Wikipedia

Siuntio

kunta Uudenmaan maakunnassa

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 209 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,12 km², josta 24,59 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,71 asukasta/km².

Siuntio
Sjundeå

vaakuna

sijainti

Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa.
Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa.
Sijainti 60°08′15″N, 024°13′40″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 755
Hallinnollinen keskus Siuntion asemanseutu
Kuntaliitokset Osia Lohjan maalaiskuntaan (1953, 1975)
Pinta-ala ilman merialueita 249,96 km²
246:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 266,12 km²
264:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 241,53 km²
– sisävesi 8,43 km²
– meri 16,16 km²
Väkiluku 6 209
151:nneksi suurin 30.4.2025 [2]
– väestötiheys 25,71 as./km² (30.4.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 16,0 %
– 15–64-v. 62,6 %
– yli 64-v. 21,4 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 65,2 %
– ruotsinkielisiä 26,2 %
– muut 8,6 %
Kunnallisvero 8,6 %
195:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Inka Tikkanen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • RKP
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
8
8
5
3
3
www.siuntio.fi

Siuntio sijaitsee Pikkalanlahden rannalla ja kunta lukeutuu Uudenmaan parhaisiin maatalousalueisiin. Maanviljelyä on harjoitettu Siuntiossa keskiajalta asti. Maisemallisesti Siuntio on vaihtelevaa. Pohjoisosassa on jylhiä murroslaaksoja ja etelässä jokilaakso levenee laajoiksi, tasaisiksi peltomaiksi. Kallioiden välissä kasvaa satunnaisesti pieniä lehtoja.[7]

Siuntio on kaksikielinen ja enemmistönä 65,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 26,2 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Siuntiosta ovat vuodelta 1382.

Nimen alkuperä

muokkaa

Nimen Siuntio alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Nimen on esitetty olevan ainakin

  • Aurajoesta laskettuna seitsemäs joki, joka esiintyy ruotsinkielisenä nimenä Sjundeå[8]
  • Sjundbyn kohisevan kosken mukaan annettu nimi[8]

Maantiede

muokkaa
 
Siuntion kunnanraja Suitiantien varrella.

Siuntio sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingin länsipuolella.[9] Sen naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Entisiä naapurikuntia olivat Degerby ja Lohjan kunta (tällöin Lohjan kaupungilla oli Siuntion kanssa vain noin puolen kilometrin raja). Lohjan maalaiskuntaan liitettiin vuonna 1953 Siuntion pohjoisosassa sijainnut Nummenkylä ja Lieviö. Virkkalan laitamilta liitettiin Siuntiosta pieni alue Lohjan kuntaan vuonna 1975.[10]

Osittain tai kokonaan Siuntion alueella sijaitsevia Natura-kohteita ovat Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsän arvokas vanhan metsän kohde, Meiko-Lappträskin alue Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita kattava kohde. Siuntionjoki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[11]

Siuntion eteläosassa sijaitsee Störsvikin luonnonsuojelualue, joka on osa Kopparnäs-Störsvikin virkistysaluetta.[12]

Vesistöt

muokkaa

Siuntion merialue käsittää Pikkalanlahden ja Pikkalanselän. Saaria on useita, suurimpina Vårdö, Kalvö, Klobben ja Svinö.[13] Siuntiossa on yhteensä 33 järveä, joista suurimmat ovat järjestyksessä Karhujärvi, Vikträsk ja Tjusträsk. Järvistä syvin on Vikträsk, joka yltää 15 metrin syvyyteen.[14]

Kyliä

muokkaa

Aiskos, Annila, Backa, Barråsa, Bläsaby, Bocks, Bollstad, Broända, Bäcks, Böle, Dansbacka, Engisby, Fall, Fjällskifte, Flyt, Fågelvik, Förby, Gammelby, Grisans, Grotbacka, Gåsarv, Grännäs, Grönskog, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gårdsböle, Gästans, Harvs, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Järvans, Järvinummi, Kahvimaa, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kirkonkylä, Kokkila, Kopula, Kynnar, Lappers, Lempans, Lieviö, Malm, Munks, Myllykylä, Myrans, Mörsbacka, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Palmgård, Pappila, Paturs, Pellas, Pikkala, Pulkbacka, Purnus, Påvals tai Påvalsmalm, Pölans, Raivio, Siggans, Siuntion asema, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Suitia, Sunnanvik, Svartbäck, Tyyskylä, Tupala, Tupala Uusikylä, Veijola, Vikars, Västerby, Yövilä, Ängsholm.[15]

Linnoja

muokkaa

Suitian linna, Sjundbyn linna

Kartanoita

muokkaa

Tyyskylän kartano, Pikkalan kartano, Tupala-Uudenkylän kartano, Västerbyn kartano, Stor-Munksin kartano, Myllykylän kartano, Kanalan kartano, Kelan kartano, Gårdskullan kartano ja Purnuksen ratsutila. Nummenkylän kartano siirtyi osaksi Lohjaa vuonna 1953.

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2018 lopussa Siuntiossa oli 6 134 asukasta, joista 2 947 asui taajamissa, 3 091 haja-asutusalueilla ja 96:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Siuntion taajama-aste on 48,8 %.[16] Siuntion taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Siuntion asemanseutu 2 313
2 Siuntion kirkonkylä 351
3 Störsvik 247
4 Saarlammi* 26
5 Lohjan keskustaajama* 10

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pääosin Lohjan kaupungin ja Saarlammin taajama Kirkkonummen kunnan alueelle.

Historia

muokkaa

Pronssikausi

muokkaa

Pronssikaudella Ruotsista saapuneet asuttajat toivat mukanaan eurooppalaisista maanviljely-yhteisöistä tutun uuden uskonnon; esi-isien palvonnan. Tuon aikaisesta uskonnon harjoittamisesta on Siuntiossa jäljellä monumentaalisia hautaröykkiöitä, eli hiidenkiukaita. Näistä tunnetuin hautaröykkiökokonaisuus sijaitsee Krejansbergetin huipulla. Röykkiöt ovat lailla suojeltuja muinaisjäännöksiä.

Rautakausi

muokkaa

Rautakaudella Siuntion asutus oli harvahkoa. Vanhimmat talot ovat sijainneet Tjusträskin lähistöllä. Kylien nimiä ovat olleet mm. Karhu (nyk. Karuby), Purnu (nyk. Purnus) ja Kyynärä (nyk. Kynnar). Länsi-Siuntion jokivarsilla on myös ollut asutusta, kuten myös Siuntion etelä- ja pohjoisosissa. Pohjois-Siuntion rautakautinen asutus on liittynyt Lohjan keskuksiin, jonne myös alueen paikannimet viittaavat. Esimerkiksi nykyisin ruotsalaiseen muotoon taivutettu Aiskos viitannee Lohjan Askolaan ja Veijans Lohjan Veijolaan.[18] Siuntiossa sijaitsee myös rautakautinen Skällbergetin muinaislinna. Samalta ajalta on peräisin myös Siuntion Backan uhrikivi, joka liittyy esikristillisen viljelijäväestön hedelmällisyyskulttiin.[19]

Siuntio valtiovallan alle

muokkaa
 
Sjundbyn linna
 
Suitian linna

Ensimmäisenä valtiovaltana Uudenmaan rannikolle ja Siuntioon rantautui Tanska ristiretkien myötä 1200-luvulla. Sen ote Uudestamaasta ei kuitenkaan kestänyt pitkään ja jo 1200-luvun puolivälissä Ruotsin vaikutus alueella oli selvästi Tanskaa voimakkaampi.[19]

Vanhin Siuntiota koskeva asiakirja on peräisin vuodelta 1382. Asiakirja kertoo lahjoituksesta Lohjan kirkolle.[20]

Siuntion, kuten muunkin Uudenmaan, ruotsinkielinen väestö on peräisin 1200- ja 1300-luvun ruotsalaisten kolonisaatiosta. Ruotsalaiset tulivat Siuntioon ilmeisesti Siuntionjokea pitkin ja vähä vähältä asuttivat koko pitäjän alueen. Ruotsinkielinen asutus on nuorempaa kuin vastaavat asutus Inkoossa ja Karjaalla tai Kirkkonummella. Siuntion asuttaneet ruotsalaiset olivat pääosin kotoisin Sveanmaalta, mutta joukossa on ollut väkeä myös Smoolannista.[18] Lisäksi Siuntioon on aikojen saatossa muuttanut väestöä esimerkiksi Virosta ja Liivinmaalta.lähde?

Siuntio kuului Ruotsin verohallinnossa ensin Porvoon linnalääniin ja 1730-luvulta lähtien Raaseporin linnalääniin. Omaksi hallintopitäjäkseen Siuntio muodostui ehkä jo vuonna 1407, kun Raaseporin linnalääni jaettiin tuolloin omiin hallintopitäjiin. Itsenäisenä pitäjänä Siuntio mainitaan ensimmäisiä kertoja 1420-luvulla muodoissa Siundo, Siuendo, Syndo, Sywnda tai Szenda.[21]

Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[22] Kunnassa on myös kaksi linnoiksi kutsuttua kartanoa 1400-luvulta, Suitian kartano ja Sjundbyn kartano. Toisen maailmansodan jälkeen Siuntion eteläkärki kuului Porkkalan vuokra-alueeseen.[9]

Porkkalan vuokra-aika

muokkaa

Jatkosodan päätyttyä Suomi sitoutui rauhanehtojen §8 mukaan vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalanniemen ja sitä ympäröivän maa- ja merialueen 50 vuodeksi. Siuntio menetti yli neljäsosan maa-alastaan. Rajan taakse jäivät muun muassa Sjundby, Pikkala, sekä asemanseutu liikkeineen ja kunnallispalveluineen. Käytännössä raja kulki Lappträskin, Sjundbyn ja rantaradan takaa Fallin eteläpuolelle jättäen kaiken rajan eteläpuolella olevan Neuvostoliitolle. Yhteensä vuokra-alueelle jäi Siuntiosta 135 asuinkiinteistöä tai maatilaa, joiden joukkoon kuului neljä kulttuurihistoriallisesti arvokasta kartanoa. Yhteensä vuokra-alueelta ja rajavyöhykkeeltä evakuoitiin lähes 1400 henkeä.[23]

Siuntion kunnan ja luovutetun alueen väestö ja maa-ala 1940
Koko alue Luovutettu alue
Väestö 4 354 1 099 (25,2%)
Maa-ala (km²) 265 70,7 (26,6%)

Siuntion ja Kelan rautatieasemille perustettiin evakuointitoimistoja, sillä sekä vuokra-alueelle jääneet asunnot, että Suomen puoliselle rajavyöhykkeelle jääneet asunnot piti evakuoida irtamistoineen. Osa asukkaista päätyi polttamaan osan irtaimistoaan. Kotinsa ja tulonlähteensä menettäneitä avustivat huoltoviranomaiset, Porkkalan liitto, sekä Svensk-Finlands vänner i Stockholm -järjestö.[24]

Kulttuuri- ja sivistyskohteista Porkkalaan jäi muun muassa Aleksis Kiven Fanjunkarsin torppa, joka tuhoutui vuokra-aikana täysin. Kunnallispalveluista rajan taakse jäi muun muassa lääkärintalo ja kunnantoimisto. Kunnan elinkelpoisuus ei kuitenkaan vaarantunut merkittävästi, sillä Siuntio ei koskaan menettänyt kirkkoaan tai kirkonkyläänsä, jonne kunnan hallinnollinen keskus ja palvelut evakuoitiin. Junien piti peittää ikkunansa kulkiessaan Porkkalan läpi.[24]

Vuonna 1955 Neuvostoliiton merisotalaivasto määräsi Porkkalan tukikohdan purettavaksi, sillä ydinaseiden kehittyminen teki Helsingin valtaamisen mahdolliseksi myös Neuvostoliitosta. Uutinen Porkkalan palauttamisesta otettiin riemulla vastaan, ja Siuntiossa asiaa juhlistettiin suuren kirkonkellon soitolla. Riemu muuttui pian kuitenkin huoleksi, kun entiselle vuokra-alueelle päästiin ensi kertaa käymään. Monet vanhat maamerkit olivat tuhoutuneet täysin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Sjundbyn linna ja Pikkalan kartano olivat kärsineet laajoja vahinkoja. Siuntion vanhoista asuinrakennuksista oli tuhoutunut 182, eli yli 40 prosenttia. Talousrakennuksista jäljellä oli vain 15 prosenttia alkuperäisestä. Lisäksi säästyneiden rakennusten arvioitiin menettäneen 70 prosenttia arvostaan 1950-luvun asumistasolla mitaten.[25]

Kuntaliitos

muokkaa

Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi 9. marraskuuta 2011 vuoden 2013 alusta voimaan tulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa.[26] Valtuuston kokouksessa 23. huhtikuuta 2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8. helmikuuta 2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota,[27] sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.lähde?

Väestö

muokkaa

Väestönkehitys

muokkaa

Siuntiossa oli vuoteen 1980 asti ruotsinkielinen enemmistö. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siuntion väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 600
1985
  
 3 982
1990
  
 4 221
1995
  
 4 445
2000
  
 4 853
2005
  
 5 422
2010
  
 6 104
2015
  
 6 182
2020
  
 6 149
Lähteet: Tilastokeskus.[28] Yle [29]

Kieli ja etnisyys

muokkaa

Siuntion väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 65,7 prosenttia, ruotsinkielisiä 26,3 prosenttia ja vieraskielisiä 8,0 prosenttia. Siuntiossa asui vuoden 2023 lopussa 375 ulkomaan kansalaista, mikä on 6,1 prosenttia kunnan väestöstä.[30] Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Siuntiossa 149 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (34) ja venäläiset (29).[31]

Uskonto

muokkaa
 
Siuntion Pyhän Pietarin kirkko keväällä 2022.

Siuntion asukkaista 61,9 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 35,7 prosenttia väestöstä.[30] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Siuntiossa toimii kaksi seurakuntaa: Espoon hiippakuntaan kuuluva Siuntion suomalainen seurakunta sekä Porvoon hiippakuntaan kuuluva ruotsinkielinen Sjundeå svenska församling. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Siuntion seurakuntayhtymän. Aikaisemmin Siuntiossa on toiminut Siuntion seurakunta, joka jaettiin suomenkieliseksi ja ruotsinkieliseksi seurakunnaksi vuonna 2000.[32][33]

Helluntaiherätyksen piirissä Siuntiossa toimi 1930-luvulla hetken aikaa Siuntion Sion-seurakunta.[34]

Nähtävyyksiä

muokkaa

Keskiaikainen rakennusperintö

muokkaa
  • Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa.
  • Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
  • Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[22] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.
 
Lepopirtti

Muita nähtävyyksiä

muokkaa


Liikenne

muokkaa
 
Siuntion rautatieasema kesällä 2024.

Siuntio sijaitsee Rantaradan varrella. Siuntion rautatieasema on ollut maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-junien pääteasema, jolloin lähijunaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä lakkasi.[35]

Siuntio liittyi HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alussa turvatakseen lähijunaliikenteen jatkumisen. Siuntion kunnanvaltuusto päätti asiasta 30. tammikuuta 2017.[36]

Talous

muokkaa

Siuntion työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[30]

  Alkutuotanto (6,7 %)
  Jalostus (13,3 %)
  Palvelusektori (77,2 %)
  Muut sektorit (2,8 %)

Talousalueena Siuntio kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[37]

Siuntiossa oli vuonna 2022 yhteensä 1305 työpaikkaa ja kunnassa asui 2994 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 23,6 prosenttia. Siuntion työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 77,2 prosenttia, jalostuksen 13,3 prosenttia ja alkutuotannon 6,7 prosenttia.[30]

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 43,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,6 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,2 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Siuntiossa on 107,6 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[30]

Yritykset

muokkaa

Siuntion suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, konsultointi ja kiinteistöpalvelut. Siuntion viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Prysmian Group (644), Restaurants By Spoon (27), Nuorisokoti Avalon (27), Pienryhmäkoti Arjen Sydän (21) ja Sanaskoti Siuntio Kuntoutusyksikkö (20). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Prysmian Group, Valbruna Nordic, Sawcenter, Asmodee Finland ja Lifemed.[38] Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Siuntio on sijoittunut vuosina 2020–2024 pienten kuntien joukossa toiseksi alimpaan neljännekseen sijalle 134. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Siuntiolle on 2,84.[39]

Julkistalous

muokkaa

Siuntion kunnallisveroprosentti on 8,60 prosenttia vuonna 2025.[40] Siuntion viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Valbruna Nordic, Rakennus Nordman, Sawcenter, Finnfarm ja Lifemed.[41]

Kulttuuri

muokkaa

Koulutus

muokkaa

Päivärinteen koulun sulkeuduttua vuonna 2018 Siuntion kunnassa on ollut kaksi peruskoulua; ruotsinkielinen Sjundeå svenska skola ja suomenkielinen Aleksis Kiven koulu. Ruotsinkielinen koulu tarjoaa oppiluokat 1-6, kun taas suomenkielisessä koulussa on luokat 1-9. Vuonna 2022 Siuntion kuntaan valmistui uusi Sivistyskampus Siuntion sydän, jossa sijaitsee molempien koulujen lisäksi myös Siuntion kunnankirjasto, sekä nuorisotilat. Projekti oli kunnan mittavin investointi koskaan.[42]

Siuntiossa ei ole peruskoulun lisäksi muita oppilaitoksia. Jatkokoulutusta, kuten lukiota varten oppilaiden on suunnattava naapurikuntiin esimerkiksi Kirkkonummelle, Lohjalle tai Vihtiin.

Murre

muokkaa

Siuntion alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Siuntio kuuluu Länsi-Uudenmaan murteen eteläiseen alueeseen, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään.[43] Siuntion ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän keski-uusimaalaisiin murteisiin.[44]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Siuntio kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[45] Siuntion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunalaatikko, suolasilakat, kuoriperunat ja sipulilla höystetty valkokastike.[46]

Perinnekulttuuri

muokkaa

Siuntion kansallispuku (ruots. Sjundeå folkdräkt) kuuluu Suomen suomenruotsalaisiin kansallispukuihin. Kansallispuku on koottu pääosin 1920–1930-luvuilla.[47]

Naisen Siuntion puvun hameen pohjaväri on sinisen harmaa, joskus jopa violettiin viittaava. Hameessa on punaisia raitoja, sekä kirkkaan sinisistä, keltaisista, punaisista ja mustista raidoista koostuva raitaryhmä. Pukuun kuuluu musta liivi, joka suljetaan edestä nyörillä. Paidassa on puna-keltaista kirjailua kauluksessa, rannekkeissa ja nappilistassa. Puvun esiliina voi olla silkkiä tai valkeaa pellavaa, jolloin siinä on paidan kirjailua vastaava koristelu alareunassa tai hameen väreissä olevaa villaa. Taskuissa on musta pohja, punaiset reunat ja kirjailtu kasvikuvio. Siuntion puvun kanssa käytetään silkkihuivia tai kukkakuvioista valkeaa villahuivia. Huivi suljetaan hopeisella neulalla. Puvun sukat ovat valkoiset. Aikuisen naisen päähine on niin kutsuttu tykkimyssy, jonka silkki voi olla väriltään punaista, sinistä, valkoista, harmaata tai mustaa.[47]

Miehen Siuntion puku koostuu sinisestä hatusta, valkoisesta paidasta, keltaisesta tai sinisestä kaulaliinasta, sekä liivistä, jossa on sinisiä, punaisia, keltaisia ja mustia raitoja. Liivissä on messinkisiä nappeja kahdessa rivissä. Puvun housut ovat tumman siniset, kuten myös takki. Pukuun kuuluu myös valkeat sukat ja mustat kengät.[48]

Kulttuuripalkinto

muokkaa

Siuntion kunta jakaa vuosittain omaa kulttuuripalkintoa. Vuonna 2021 palkittiin siuntiolainen kirjailija Maikki Harjanne.[49]

Tapahtumia

muokkaa

Siuntion keskiaikaiset markkinat on järjestetty joka kesä usean vuoden ajan Siuntion kirkonkylässä Pyhän Pietarin kirkon ympäristössä.[50]

Virkistys

muokkaa

Urheilu

muokkaa

Siuntion menestynein urheilujoukkue on käsipallon Aktialiigassa pelaava Sjundeå IF. Seura pelaa sekä miesten että naisten pääsarjassa ja on voittanut sarjoissa yhteensä 8 Suomen mestaruutta. Seuran kotiareena on Arena Siuntio-Sjundeå.[51] SIF:n lajivalikoimaan kuuluu myös yleisurheilu sekä aikaisemmin myös hiihto, suunnistus sekä pesäpallo.[52] Jalkapallon, salibandyn ja kehonpainoharjoittelun parissa Siuntiossa toimii vuonna 1961 perustettu Siuntion Sisu.[53]

Retkeily

muokkaa
 
Siuntionjoella kulkee melontareitti.

Siuntion alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Siuntion alueella sijaitsevia kohteita ovat Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualue sekä Grottberget–Storpottsbergetin luolakohde. Siuntion alueen luontoreittejä ovat muun muassa Siuntionjoen melontareitit, Luontoliikuntapuiston reitti Västerbyssä sekä kirkonkylän kulttuuripolku.[54]

Siuntion alueella sijaitsee kolme luonnonmuistomerkkiä: Ekebackan tammi Raiviossa, Näsbyn katajat Niemenkylässä sekä Myransin kartanon koivukuja Munksissa.[55]

Muuta

muokkaa

Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan neuvostoliittolaismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.

 
Siuntion kunnan logo 2021

Kunnassa on kyläyhdistyksiä, jotka ylläpitävät paikallisia seurataloja ja vuokraavat niitä juhliin ja muihin tilaisuuksiin:

Siuntiossa toimi itsenäinen säästöpankki Sparbanken i Sjundeå aina vuoteen 1991 asti, sekä itsenäinen osuuskauppa Sjundeå Handelslag vuoteen 1973 asti.

Siuntion kunta uudisti vuonna 2021 julkisuuskuvaansa. Tällöin kunta otti käyttöön muun muassa uuden logon ja tunnuslauseen. Tunnuslause kuuluu: Siuntio - ota rauhallisesti.[61] Uudistuksen toteutti mainostoimisto Staart.[62]

Hallinto ja politiikka

muokkaa
 
Siuntion kunnantalo.

Hyvinvointialue

muokkaa

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Siuntio kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on kunnassa Siuntion terveyskeskus. Siuntion Sydämessä sijaitsee perhepalvelukeskus, jossa toimii myös neuvola.[63][64] Vuonna 2024 hyvinvointialue päätti lakkauttaan Siunion palveluasumisen yksikön Villa Charlottan.[65] Kunnassa toimii kuitenkin kaksi yksityistä hoivakotia.[66] Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole kunnassa jatkuvassa valmiudessa olevaa paloasemaa, mutta alueella toimii Sjundeå FBK-vapaaehtoispalokunta.[67]

Kunnallinen päätöksenteko

muokkaa

Siuntion kunnanjohtajana on vuodesta 2025 lähtien toiminut Inka Tikkanen. Siuntion kunnanvaltuusto valitsi Tikkasen uudeksi kunnanjohtajaksi vuonna 2024 entisen kunnanjohtajan Juha-Pekka Isotuvan ilmoitettua jäävänsä eläkkeelle.[68] Tikkanen aloitti kunnanjohtajana maaliskuussa 2025.[69]

Ylintä päätösvaltaa Siuntion kunnassa käyttää 27-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2021–2025 Merja Laaksonen (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Mika Mäenpää-Louekoski (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Rainer Sarviaho (kok.).[70]

Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Maria Koroma-Hintikka (kok.), 1. varapuheenjohtajana Stefan Svanfeldt (rkp.) ja 2. varapuheenjohtajana Kristian Parviainen (sd.).[71] Siuntion kunnassa toimivia lautakuntia sivistyslautakunta, tekninen lautakunta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[72]

Vaalit

muokkaa

Siuntio kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin.

VaalivuosiSDPVihr.RKPKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2021 5 3 8 8 3
5 3 8 8 3
27 56,9
1512
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

muokkaa

Lista Siuntion kunnanjohtajista[73]:

Nimi Vuodet
Runar Wikström 1968–1975
Ole Åberg 1975—1983
Jan-Erik Helenelund 1983–1985
Rainer Nordstörm 1986–2000
Juha-Pekka Isotupa 2009–2025
Inka Tikkanen 2025-

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
 
Sigrid Vaasa
 
Aleksis Kivi

Henkilöitä, jotka ovat asuneet tai asuvat, tai ovat merkittävästi vaikuttaneet Siuntiossa ovat muun muassa:

Elinkeinoelämä
  • Ralf Karell (1931–2001), maanviljelijä ja virkamies, maanviljelysneuvos
  • Ove H. Rehn (1933–2004), liikemies ja jalkapallovaikuttaja, syntyi Siuntiossa
  • Esbjörn Reuterholm (1710–1773), vapaaherra, valtiopäivämies, asui Siuntiossa Suitian linnassa
  • Hebla Sparre (1490–1571), omisti Suitian linnan
Kulttuuri ja viihde
Sotilaat
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka

Ystävyyskunnat

muokkaa

Siuntiolla on kaksi ystävyyskuntaa:

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Anu Koskivirta: Siuntio – Avainkunta kautta aikojen, s. 13. Siuntion kunta, 2010.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M04* 30.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.6.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ a b Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Siuntio Oikeusministeriö. Viitattu 26.11.2021.
  7. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 278. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  8. ↑ a b Määritä nimeke! Siuntion kunta. Viitattu 20.3.2024.
  9. ↑ a b Meren rannalla metropolialueen äärellä Visit South Coast Finland. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 25.1.2018.
  10. ↑ Pro Kahvimaa Pro Kahvimaa. Viitattu 18.1.2024.
  11. ↑ Natura 2000 -alueet - Uusimaa (ja linkitetyt sivut) Ympäristö. Viitattu 25.2.2018.
  12. ↑ Störsvik metsonpolku.fi. 11.2.2016. Arkistoitu 25.2.2020. Viitattu 25.2.2020.
  13. ↑ Siuntio Järviwiki. Syke. Viitattu 19.2.2020.
  14. ↑ Siuntion järvet Järviwiki. Viitattu 3.10.2021.
  15. ↑ a b Svenska ortnamn i Finland – Institutet för de inhemska språken kaino.kotus.fi. Viitattu 24.11.2020.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Arkistoitu 23.11.2019. Viitattu 7.12.2019.
  18. ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 38–39. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  19. ↑ a b Koskivirta 2010, s. 13
  20. ↑ Martti Favorin: Siuntion historia, s. 41. Siuntion kunta, 1986.
  21. ↑ Koskivirta 2010, s. 20
  22. ↑ a b Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  23. ↑ Koskivirta 2010, s. 122
  24. ↑ a b Koskivirta 2010, s. 124
  25. ↑ Koskivirta 2010, s. 141
  26. ↑ Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 9.11.2011
  27. ↑ Uusi Lohja syntyy ilman Siuntiota (Arkistoitu – Internet Archive) Länsi-Uusimaa 24.5.2012, viitattu 30.6.2012
  28. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
  29. ↑ Siuntio ennakkoäänestää nyt – paljonko liikenneyhteyksistä ollaan valmiita maksamaan? 1.6.2021 9. Yle. Viitattu 6.11.2024.
  30. ↑ a b c d e Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 9.12.2024.
  31. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 9.12.2024.
  32. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 8.12.2024.
  33. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  34. ↑ Herberts, Arne: Ett folk på väg, s. 70. (Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år) Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2
  35. ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Siuntio.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. 30.1.2017. Arkistoitu 12.9.2017. Viitattu 31.1.2017.
  37. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  38. ↑ Kunta: Siuntio Finder. Viitattu 9.12.2024.
  39. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Viitattu 9.12.2024.
  40. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 9.12.2024.
  41. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  42. ↑ Sivistyskampus Siuntion sydän Siuntion kunta. Viitattu 28.5.2024.
  43. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 281. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  44. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
  45. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  46. ↑ Kolmonen, Jaakko: Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 63. Helsinki: Patakolmonen Ky, 1988.
  47. ↑ a b Siuntio / Sjundeå Kansallispuvussa. 1.12.2017. Viitattu 8.1.2021.
  48. ↑ Folkdräkter - Föreningen Brage brage.fi. Viitattu 8.1.2021.
  49. ↑ a b Författaren och illustratören Maikki Harjanne får Sjundeås kulturpris svenska.yle.fi. Viitattu 4.9.2021. (ruotsiksi)
  50. ↑ Tapahtumat Siuntion kunta. Viitattu 20.5.2024.
  51. ↑ SIF Siuntio Aktialiiga. Viitattu 8.9.2024.
  52. ↑ Historia Sjundeå IF. Viitattu 8.9.2024.
  53. ↑ Seura Siuntion Sisu. Viitattu 8.9.2024.
  54. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 46–48, 59–65. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  55. ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
  56. ↑ Om oss / Meistä Borgvik. Viitattu 10.8.2021. (ruotsiksi, suomeksi)
  57. ↑ Västanlid vastanlid.fi. Arkistoitu 10.8.2021. Viitattu 10.8.2021.
  58. ↑ Västra Sjundeå UF - Nylands Svenska Ungdomsförbund nsu.fi. Arkistoitu 10.6.2021. Viitattu 10.8.2021.
  59. ↑ Oviss framtid för Västra Sjundeå ungdomsförening svenska.yle.fi. Viitattu 10.8.2021. (ruotsiksi)
  60. ↑ Nya krafter tar över i Västanlid svenska.yle.fi. Viitattu 10.8.2021.
  61. ↑ Erika Parvikoski: Siuntion brändi uudistui www.siuntio.fi. Arkistoitu 26.4.2021. Viitattu 26.4.2021.
  62. ↑ Strandberg, Mira: Sjundeå satsar på stillhet – nya sloganen manar till lugn Västra Nyland. 26.1.2021. Viitattu 30.3.2025. (ruotsiksi)
  63. ↑ Terveysasemat ja vastaanottopalvelut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  64. ↑ Lastenneuvola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  65. ↑ Strandberg, Mira: Vårdenheter i Sjundeå läggs ner nästa år Västra Nyland. 23.10.2024. Viitattu 28.3.2025. (ruotsiksi)
  66. ↑ Hoivakodit Hoivakodit – Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  67. ↑ Paloasemat Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2024.
  68. ↑ Inka Tikkasesta uusi kunnanjohtaja Siuntioon Siuntion kunta. 11.11.2024. Viitattu 12.11.2024.
  69. ↑ Westerlund, Veronica: Sjundeås nya kommundirektör Inka Tikkanen: ”Jag fick stående ovationer när jag steg in i salen” Svenska Yle. 23.3.2025. Viitattu 28.3.2025. (ruotsiksi)
  70. ↑ Kunnanvaltuusto Siuntion kunta. Viitattu 29.9.2024.
  71. ↑ Kunnanhallitus Siuntion kunta. Viitattu 29.9.2024.
  72. ↑ Lautakunnat ja jaostot Siuntion kunta. Viitattu 29.9.2024.
  73. ↑ Koskivirta 2010, s. 152
  74. ↑ 5 Mona Leon nukketeatterin vaiheet penan.net. 14.2.2018. Arkistoitu 24.11.2020. Viitattu 24.11.2020.
  75. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  76. ↑ Helene Schjerfbeck - Sjundby sjundby.fi. Arkistoitu 27.9.2021. Viitattu 24.11.2020. (ruotsiksi)
  77. ↑ Aminoff nr 456 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.1.2025. (ruotsiksi)
  78. ↑ Pyhän Pietarin kirkko Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 24.11.2020.
  79. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  80. ↑ Säätiö Miina Sillanpään Säätiö. Viitattu 24.11.2020.
  81. ↑ Ruotsi | Kuntaliitto.fi www.kuntaliitto.fi. Viitattu 3.5.2025.
  82. ↑ Viro | Kuntaliitto.fi www.kuntaliitto.fi. Viitattu 3.5.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungitKäkisalmi | Sortavala | Viipuri
kauppalatKoivisto | Lahdenpohja
maalaiskunnatAntrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetytJääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneetIlomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaanHanko
osinBromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siuntio&oldid=23315194”