2005 8 414 6 303
2010 8 440 6 688
2015 9 057 6 176

NähtävyydetMuokkaa

KirkotMuokkaa

 
Mikael Agricolan kirkko Tehtaankadulla.

Tehtaankadulla sijaitsee funktionalistinen Lars Sonckin suunnittelema Mikael Agricolan kirkko, jota rakennettiin vuosina 1933–1935. Lars Sonckin suunnittelema on myös Punavuorenkadun ja Fredrikinkadun kulmaan vuonna 1929 noussut Metodistikirkko.[10]

Sinebrychoffin alueMuokkaa

Sinebrychoffin eli Koffin tehtaat sijaitsivat luoteiskulmassa Hietalahden torin laidalla. Tehdas siirtyi 1990-luvulla Keravalle, ja entiselle laajalle tehdastontille on rakennettu uusia asuintaloja. Alueen historiasta muistuttavat yhä muutamat muuhun käyttöön siirretyt tehdasrakennukset ja tehtaan entisessä pääkonttorirakennuksessa sijaitseva Sinebrychoffin taidemuseo sekä läheisten Sinebrychoffinkadun, Sinebrychoffin puiston ja Mallaskadun nimet. Mallaskatu alittaa tunnelissa Sinebrychoffin puiston.[11]

TehdasrakennuksiaMuokkaa

Sinebrychoffin tehtaan lisäksi ovat Punavuoren länsilaidalla toimineet myös Suomen Kaapelitehdas Oy:n sekä Fazerin tehdas. Kummallakin on ollut kokonaisen korttelin käsittävä teollisuusrakennus. Nykyisin molemmat ovat kuitenkin siirtyneet muualle, ja vanhoissa tehdasrakennuksissa, nykyisiltä nimiltään Merikortteli ja Mestaritalo, toimii pienyrityksiä. Tehdasalueesta on jäljellä enää kadun nimi, Tehtaankatu.lähde?

Kaupunginosan rajatMuokkaa

Kaupunginosan raja noudattaa seuraavaa reittiä:

Tehtaankadun eteläreuna → Munkkisaarenkadun eteläreuna → Hietalahdenlaiturin länsireuna → kiertää Hietalahdenaltaan vanhaan rautatiesiltaan asti → Palaa Köydenpunojankadun risteyksen kohdalta Hieta­lahden­rannan kaakkoisreunaa → Bulevardin lounaisreuna → Sinebrychoffinkadun koillisreuna → Uudenmaankadun lounaisreuna → Yrjönkadun lounaisreuna → Ratakadun kaakkoisreuna → Laivurinrinteen kaakkoisreuna → Laivurinkadun itäreuna → Tehtaankadun eteläreuna.

Kaupunginosan rajan tarkan paikan voi katsoa esimerkiksi Helsingin kiinteistökartasta.[12]

LiikenneyhteydetMuokkaa

Punavuoressa kulkevat bussit 14, 17, 18, 18N ja 21. Raitiovaunu 3 kulkee läpi Punavuoren Laivurinkatua ja Fredrikinkatua pitkin. Samoin kulkee raitiovaunu 1, joka kulkee lisäksi Tehtaankatua pitkin Pursimiehenkadun päätepysäkille. Bulevardilla, Punavuoren luoteisrajalla, kulkee raitiovaunut 6 ja 6T.

Telakkakadulla on rakenteilla raitiotie, joka kulkee Bulevardilta Telakkakatua pitkin Hernesaareen.[13]

PopulaarikulttuurissaMuokkaa

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2017 2018. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 8.6.2019.
  2. ↑ http://www.aluesarjat.filähde tarkemmin?
  3. ↑ Punavuori myhelsinki.fi. Viitattu 11.4.2020.
  4. ↑ a b Punavuori (Vanhentunut linkki) Kaupunginsuunnitteluvirasto, Helsingin kaupunki. Arkistoitu . Viitattu 26.2.2012.
  5. ↑ Jäntti, Jarna: Helsingin Korttelieläimet: Kantakaupungin Kuvitettua Historiaa, s. 106. Espoo: Myllylahti, 2017. ISBN 978-952-202-846-4.
  6. ↑ Schulman, Harry; Pulma, Panu; Aalto, Seppo: Helsingin historia vuodesta 1945, s. 207-209. Helsingin kaupunki, 2000. ISBN 951-37-3057-3.
  7. ↑ Helsingin Telakkaranta skanska.fi. Viitattu 11.4.2020.
  8. ↑ Euroopan kemikaalivirasto muuttaa Telakkarantaan hel.fi. 2.1.2020. Viitattu 11.4.2020.
  9. ↑ a b aluesarjat.fi Viitattu 15.12.2015
  10. ↑ Helsingin metodistiseurakunta: Seurakuntamme Arkistoitu 15.1.2017. Viitattu 18.4.2019.
  11. ↑ Stadissa.fi: Koffin puisto stadissa.fi. Viitattu 18.4.2019.
  12. ↑ Helsingin kiinteistökartta, Punavuori Helsingin kaupunki. Viitattu 12.11.2017.
  13. ↑ Hernesaaren raitiovaunulinjan esirakentamistyöt mullistavat Telakkakadun ilmeen hs.fi. 4.7.2018. Viitattu 11.4.2020.
  14. ↑ Rööperi Solarfilms. Viitattu 18.4.2019.
  15. ↑ Suomen äänitearkisto ry: Hakutulokset: ”Rööperiin” Arkistoitu 5.6.2012. Viitattu 18.4.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Punavuori&oldid=19428313”