Antero Heikkinen (s. 1941 Kuhmo) on Itä-Suomen yliopiston Suomen historian emeritusprofessori. Hän on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon 1966, filosofian lisensiaatin tutkinnon 1967 ja väitellyt filosofian tohtoriksi 1970 Helsingin yliopistossa.[1]

TyöhistoriaMuokkaa

Antero Heikkinen toimi assistenttina Helsingin yliopistossa 1969–1976, hoiti apulaisprofessuuria 1976–1978 ja toimi apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa 1979–1992 ja professorina vuodesta 1992. Heikkisen tuotanto on erittäin laaja ja monipuolinen. Hän on tutkinut muun muassa noituutta, koulutusta, urheilua ja liikuntaa, usein mikrohistoriallisesta näkökulmasta.[1]

Kainuuta ja erityisesti Kuhmoa koskevista tutkimuksistaan Heikkinen on vastaanottanut Olaus Magnus -palkinnon 1991. Suomalaisen tiedeakatemian jäsen hän on vuodesta 1999 ja Suomen urheiluhistoriallisen seuran kunniajäsen vuodesta 2001.

TeoksiaMuokkaa

  • Paholaisen liittolaiset: noita- ja magiakäsityksiä ja oikeudenkäyntejä 1600-luvun jälkipuoliskolla. (Suomen Historiallinen Seura, 1969)
  • Hyöty, valistus ja koulu: Suomen aate- ja oppihistoria 1700-luvulla. (Ylioppilastuki, 1972)
  • Historiantutkimuksen päämäärät ja menetelmät. (Gaudeamus, 1974)
  • Hollolan historia 3. (Hollolan kunta, 1975)
  • Yliopisto ja yhteiskunnallinen muutos: talousopin opetuksen käynnistyminen Uppsalan yliopistossa ja Turun akatemiassa 1737-1747. (Helsingin yliopisto, 1976)
  • Ammattilaisesta amatööriksi (Pohjoinen, 1977)
  • Kansallisurheilun suuri nousu: Suomen hiihtourheilun laajuus, yhteiskunnalliset tavoitteet ja merkitys 1918-1940. (Suomen Liikuntatieteellinen Seura, 1981)
  • Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan. (Gaudeamus, 1983)
  • Kainuun historia 3: Hallinto ja kulttuuri 1720-luvulta 1980-luvulle. (Kainuun Maakuntaliitto, 1986)
  • Kirveskansan elämää: ihmiskohtaloita Kuhmon erämaissa 1800-luvun alussa. (WSOY, 1988)
  • Terveyden ja ilon tähden: herrasväki liikkeellä Suomessa 1700- ja 1800-luvulla. (Suomen Historiallinen Seura, 1991)
  • Ihminen historian rakenteissa: mikrohistorian näkökulma menneisyyteen. (Yliopistopaino, 1993)
  • Menneisyyttä rakentamassa. (Yliopistopaino, 1996)
  • Kirveskansan murros: elämää Kuhmossa koettelemusten vuosina 1830-luvulla. (Yliopistopaino, 1997)
  • Kirveskansa ja kansakunta: elämän rakennusta Kuhmossa 1800-luvun jälkipuolella. (SKS, 2000)
  • Sivutuotteita (Joensuun yliopisto, 2002)
  • Vallan tulkit: historiallinen ajattelu Euroopassa antiikin päivinä ja varhaisella keskiajalla. (SKS, 2009)

LähteetMuokkaa

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 142. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.