Rautu (Viipurin lääni)
Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 339,6 km² ja sen asukasluku 5 989 (1939). Raudun kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Sosnovo, ja se on nykyisin samannimisen Leningradin alueen Käkisalmen piiriin kuuluvan maalaiskunnan keskus.
| Rautu Rautus |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Rajajoen kihlakunta |
| Kuntanumero | 690 |
| Perustettu 1 | 1500 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | 339,6 km² |
| Väkiluku |
5 909 (1939) |
|
1 ensimmäinen maininta |
|
Suurin osa Raudun väestöstä oli luterilaisia ja kuului Raudun luterilaiseen seurakuntaan, mutta kunnassa oli myös huomattava määrä ortodokseja, jotka kuuluivat Palkealan ortodoksisen seurakuntaan. Raudussa oli kaksi kirkkoa Raudun luterilainen kirkko ja Palkealan ortodoksinen kirkko sekä Profeetta Elian tšasouna. Raudun kirkko tuhoutui talvisodan alussa ja Palkealan kirkko sekä Profeetta Elian tsasouna sodan jälkeen.
HistoriaMuokkaa
Venäjän keisarikuntaan kuuluessaan, ennen vuotta 1917 Rautu eli Pietarin läheisyydestä. Kaupankäynti suurkaupunkiin oli vilkasta. Rajan sulkeuduttua maatalous kehittyi voimakkaasti, siitä tuli pitäjän pääelinkeino. Kuuluisiksi tulivat Raudun rotuporsaat, joita markkinoivat ympäri Suomea porsasparisniekat.
SisällissotaMuokkaa
- Pääartikkeli: Raudun taistelu
Raudun taistelu oli Suomen sisällissodassa 1918 Raudun aseman tienoilla Karjalan rintaman komentajan Aarne Sihvon johdolla käyty taistelu. Lähinnä Pietarista tulleet Raudun kirkonkylää kohti pyrkineet venäläiset joukot joutuivat 23. maaliskuuta kolmelta taholta saarroksiin. Apujoukkojen saavuttua asema saarrettiin täydellisesti, ja 4. huhtikuuta illalla alkoi voimakas mutta tulokseton hyökkäys. Seuraavana aamuna venäläiset yrittivät murtautua saarroksista Raasulin suuntaan, mutta yritys epäonnistui, ja Maaselän kylän lähellä ns. Kuolemanlaaksossa joutui n. 700 venäläistä vangiksi ja 400 kaatui; valkoisten tappiot olivat kaatuneina ja haavoittuneina n. 600 miestä.[1]
TalvisotaMuokkaa
- Pääartikkeli: Raudun ryhmä
Rautu joutui Neuvostoliiton puna-armeijan miehittämäksi talvisodan alussa 1939[2] ja siirtyi osaksi Neuvostoliittoa Moskovan rauhansopimuksella 1940.
JatkosotaMuokkaa
Suomalaisjoukot hyökkäsivät Rautuun jatkosodassa 1941, kunnes joutuivat vetäytymään puna-armeijan tieltä 1944.
Pinnanmuodot ja luontoMuokkaa
Raudun pitäjän alue oli pinnanmuodoiltaan vaihteleva, ja korkeuserot olivat varsin suuria. Raudun itäisimmissä osissa oli alueita, jotka olivat vain noin 30 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta etenkin pitäjän länsi- ja lounaisosissa oli kukkuloita ja harjanteita, jotka kohosivat 180 ja jopa yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle. Monilta korkeilta paikoilta avautui laajoja näköaloja. Kallioalueita ei pitäjässä ollut. Suurimmaksi osaksi maaperä oli hiekka- ja moreenimaata. Jokia ja puroja reunustivat paikoin suot. Tasaisia alueita oli ainoastaan pitäjän itäosissa ja kirkonkylän pohjoispuolella.
Vesistöistä tärkeimmät olivat Leinikylänjärvi ja Rautjärvi. Pienempiä järviä ja lampia oli runsaasti. Näistä tärkeimpiä olivat mm. Kirkkojärvi, Parkkalinjärvi, Puuminajärvi ja Olokanjärvi. Raudun pitäjää rajasivat idässä Viisjoki ja Tuusnaoja. Raudun länsirajalla virtasi huomattava Saijanjoki. Muita merkittäviä jokia ja puroja olivat Kylmänoja ja Sumpulanoja.
Metsät kasvoivat suurimmaksi osaksi mäntyä. Jaloista lehtipuista alueella esiintyi vähäisessä määrin vaahteroita, tammia ja jalavia. Myös metsäomenapuita ja pähkinäpensaita esiintyi joissakin paikoissa. Pitäjässä tavatuista muista harvinaisista kasveista mainitaan mm. lehtoneidonvaippa, hämeenkylmänkukka, pystykiurunkannus, kenttätyräkki, keltaohdake ja idänkurho.[3]
KylätMuokkaa
Aliska, Haapakylä, Haukkala, Huttula, Huuhti, Jousseila (Jousseenkylä), Kaskaala, Kelliö, Keripata, Kopola, Korlee, Kuninkaanselkä, Kuusenkanta, Kärsälä, Leinikylä, Liippua, Luukkolanmäki, Maanselkä, Miettilä, Miitronmäki, Mäkrä, Nuijala, Orjansaari, Palkeala, Pienautio, Pienporkku, Pirholanmäki, Potkela, Raasuli, Rautu, Riikola, Ristautio, Räiskälä, Savikkola, Savola, Sirkiänsaari, Sumpula, Sunikkala, Suurhousu, Suurporkku, Suvenmäki, Terolanmäki, Tervola, Tokkari, Vakkila, Variksela, Vehmais, Vepsa
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 koulupiiriin.[4]
VäestöMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raudun väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.
KirjallisuusMuokkaa
- Heikki Ylikangas: Rata Rautuun (WSOY, 2013)
LähteetMuokkaa
- ↑ Facta 7 (1971)
- ↑ 1939 Joulukuun 3. päivä hutikuti.net
- ↑ Rosberg J.E. ym.: Suomenmaa V Viipurin lääni, s. 281-282. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1923.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät - Rautu luovutetunetelakarjalanpitajat.fi. Viitattu 18.5.2012.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Luovutetun Karjalan linkit - www.luovutettukarjala.fi
- Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät -www.luovutetutetelakarjalanpitajat.fi
- Raudun sijainti ja maisema - www.rautu.fi
- Rautulaisten lehti - www.rautu.fi
- Raudun seurakunta - hiski.genealogia.fi
- Raudun seurakunnan arkisto - Digitaaliarkisto
- Karjala tietokanta - www.karjalatk.fi
- Sosnovo - wikipedia
- Raudun taistelu 1918 - wikipedia
- Raudun taistelun kartta 1918 - wikimedia
- Raudun taistelun kuvia 1918 - wikimedia
- Vanhoja Rautu-kuvia 1918 - arjenhistoria.fi
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)