Siuntio

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 150 ihmistä ja sen pinta-ala on 266,12 km², josta 25,05 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 25,51 asukasta/km².

Siuntio Sjundeå
vaakuna	sijainti
Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa.
Sijainti	60°08′15″N, 024°13′40″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus	Siuntion asemanseutu
Pinta-ala ilman merialueita	249,96 km² 249:nneksi suurin 2018
Kokonaispinta-ala	266,12 km² 267:nneksi suurin 2018
– maa	241,07 km²
– sisävesi	8,89 km²
– meri	16,16 km²
Väkiluku	6 150 155:nneksi suurin 30.4.2018
– väestötiheys	25,51 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	20,3 %
– 15–64-v.	62,6 %
– yli 64-v.	17,0 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	65,8 %
– ruotsinkielisiä	29,1 %
– muut	5,1 %
Kunnallisvero	21,5 % 51:nneksi suurin 2017
Kunnanjohtaja	Juha-Pekka Isotupa
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2017–2021  • RKP  • Kok.  • Vihr.  • SDP  • Vas.  • Ps.	8 8 5 3 2 1
www.siuntio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 65,8 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,1 prosenttia puhuu ruotsia. Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.

Sisällysluettelo

Maantiede

Siuntio sijaitsee meren rannalla Helsingin länsipuolella. Sen naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.

Osittain tai kokonaan Siuntion alueella sijaitsevia Natura-kohteita ovat Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsän arvokas vanhan metsän kohde, Meiko - Lappträsk alue Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita kattava kohde; Siuntionjoki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.

Taajamat

Vuoden 2016 lopussa Siuntiossa oli 6 178 asukasta, joista 2 952 asui taajamissa, 3 129 haja-asutusalueilla ja 97 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Siuntion taajama-aste on 48,5 %. Siuntion taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

• Siuntion asemanseutu (2 303 asukasta)
• Siuntion kirkonkylä (365 asukasta)
• Störsvik (268 asukasta)
• Lohjan keskustaajama* (11 asukasta)
• Saarlammi* (5 asukasta)

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pääosin Lohjan kaupungin ja Saarlammin taajama Kirkkonummen kunnan alueelle.

Historia

Rautakaudella Siuntion asutus oli harvahkoa. Vanhimmat talot ovat sijainneet Tjusträskin lähistöllä. Kylien nimiä ovat olleet mm. Karhu (nyk. Karuby), Purnu (nyk. Purnus) ja Kyynärä (nyk. Kynnar). Länsi-Siuntion jokivarsilla on myös ollut asutusta, kuten myös Siuntion etelä- ja pohjoisosissa. Pohjois-Siuntion rautakautinen asutus on liittynyt Lohjan keskuksiin, jonne myös alueen paikannimet viittaavat. Esimerkiksi nykyisin ruotsalaiseen muotoon taivutettu Aiskos viitannee Lohjan Askolaan ja Veijans Lohjan Veijolaan. Siuntiossa sijaitsee myös rautakautinen Skällbergetin muinaislinna.

Siuntion, kuten muunkin Uudenmaan, ruotsinkielinen väestö on peräisin 1200- ja 1300-luvun ruotsalaisten kolonisaatiosta. Ruotsalaiset tulivat Siuntioon ilmeisesti Siuntionjokea pitkin ja vähä vähältä asuttaneet koko pitäjän. Siuntion ruotsinkielinen asutus on nuorempaa kuin vastaavat asutus Inkoossa ja Karjaalla tai Kirkkonummella. Siuntion asuttaneet ruotsalaiset olivat pääosin kotoisin Sveanmaalta, mutta joukossa on ollut väkeä myös Smoolannista.

Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä. Kunnassa on myös kaksi linnoiksi kutsuttua kartanoa 1400-luvulta, Suitian kartano ja Sjundbyn kartano. Toisen maailmansodan jälkeen Siuntion eteläkärki kuului Porkkalan vuokra-alueeseen.

Kuntaliitos

Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi 9. marraskuuta 2011 vuoden 2013 alusta voimaantulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa. Valtuuston kokouksessa 23. huhtikuuta 2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8. helmikuuta 2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota, sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siuntion väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			3 600
1985			3 982
1990			4 221
1995			4 445
2000			4 853
2005			5 422
2010			6 104
2015			6 182
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siuntiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Siuntion suomenkielinen seurakunta
• Sjundeå svenska församling

Nämä seurakunnat muodostavat Siuntion seurakuntayhtymän (ruots. Sjundeå kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siuntion alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siuntion kunnan nykyisellä alueella.

• Siuntion seurakunta (ruots. Sjundeå församling, jaettu Siuntion suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 2000)

Nähtävyyksiä

Keskiaikainen rakennusperintö

Sjundbyn linna

• Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.

• Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.

• Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä. Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.

Liikenne

Siuntion rautatieasema

Siuntio sijaitsee Rantaradan varrella. Siuntion rautatieasema on ollut maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-junien pääteasema, jolloin lähijunaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä lakkasi.

Siuntio liittyi HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alussa turvatakseen lähijunaliikenteen jatkumisen. Siuntion kunnanvaltuusto päätti asiasta 30. tammikuuta 2017.

Urheilu

Sjundeå IF pelaa sekä miesten että naisten käsipallon pääsarjassa.

Muuta

Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan neuvostoliittolaismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.

Katso myös

• Luettelo Siuntion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siuntio Wikimedia Commonsissa

• Siuntion kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Siuntion avainluvut
• Yle Elävä arkisto/Arkivet: Ruotsinkielistä materiaalia Siuntiosta

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet