Vihti

kunta Uudenmaan maakunnassa

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 811 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,19 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8] ja sen suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.

Vihti
Vichtis

vaakuna

sijainti

Näkymä Vihdin kirkonkylältä.
Näkymä Vihdin kirkonkylältä.
Sijainti 60°25′00″N, 024°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 927
Hallinnollinen keskus Vihdin kirkonkylä (–2004)
Nummela (2004–)
Perustettu 1507
Kokonaispinta-ala 567,06 km²
201:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 522,01 km²
– sisävesi 45,05 km²
Väkiluku 28 811
37:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 55,19 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 19,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 91,4 %
ruotsinkielisiä 1,7 %
– muut 6,9 %
Kunnallisvero 7,80 %
273:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Erkki Eerola[6]
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • RKP

12
8
8
7
4
2
1
1
www.vihti.fi

Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja. Aikaisempia naapurikuntia ovat Karkkilaan vuonna 1969 liitetty Pyhäjärvi, Hyvinkään kaupunkiin vuonna 1969 liitetty Hyvinkään maalaiskunta, Lohjan kaupunkiin vuonna 1997 liitetty Lohjan kunta sekä Nummi ja Pusula, jotka yhdistettiin vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi ja joka puolestaan liitettiin Lohjaan vuonna 2013.

Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin

  • muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [9]
  • germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992, Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [9][10]
  • ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)[9]

Historia

muokkaa

Vihdin alueen varhaisimmat ihmiset olivat vesiteitse saapuneita myöhäiskivikauden metsästäjiä. Ihmiset asettuivat asumaan Hiidenveden rannoille ja Vanjoen laaksoon. Myöhemmällä esihistoriallisella ajalla asutuksia oli Hiidenveden etelärannalla, josta osoituksena ovat useat kivihaudat. Pronssikautisesta asutuksesta osoituksena ovat miekkalöydökset ja alueella asui myös rautakautista väestöä. Merkittävämpää asututusta kunnan alueelle syntyi keskiajalla erityisesti Hiidenveden koilliselle alueelle.[11][12][13][14]

Keskiajalla perustettiin Vihdin seurakunta. Vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 1433, mutta ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin vuonna 1507. Hallinnollinen ja kirkollinen keskus sijoittui Niuhalan kylään, jonne rakennettiin Pyhän Birgitan kirkko. Muita keskeisiä kyliä olivat Vanhala ja Suksela. Maanviljely hallitsi maataloutta, minkä ohella harjoitettiin myös karjankasvatusta, metsästystä ja kalastusta. Alue vaurastui varhain ja Vihdin alue oli 1500-luvun lopulla huomattavan laaja.[11]

1600- ja 1700-luvulla alueelle perustettiin useita suurtiloja, joista muodostui aateliskartanoita. Kartanot pyrkivät nostamaan maatalouden tuottavuutta ja alueelle perustettiin useita sahoja ja höyläämöitä. Suurtilojen yhteyteen alueelle syntyi lukuisia torppia, joita oli vuonna 1850 lähes 500. Nykyinen Vihdin kirkko rakennettiin 1772. Puutavarakaupan ja käsityöläisammattien nousun myötä alueen elinkeinot monipuolistuivat mikä johti alueen huomattavaan kasvuun. Maataloudessa merkittävimpiä vaiheita olivat lainajyvästön perustaminen 1750 sekä Hiidenveden laskut 1840- ja 1860-luvuilla.[11] Vuonna 1845 Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[15]

1800-luvun jälkipuolella alkoi teollistuminen, josta osa liittyi maatalouteen. Vuosisadan vaihteessa perustettiin osuusmeijeri ja osuuskunnan teurastamo 1930-luvulla. Raideyhteys Hangon ja Hyvinkään suuntiin valmistui 1873. Olkkalassa ja Ojakkalassa valmistettiin muun muassa sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[16][17] Ojakkalasta Olkkalan teollisuuslaitoksille johtava raideyhteys avattiin 1911.[18] Samoihin aikoihin yhteiskunnallinen elämä vilkastui koulujen, säästöpankin, vanhainkodin ja sairaalan perustamisen myötä.[11][14]

Vihdin maataloudessa alkoi suuri muutos vuodesta 1918 aina 1940- ja 1950-luvuille. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi, kun torpat saivat oikeuden lunastaa vuokra-alueitaan. Sotien jälkeen Vihtiin asutettiin siirtokarjalaista maanviljelijäväestöä. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17. toukokuuta 1965.[13][14]

Kehitys toisen maailmansodan jälkeen

muokkaa

Vihdin teollisuus on kehittynyt rautatien tulon, talvisodan aikana rakennetun Nummelan lentokentän rakentamisen sekä liikenneyhteyksien paranemisen myötä. Vihdin taajamat ja hajarakentaminen ovat kasvaneet 1960-luvun alusta lähtien. Nummelasta kehittyi Vihdin nopeimmin laajeneva taajama-alue ja 2000-luvulla Nummelasta muodostui myös kunnan hallinnollinen keskus.[19] Suurelta osin Vihdin alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994.[20]

Maantiede ja luonto

muokkaa

Pinnanmuodot ja maaperä

muokkaa

Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.[21]

Vihdin kallioperä on rikkonaista ja vaihtelevaa, sillä aluetta halkovat lukuisat murroslinjat. Yleisimmät maalajit ovat savi ja hiesu, joita on kertynyt murtumalaaksoihin ja järvien rannoille. Suurimmat viljavainiot ovat Jokikunnan ja Haimoon seuduilla. Kuntaa halkoo lounaasta koilliseen Lohjanharju, joka muodostaa Nummelassa laajoja sora- ja hiekkakenttiä. Hiidenveden luona Lohjanharju kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järven pintaa korkeammalle.[21]

Vesistöt

muokkaa
 
Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi.

Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi ja Enäjärvi. Näiden lisäksi merkittäviä järviä ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[22]

Vihdin vesistöt jakautuvat neljään eri vesistöalueeseen. Hiidenvesi ja siihen laskevat Vanjoki, Vihtijoki ja lukuisat pienemmät joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöön. Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden rannalla. Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmari ja Palojärvi sekä näiden itäpuolelle jäävä pienten järvien sävyttämä metsäseutu kuuluvat Siuntionjoen vesistöalueeseen.[21]

Vihdin kaakkoisosan pienet järvet laskevat Nuuksion Pitkäjärveen ja kuuluvat ja kuuluvat Mankinjoen vesistöön. Samaan vesistöön kuuluvat myös Siikajärven luoteispuolen vähäiset vesistöt. Vihdin itäosan Hangasjoki ja Härkälänjoki sekä Salmijärvi, Otalampi ja Tuohilampi kuuluvat Vantaanjoen vesistöön.[21]

Ilmasto

muokkaa

Vihdin ilmastolle ominaista on lyhyt ja leuto talvi sekä suhteellisen pitkä kasvukausi. Vihti sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välivyöhykkeellä, jossa lämpötilat ja sademäärät voivat vaihdella. Vihdin kylmin kuukausi, helmikuu, jää noin –5,5 asteen vaiheille. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 astetta. Vihdin sademäärä 681 mm kuuluu Uudenmaan alueella korkeimpiin lukuihin. Sateiden määrät jakautuvat melko tasiasesti eri vuodenajoille, mutta sateisinta aikaa on kuitenkin syksy.[23]

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vihdin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,9 −2,0 2,4 9,2 16,1 19,9 22,7 21,3 15,7 8,5 3,2 0,0 ka. 9,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,5 −9,8 −6,9 −1,5 2,7 7,5 10,2 8,9 5,2 1,3 −1,9 −5,7 ka. 0,1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,8 −5,5 −2,2 3,7 9,8 14,2 16,9 15,1 10,4 4,9 0,9 −2,4 ka. 5,1
Sademäärä (mm) 58 44 39 35 38 66 69 71 56 75 69 61 Σ 681
Sadepäivät (d) 12 10 8 7 7 9 9 10 9 11 12 13 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,9
−8,5
−2,0
−9,8
2,4
−6,9
9,2
−1,5
16,1
2,7
19,9
7,5
22,7
10,2
21,3
8,9
15,7
5,2
8,5
1,3
3,2
−1,9
0,0
−5,7
S
a
d
a
n
t
a
58
44
39
35
38
66
69
71
56
75
69
61


Kasvillisuus

muokkaa

Vihdin kasvillisuus on suotuisan ilmaston ansiosta rehevää. Vihdin yleisin metsätyyppi on muun Länsi-Uudenmaan tavoin käenkaali-mustikkatyyppi. Viljelykseen soveltuvat alueet on yleisesti raivattu pelloiksi, mutta paikoin on jäljellä myös lehtoja ja lehtomaisia metsiä. Alueen maisemaan kuuluvat myös järvenrantojen vhemaat tervaleppäkasvustot ja harjualueiden kuivat mäntykankaat.[23]

Kylät

muokkaa
 
Nummela on Vihdin suurin taajama.

Vihdin kunnassa neljä taajamaa sekä 13 kylää. Vihdin hallinnollinen ja taloudellinen keskus on Nummela, jossa asuu noin 15 000 asukasta eli 50,6 prosenttia kunnan asukkaista. Vihdin kirkonkylässä asuu noin 3 300 asukasta eli 11,5 prosenttia kunnan asukkaista. Ojakkalassa asuu noin 1 400 asukasta eli noin 5 prosenttia kunnan asukkaista ja Otalammella noin 1 100 asukasta eli noin 4 prosenttia kunnan asukkaista. Noin kolmannes kunnan väestöstä asuu maaseudulla.[24] Vihdin kirkonkylän historia juontaa juurensa keskiajalle,[25] kun taas Nummela, Ojakkala ja Otalampi sijaitsevat Hanko–Hyvinkää -raideyhteyden varrella. Nummelan taajama on syntynyt Hanko–Hyvinkää-rautatien varrelle vuonna 1873 perustetun Vihdin rautatieaseman ympärille.[26]

Kunnan suunnittelussa pyritään kehittämään aluetta osana Helsingin metropolialuetta kehittäen Vihdin ominaispiirteitä, kuten laajoja maaseutumaisia alueita ja elinvoimaisia kyliä.[19] Asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Vihdin eteläiselle alueelle.[27][28] Nummelan alueella kehitetään erityisesti Etelä-Nummelan aluetta, jonka alueelle suunnitellaan Länsirataa ja tämän yhteyteen uutta rautatieasemaa. Aseman läheisyyteen on rakennettu uusi yritysalue, johon sijoitetaan Microsoftin datakeskus. Etelä-Nummelan alueelle on rakennettu myös koulukeskus ja liikuntapuisto.[29][30]

Vihdin kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, HuhmariPalojärvi, IrjalaPääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi.[31] Vuoteen 2014 asti voimassaolleessa maarekisterijaossa Vihdin alueelle nimettiin 55 kylää. Rekisterikyliä koskevat kylärajat eivät ole enää käytössä.[32][33]

Väestö

muokkaa

Väestörakenne

muokkaa

Vihti on asukasluvultaan Suomen 37. suurin kunta. Vihdin asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 28 812 asukasta, mikä on 1,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Vihdin väkiluku on kasvanut 1990-luvulta aina 2020-luvun alkuun saakka. Vihdin väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 61,7 prosenttia, mikä on noin 9,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Vihdin väestöstä on 16,9 prosenttia. Työikäisiä Vihdissä on 67,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 15,7 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Vihdissä oli vuonna 2021 yhteensä 1 835 eli 6,3 prosenttia kunnan asukkaista.[34]

Väkiluvun kehitys

muokkaa

Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys aikavälillä 1749–2020 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2024 tilanteen mukainen.

Vihdin väestönkehitys 1749–2020
Vuosi Asukkaita
1749
  
1 043
1850
  
5 376
1950
  
11 003
1980
  
16 871
1985
  
19 267
1990
  
21 648
1995
  
22 895
2000
  
23 858
2005
  
25 935
2010
  
28 311
2015
  
28 919
2020
  
29 160
Lähde: Tilastokeskus.[35]

Seurakunnat

muokkaa
Pääartikkeli: Vihdin seurakunta
 
Vihtijärven kappeli keskellä Vihtijärven kylää.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin kuului Vihdissä vuoden 2023 lopussa 18 351 jäsentä, mikä on 63,7 % koko Vihdin asukasluvusta, kun koko maan keskiarvo oli 63,5 %.[36] Evankelis-luterilaista kirkkoa Vihdissä edustaa Vihdin seurakunta.[37]

Vapaakirkollisten liikkeiden piirissä Vihdissä toimii useita seurakuntia. Suomen Vapaakirkkoon kuuluu Vihdin vapaaseurakunta.[38] Helluntaiherätyksen piirissä toimii noin 170 jäsenen itsenäinen Nummelan helluntaiseurakunta.[39][40] Adventismin piirissä vaikuttavat vuonna 1976 perustettu Hopeaniemen adventtiseurakunta sekä vuonna 2000 perustettu Nummelan adventtiseurakunta Sykkivä sydän. Adventistit ovat vastanneet Vihdissä myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskuksen toiminnasta. Nykyisin adventtiseurakunta hallinnoi Kopun kartanoa, jossa toimii Kopun toimintakeskus.[41][42]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Nummelassa Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän rukoushuone.[43] Katolisen kirkon piirissä Vihti kuuluu Helsingin Pyhän Marian seurakunnan toiminta-alueeesen.[44]

Kulttuuri

muokkaa

Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat Vihdin pääkirjasto, Vihdin kirkonkylän kirjasto ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla Lukki-kirjastokimpan verkkokirjasto.[45][46] Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[47] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

Urheilu

muokkaa

Vihdissä ja erityisesti sen suurimmassa taajamassa Nummelassa on vahvat uintiperinteet. Kunnan tunnetuin urheilija on Nummelan Kisaajia edustanut Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari Jani Sievinen.

Vihdin Pallon naisten pesäpallojoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998.

Vihtiläinen jalkapalloseura NuPS pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla, Kakkosessa.

Rasti-Vihti on suunnistusseura, joka on kasvattajaseurana niittänyt mainetta maailmanmestarisuunnistajien Kari Sallisen ja Jani Lakasen ansiosta. Raili Sallinen on myös saavuttanut maailmanmestaruuden hiihtosuunnistusviestissä.

Vihdin salisusien miesten edustujoukkue pelaa salibandyn kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomisarjassa.[48]

Tapahtumat

muokkaa

Joka vuosi toistuvia tapahtumia Vihdissä ovat:

  • Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat[49]
  • Päivölän kirjallisuuspäivät[50]
  • Vihdin kirkonkylän Juhannusjuhla[51]
  • Tellus Fest[52]
  • Yöjalka Fest[53]
  • Vappuvaellus[54]
  • Viljonpäivän konsertti[55]
  • Averian maraton[56]
  • Hiiden Hurmos

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Vihdissä vuonna 1988.[57] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Vihdissä vuonna 1996.[58]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Vihdin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fläskpannukakku, sallaatti ja paistetut silakat.[59] Perunapuuro tunnetaan Vihdin seudulla nimellä melakkapuuro.[60]

Liikenneyhteydet

muokkaa
 
Muijalan eritasoliittymä.

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.

Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia. Nummelan rautatieasemalla tai Selin rautatieasemalla ei ole henkilöliikennettä.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.

Etäisyyksiä Vihdistä

muokkaa

Hallinto

muokkaa

Vihdin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Erkki Eerola.[61] Ylintä päätösvaltaa Vihdin kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan strategisista linjauksista ja suunnitelmista, toiminnan ja talouden linjauksista ja resursseista, hallinnon järjestämisestä ja toimielinten jäsenten valinnoista. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Eerikki Viljanen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Heidi Nieminen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Tuija Sundberg (kok.)[62]

Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja hoitaa toimintoja taloudellisesti ja tehokkaasti eri lakien, kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Leevi Pursiainen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Veli-Matti Laitinen (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Anu Rajajärvi (sd.).[63]

Lautakunnat vastaavat toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä ja valvonnasta, toimintalinjojen ja painopistealueiden määrittämisestä, voimavarojen yhteensovittamisesta ja tasapainottamisesta sekä talousarvion toteuttamisesta. Vihdin kunnassa toimivia lautakuntia ovat elinvoimalautakunta, sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta.[64] Lautakuntien lisäksi Vihdin kunnassa toimii vuonna 1997 perustettu nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.[65]

Politiikka

muokkaa

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[66][67][68]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Vaalikaudelle 2023–2027 Vihdistä valittiin yksi kansanedustaja: Keskustan Eerikki Viljanen. Viljanen on toiminut kansanedustajana aikaisemmin kaudella 2015–2019.[69]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa (lähde: Yle, Vaalitulospalvelu)[70]
Vuosi KOK SDP PS KESK VIHR VAS KD RKP muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2000 2 460 25,8 2 662 27,9 0 0 2 396 25,1 968 10,1 610 6,4 310 3,2 78 0,8 69 0,6
2004 2 956 27,7 3 082 28,9 56 0,5 2 560 24,0 798 7,5 782 7,3 329 3,1 91 0,9
2008 2 970 25,0 2 499 21,0 623 5,2 2 781 23,4 892 7,5 844 7,1 609 5,1 136 1,1 538 4,5
2012 3 083 25,9 2 258 19,0 1 498 12,6 2 420 20,4 1 049 8,9 923 7,8 469 3,0 180 1,5
2017 2 972 23,2 2 653 20,7 1 476 11,6 2 849 22,3 1 212 9,5 793 6,2 408 3,2 197 1,5 227 1,8
2021 3 265 26,3 2 314 18,6 2 258 18,2 2 034 16,4 1 038 8,4 529 4,3 436 3,5 200 1,6 338 1,1

Kunnanjohtajat

muokkaa
Risto Leinonen 1965–1992
Marketta Kokkonen 1992–1995
Arno Miettinen 1995–2005
Petri Härkönen 2005–2008
Kimmo Jarva 2008–2011
Sami Miettinen 2012–2018
Erkki Eerola 2018-

Ystävyyskunnat

muokkaa

Vihdin kunnan ystävyyskuntia ovat:[71]

Tunnettuja paikkoja

muokkaa
 
Vihti Ski Centerin laskettelurinteitä maaliskuussa 2022.

Luontokohteita

muokkaa

Kulttuurinähtävyyksiä

muokkaa

Kartanoita

muokkaa
 
Vihdin kirkko ja VPK Vihdin kirkonkylällä.

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[77]

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Tiede
Sotilaat
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka

Lähteet

muokkaa
  • Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918, s. 119–137. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  • Rikkinen, Kalevi ym. (toim.): Finlandia: Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa, s. 245–248. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07487-3.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kunnanjohtaja 19.11.2018. Vihdin kunta. Viitattu 8.1.2019.
  7. Kuntavaalit 2021, Vihti Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2021.
  8. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  9. a b c d e Katsaus sikurin ja Kolkon kylien historiaan Luodetlahden sukuseura.
  10. a b c Taustatietoa Vihdistä. Luoteis-Uusimaa, Kesälehti, 2016, s. 6.
  11. a b c d Rikkinen ym. 1983, s. 245–248
  12. Kerttu Itkonen: Kertomus Vihdin pitäjän kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnista kyppi.fi. 1966. Museovirasto.
  13. a b Historia vanjarvi.fi. Viitattu 27.4.2018.
  14. a b c Vihdin historiaa vihti.fi. Viitattu 17.6.2016.
  15. A. J. Hipping: Vihdin pitäjä, s. 156–157. alkuteos: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, 1845. Suomentanut W. J. P. Hidén. Vihti-seura, 1965. Vihti-seuran julkaisuja 1
  16. Myllyniemi, Seppo 1990, s. 119–137
  17. Olkkala - Kartanoiden myöhemmät omistussuhteet olkkala.kylanetti.fi. Viitattu 27.4.2018.
  18. Myllyniemi, Seppo 1990, s. 158–162
  19. a b Vihdin strateginen yleiskaava Vihdin kunta. 19.1.2021. Viitattu 19.3.2024.
  20. Nuuksion kansallispuisto 30 vuotta Luontoon.fi. 22.1.2024. Viitattu 20.3.2024.
  21. a b c d Rikkinen ym. 1983, s. 247
  22. Vihti Järvi-meriwiki. Viitattu 14.3.2021.
  23. a b Rikkinen ym. 1983, s. 23
  24. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 24.2.2024.
  25. Historia = Historia Vihdin kirkonkylä. Viitattu 19.3.2024.
  26. Nummelan kylähistoriaa Vihdin kunta. 30.9.2017. Viitattu 19.3.2024.
  27. Satavuotinen kunnantalo on edelleen vilkkaassa käytössä Vihdin Uutiset. Arkistoitu 28.4.2018. Viitattu 27.4.2018.
  28. Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, s. 21. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012.
  29. Vihdin kunnanjohtaja Länsiradasta: "Luotamme Vihti-Nummelan asemaan" Vihdin Uutiset. 9.1.2023. Viitattu 19.3.2024.
  30. Etelä-Nummelan liikuntapuisto hahmottuu Vihdin Uutiset. 21.6.2021. Viitattu 19.3.2024.
  31. Vihdin kylät Vihdin kunta. Viitattu 19.3.2023.
  32. Vihdin kylät: Kartta Vihdin kunta. Viitattu 19.3.2024.
  33. Vihdin kyläraja-asiat ovat vähintäänkin kimurantteja sillä rekisterikylät ovat lakanneet olemasta jo monta vuotta sitten Vihdin Uutiset. 25.9.2022. Viitattu 19.3.2024.
  34. Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 19.3.2024.
  35. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  36. Jäsentilasto 2023 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 24.2.2024.
  37. Seurakunnat - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 25.2.2024.
  38. Seurakunnat Suomen Vapaakirkko. Viitattu 25.2.2024.
  39. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  40. Nummelan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.2.2024.
  41. Seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 25.2.2024.
  42. Kopun toimintakeskus Nummelan adventtiseurakunta. Viitattu 25.2.2024.
  43. Helsingin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 25.2.2024.
  44. Seurakunnan toiminta-alue Pyhän Marian katolinen seurakunta. Viitattu 25.2.2024.
  45. Kirjasto Vihdin kunta, vihti.fi. Viitattu 13.3.2021.
  46. Hakemisto: Kirjastot - Kimpoittain kirjastot.fi. Viitattu 13.3.2021.
  47. Visit Vihti - Vihti - Nähtävyydet visitvihti.fi. Arkistoitu 20.6.2016. Viitattu 13.6.2017.
  48. https://salibandy.fi/fi/sarjat/suomisarja/
  49. wuosisatamarkkinat wuosisatamarkkinat.fi. Viitattu 13.6.2017.
  50. Päivölän kirjallisuuspäivät Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  51. Vihdin Juhannus Vihdin kunta. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  52. Tellus Fest tellusfest.com. Viitattu 13.6.2017.
  53. Yöjalka Fest Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  54. toimitus: Vappuvaellus jälleen kirkonkylällä Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  55. maria.aittoniemi@media.fi: Viljonpäivän konsertti kuuluu painaviin perinteisiin Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  56. Paula Havu oli Averian maratonilla miehiäkin nopeampi Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
  57. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  58. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  59. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 64. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  60. Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 84. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
  61. Mikko Rita: Erkki Eerola Vihdin kunnanjohtajaksi Yle. 11.12.2018. Viitattu 24.2.2024.
  62. Kunnanvaltuusto Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
  63. Kunnanhallitus Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
  64. Lautakunnat vihti.fi. Viitattu 24.2.2024.
  65. Hallinto ja päätöksenteko Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
  66. Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.11.2008. Viitattu 13.4.2009.
  67. Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.4.2009. Viitattu 13.4.2009.
  68. KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13.4.2009.
  69. Vihdin Eerikki Viljanen (kesk.) meni läpi Vihdin Uutiset. 3.4.2023. Viitattu 24.2.2024.
  70. Kuntavaalit 2008 (Koko maa - puolueiden kannatus) Yle vaalitulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 11.11.2010.
  71. Ystävyyskunnat Vihdin kunta. Viitattu 25.2.2024.
  72. a b Nähtävyydet Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  73. Konian luolakirnu, Vihti Retkipaikka. 13.8.2012. Viitattu 13.6.2017.
  74. Ymparisto > Konianvuori ymparisto.fi. Viitattu 13.6.2017.
  75. Uudenmaan upein luolakohde – Rokokallio, Vihti Retkipaikka. 23.6.2014. Viitattu 13.6.2017.
  76. Rokokallio 27 Crags. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
  77. Myllyniemi, Seppo 1990, s. 36–57
  78. Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 14.3.2024.
  79. a b c Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  80. Elias-kirjailijat www.eliaskirjailijat.fi. Viitattu 14.3.2024.
  81. a b c d e f g h i j Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa