Siuntio
Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 159 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,11 km², josta 25,01 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,55 asukasta/km².
| Siuntio Sjundeå |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 755 |
| Hallinnollinen keskus | Siuntion asemanseutu |
| Pinta-ala ilman merialueita |
249,94 km² 249:nneksi suurin 2019 |
| Kokonaispinta-ala |
266,11 km² 267:nneksi suurin 2019 [1] |
| – maa | 241,1 km² |
| – sisävesi | 8,84 km² |
| – meri | 16,17 km² |
| Väkiluku |
6 159 154:nneksi suurin 1.12.2019 [2] |
| – väestötiheys | 25,55 as./km² (1.12.2019) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 20,3 % |
| – 15–64-v. | 62,6 % |
| – yli 64-v. | 17,0 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 65,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 29,1 % |
| – muut | 5,1 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 82:nneksi suurin 2020 [5] |
| Kunnanjohtaja | Juha-Pekka Isotupa |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • RKP • Kok. • Vihr. • SDP • Vas. • Ps. |
8 8 5 3 2 1 |
| www.siuntio.fi | |
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 65,8 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,1 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.
HistoriaMuokkaa
Rautakaudella Siuntion asutus oli harvahkoa. Vanhimmat talot ovat sijainneet Tjusträskin lähistöllä. Kylien nimiä ovat olleet mm. Karhu (nyk. Karuby), Purnu (nyk. Purnus) ja Kyynärä (nyk. Kynnar). Länsi-Siuntion jokivarsilla on myös ollut asutusta, kuten myös Siuntion etelä- ja pohjoisosissa. Pohjois-Siuntion rautakautinen asutus on liittynyt Lohjan keskuksiin, jonne myös alueen paikannimet viittaavat. Esimerkiksi nykyisin ruotsalaiseen muotoon taivutettu Aiskos viitannee Lohjan Askolaan ja Veijans Lohjan Veijolaan.[7] Siuntiossa sijaitsee myös rautakautinen Skällbergetin muinaislinna. Vanhin Siuntiota koskeva asiakirja on peräisin vuodelta 1382. Asiakirja kertoo lahjoituksesta Lohjan kirkolle.[8]
Siuntion, kuten muunkin Uudenmaan, ruotsinkielinen väestö on peräisin 1200- ja 1300-luvun ruotsalaisten kolonisaatiosta. Ruotsalaiset tulivat Siuntioon ilmeisesti Siuntionjokea pitkin ja vähä vähältä asuttaneet koko pitäjän. Siuntion ruotsinkielinen asutus on nuorempaa kuin vastaavat asutus Inkoossa ja Karjaalla tai Kirkkonummella. Siuntion asuttaneet ruotsalaiset olivat pääosin kotoisin Sveanmaalta, mutta joukossa on ollut väkeä myös Smoolannista.[7] Lisäksi Siuntioon on muuttanut aikojen saatossa väkeä esimerkiksi Virosta ja Liivinmaalta.lähde?
Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[9] Kunnassa on myös kaksi linnoiksi kutsuttua kartanoa 1400-luvulta, Suitian kartano ja Sjundbyn kartano. Toisen maailmansodan jälkeen Siuntion eteläkärki kuului Porkkalan vuokra-alueeseen.[10]
KuntaliitosMuokkaa
Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi 9. marraskuuta 2011 vuoden 2013 alusta voimaantulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa.[11] Valtuuston kokouksessa 23. huhtikuuta 2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8. helmikuuta 2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota,[12] sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.
MaantiedeMuokkaa
Siuntio sijaitsee meren rannalla Helsingin länsipuolella.[10] Sen naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.
Osittain tai kokonaan Siuntion alueella sijaitsevia Natura-kohteita ovat Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsän arvokas vanhan metsän kohde, Meiko - Lappträsk alue Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita kattava kohde; Siuntionjoki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[13]
KyliäMuokkaa
Annila, Järvinummi, Kahvimaa, Kirkonkylä, Lappers, Myllykylä, Niemenkylä, Raivio, Siuntio, Sunnanvik, Störsvik, Uusikylä, Yövilä.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2018 lopussa Siuntiossa oli 6 134 asukasta, joista 2 947 asui taajamissa, 3 091 haja-asutusalueilla ja 96 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Siuntion taajama-aste on 48,8 %.[14] Siuntion taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
|---|---|---|
| 1 | Siuntion asemanseutu | 2 313 |
| 2 | Siuntion kirkonkylä | 351 |
| 3 | Störsvik | 247 |
| 4 | Saarlammi* | 26 |
| 5 | Lohjan keskustaajama* | 10 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pääosin Lohjan kaupungin ja Saarlammin taajama Kirkkonummen kunnan alueelle.
VäestönkehitysMuokkaa
Siuntiossa oli vuoteen 1980 asti ruotsinkielinen enemmistö. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siuntiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Nämä seurakunnat muodostavat Siuntion seurakuntayhtymän (ruots. Sjundeå kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siuntion alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[18]
Entiset seurakunnatMuokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siuntion kunnan nykyisellä alueella.[17]
- Siuntion seurakunta (ruots. Sjundeå församling, jaettu Siuntion suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 2000)
NähtävyyksiäMuokkaa
Keskiaikainen rakennusperintöMuokkaa
- Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.
- Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
- Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[19] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.
LiikenneMuokkaa
Siuntio sijaitsee Rantaradan varrella. Siuntion rautatieasema on ollut maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-junien pääteasema, jolloin lähijunaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä lakkasi.[20]
Siuntio liittyi HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alussa turvatakseen lähijunaliikenteen jatkumisen. Siuntion kunnanvaltuusto päätti asiasta 30. tammikuuta 2017.[21]
UrheiluMuokkaa
Sjundeå IF pelaa sekä miesten että naisten käsipallon pääsarjassa. Siuntio Sisuselvennä, jonka lajeista merkittävimmät ovat jalkapallo ja salibandy, on kasvattajaseura, jonka tavoitteena on liikunnallisten ja terveellisten elämäntapojen tunnetuksi tekeminen ja sitä kautta kuntalaisten kokonaisvaltaisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen.
MuutaMuokkaa
Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan neuvostoliittolaismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.
Siuntion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunalaatikko, suolasilakat, kuoriperunat ja sipulilla höystetty valkokastike.[22]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M12* 31.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 28.1.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Siuntio Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 38-39. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Martti Favorin: Siuntion historia, s. 41. Siuntion kunta, 1986.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ a b Meren rannalla metropolialueen äärellä Visit South Coast Finland. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan Helsingin Sanomat 9.11.2011
- ↑ Uusi Lohja syntyy ilman Siuntiota Länsi-Uusimaa 24.5.2012, viitattu 30.6.2012
- ↑ Natura 2000 -alueet - Uusimaa (ja linkitetyt sivut) Ympäristö. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Siuntio.pdf
- ↑ Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. 30.1.2017. Viitattu 31.1.2017.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 63. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siuntio Wikimedia Commonsissa
- Siuntion kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Siuntion avainluvut
- Yle Arkivet: Ruotsinkielistä materiaalia Siuntiosta
| Pääkaupunkiseutu |
| Espoo • Helsinki • Kauniainen • Vantaa |
| Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi: |
| Hyvinkää • Järvenpää • Kerava • Kirkkonummi • Mäntsälä • Nurmijärvi • Pornainen • Sipoo • Tuusula • Vihti |
| Helsingin seutukuntaan kuuluvat Helsingin seudun kuntien lisäksi: |
| Karkkila • Lohja • Siuntio |
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)