Avaa päävalikko
Wikipedia

Parikkala

kunta Etelä-Karjalan maakunnassa

Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 844 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 760,71 km², josta 168,70 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,18 asukasta/km². Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005 yhdistämällä Parikkala sekä Saaren ja Uukuniemen kunnat.

Parikkala
Parikkala.vaakuna.svg Parikkala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°33′20″N, 029°30′05″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Kuntanumero 580
Hallinnollinen keskus Parikkalan kirkonkylä
Perustettu 1635
Kuntaliitokset Saari (2005)
Uukuniemi (2005)
Kokonaispinta-ala 760,71 km²
155:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 592,01 km²
– sisävesi 168,70 km²
Väkiluku 4 844
178:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys 8,18 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,1 %
– 15–64-v. 53,4 %
– yli 64-v. 36,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 97,9 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,50 %
276:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Lib.
 • SDP
 • KD
 • Vihr.
 • Ps.
12
4
4
3
2
1
1
www.parikkala.fi

Parikkalan naapurikunnat ovat Kitee, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Parikkalan vaakuna vuosina 1956-2004.

EsihistoriaMuokkaa

Simpelejärven ympärillä sijaitseva Parikkala on Salpausselkien välistä runsasjärvistä mäki- ja harjuselänneseutua. Parikkalasta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka ja jokunen esine sekä pronssikautisia esineitä. Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla. Alueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta (1323) Pariisin rauhaan (1947).

Novgorod ja RuotsiMuokkaa

Pähkinäsaaren rauhassa Parikkalan alue tuli kuulumaan Novgorodiin. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 mainitaan Parikkalan alueelta Joukion, Tyrjän ja Koitsanlahden kylät, jotka kuuluivat Kurkijoen pogostaan.[7] Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen lääniin kuulunut alue siirtyi Venäjältä Ruotsille.

JoukioMuokkaa

Stolbovan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammin ja Tyrjän kappeleista tuli Joukion evankelis-luterilainen seurakunta.[7] Ensimmäinen luterilainen kirkko paikkakunnalla tiedetään olleen 1617, ja oma pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1632.[8] Sammatlammin ja Tyrjän ortodoksiset kappeliseurakunnat jatkoivat toimintaansa noin vuosisadan ajan hiipuen vähitellen kokonaan.[9]

1652 perustettiin Joukion ja Uukuniemen alueelle Nyborgin kreivikunta, joka lakkasi 1680.

Ortodokseja painostettiin kääntymään luterilaisiksi, ja monet alueen ortodoksisista asukkaista muuttivat itään, pakoon Ruotsin harjoittamaa luterilaistamista. Ortodoksien tilalle muutti savolaisia luterilaisia talonpoikia ja muualta Suomesta tulleita, jotka saivat verohelpotuksin hoidettavakseen Moskovan suuriruhtinaskunnan puolelle siirtyneiden ortodoksien entiset maatilat. Verohelpotusten lisäksi toinen etu oli se, ettei Käkisalmen läänissä suoritettu sotaväenottoa, jolloin talonpoikaisväestö oli asevelvollisuudesta vapaa Käkiselmen läänin osalta.[9] Käkisalmen lääni kuului Inkerinmaan kenraalikuvenementtiin, ja sitä kohdeltiin Ruotsin kuningaskunnan voittomaana, jonka aatelittomilla asukkailla ei ollut oikeutta lähettää valtiopäivämiehiä Ruotsin valtiopäiville.[9]

Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Joukio palautettiin Venäjän yhteyteen. Tämän jälkeen pitäjä kuului Vanhaan Suomeen, joka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.

ParikkalaMuokkaa

Seurakunnan neljäs kirkko valmistui vuonna 1817 Parikka-nimisen talonpojan maalle, minkä jälkeen pitäjää ja seurakuntaa alettiin kutsua Parikkalaksi.[7] Pitäjä on tullut myöhemmin tunnetuksi muun muassa lukuisista meijereistään. Parikkalan eteläosasta muodostettiin Simpeleen kunta vuonna 1923 ja pohjoisosasta Saaren kunta vuonna 1929[7] Viime sotien seurauksena Parikkalan alueesta noin 1/3 (293 km²)[7] jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja alueen 2 556 asukasta joutuivat jättämään kotinsa.[10] Luovutettu alue käsitti Lamminsalon ja Koitsansalon kylät, Syväoron asemanseudun sekä osia Lamminkylän, Poutalan ja Tyrjän kylistä.[7] Vuonna 1945 siirrettiin Innasennurkka ja Kaljusenkylä Parikkalasta Simpeleeseen.[7]

Politiikka ja hallintoMuokkaa

Kunnan valtapuolue on ollut keskusta, ja kunnanhallitusta on johtanut koko 2000-luvun keskustalainen Ari Berg. Kunnanjohtaja on Vesa Huuskonen, joka on ammattisotilas ja löytyi tehtävään pitkän etsinnän jälkeen. Edellinen kunnanjohtaja Hans Olander lähti kunnanjohtajan paikalta sekavien vaiheiden jälkeen, ja hänen seuraajakseen ei ollut juuri hakijoita.[11]

KunnanjohtajatMuokkaa

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Parikkalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 809
1985
  
 8 309
1990
  
 7 893
1995
  
 7 250
2000
  
 6 653
2005
  
 6 227
2010
  
 5 787
2015
  
 5 235
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Parikkalan taajamat ja kylätMuokkaa

 
Maalaismaisemaa Parikkalassa.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Parikkalassa oli 4 969 asukasta, joista 2 210 asui taajamissa, 2 711 haja-asutusalueilla ja 48 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Parikkalan taajama-aste on 44,9 %.[14] Parikkalan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Parikkalan kirkonkylä 1 543
2 Särkisalmi 415
3 Akonpohja 252

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

KylätMuokkaa

Honkakylä, Joukio, Järvenpää, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Kummunkylä, Lamminkylä, Maironiemi, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Mäntylahti (Mentalahti) - eli Särkisalmi, Niukkala, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä ja Uukuniemi.

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Parikkalan kirkko.

Nähtävyyksiä Parikkalassa on esimerkiksi puukirkko (Charles Bassi, 1817), ortodoksinen tsasouna (1979) ja Koitsanlahden hovi, Itä-Suomen meijerimuseo sekä Veijo Rönkkösen luoma Parikkalan patsaspuisto.

Luontoihmisiä voi kiinnostaa Simpelejärven linnuistaan kuuluisa Siikalahti. Kesusmaan kylässä sijaitsevat Mykkiin kivet, joka on harvinaislaatuisen suuri ryhmä kookkaita siirtolohkareita.

Kuntakeskuksessa paljastettiin 11.7.2015 pronssin valettu 160 cm korkea Piikapatsas. Se pystytettiin Parikkalantien varrella sijaitsevalle torialueelle, jossa se katsoo kohti Simpelejärveä. Patsaan hankki yhdistys Parikkalan Kalevalaiset naiset, joka myös järjesti keräyksen teoksen rahoittamiseksi. Patsaan suunnitteli rautjärveläinen taiteilija Marjaana Tykkyläinen apunaan Jyrki Roivainen, Kirsi Siponen ja Tuomas Huhtakallio.[16][17]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Parikkalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Parikkalan seurakunta järjestää yhdessä Parikanniemisäätiön kanssa vuosittain orpokotijuhlat, jonne saapuu satoja kuulijoita ja talkoolaisia eri puolilta Suomea. Paikkakunnalta löytyy myös Parikkalan Larpparit niminen kilta.[19]

Parikkalassa toimii myös Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta, jolla on kaksi tsasounaa Parikkalassa: Vuonna 1979 rakennettu pyhän Johannes Kastajan tsasouna Parikkalassa ja vuonna 2003 rakennettu pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Koitsanlahdessa.[20]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Parikkalan kunnan nykyisellä alueella.

PalvelutMuokkaa

Kaupat ja kioskit: S-market Parikkala, K-Market Röksä (Kirjavala), Uukuniemen pitäjän kyläkauppa, Tokmanni, Särkisalmen -kotileipomo ja Särkisalmen Pellava Kauppa.

Ravintolat ja pubit: Pub kahvila ravintola Asema, Ravintola Oma, Yusuf Kebab Pizzeria, Kahvila-Ravintola JK Karpalo. Puoti ja Kuppila Piika&Renki

Kunta, Yhdistykset ja järjestöt:

  • Parikkalan seurakunta
  • Parikkalan kunta
  • Parikkalan seudun yrittäjät

Muita palveluja: Apteekki, Parikkalan Pikapulla -leipomo, Parviisi LKV -kiinteistövälitys, Parikkalan rautatieasema, Hotelli Ravintola Lohikontti.

LiikenneyhteydetMuokkaa

 
Kuntataajaman uusi liittymätie Kukonkannassa Moskuunniemen suuntaan.

Parikkala on huomattava sekä valtateiden että rautateiden risteyskohtana. Sen ohitse kulkee valtatie 6 Helsingistä Joensuuhun, ja Parikkalassa siitä erkanee Savonlinnan kautta Juvalle johtava valtatie 14. Kuutostieltä on Parikkalan kuntataajamaan useita liittymiä, uusin Moskuunniemeltä Särkisalmen suunnasta tuleva otettiin käyttöön vuonna 2009. Samalla poistui käytöstä entisen liittymätien tasoristeys.

Kunnan keskustaajamasta on suorat junayhteydet Joensuuhun, Helsinkiin ja Savonlinnaan. Yöjunia ei nykyisin ole Parikkalasta lähteville. Linja-auton yöpikavuoro kulkee päivittäin Helsingin ja Joensuun välisen reitin Parikkalan kautta. Vuorolta on Parikkalassa vaihtoyhteys Savonlinnaan. Rautatieaseman rakennus on Parikkalassa hiljattain siirtynyt Ratahallintokeskukselta kunnan omistukseen.

Joensuuhun johtava nykyinen Karjalan rata kulkee Parikkalan kautta. Parikkalan rautatieasemalla siitä haarautuu Savonlinnan rata. Alun perin Parikkalan asema oli vain yksi väliasema Elisenvaaran–Savonlinnan-radalla, mutta kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin jo 1940-luvun lopulla yhdysrata Simpeleeltä Parikkalaan ja myöhemmin 1960-luvulla rata Parikkalasta Joensuuhun. Elisenvaaran ja Parikkalan välinen rataosa on purettu.

Parikkalan lähin lentoasema sijaitsee 60 kilometrin päässä Savonlinnassa.

Tunnettuja parikkalalaisia ja Parikkalassa syntyneitäMuokkaa

 
Parikkalan raittia kirkolle päin katsottuna.
 
Siikalahti on Simpelejärveen kuuluva lahti ja yksi Suomen tärkeimmistä lintukosteikoista.

Muuta toimintaaMuokkaa

Parikkalassa toimivia urheiluseuroja ovat Parikkalan Urheilijat, Saaren Urheilijat, Uukuniemen Urheilijat, Parikkalan Seudun Ampujat, suunnistusseura RaPSU ja Parikkalan sukeltajat ry.

Parikkalassa ilmestyy Suomen toiseksi vanhin paikallislehti, nykyisin Parikkalan-Rautjärven Sanomat.

RuokakulttuuriMuokkaa

Parikkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikasoppa, veriletut, puolukka-porkkanapiirakka ja karpalokiisseli.[21]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Parikkala Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. ↑ a b c d e f g Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen historiatietoja (Historia - Parikkala) Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
  8. ↑ Iso tietosanakirja 9, s. 1076-1077. Helsinki: Otava, 1935.
  9. ↑ a b c http://www.europaeus.info/aje20.htm
  10. ↑ Timo Nurmiluoto: Karjala kuvina, Laatokan Karjala, s. 32. Kustannus Oy Constator, 1995. ISBN 951-97086-4-2.
  11. ↑ Jaakko Mäntymaa: Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa Yle.fi, uutiset. 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
  12. ↑ Uukuniemen, Saaren ja Parikkalan kunnat yhteen,Kaleva.fi 19.3.2004
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Pihla Pietiläinen: Piikapatsas veti väkeä torille. Parikkalan-Rautjärven Sanomat, 16.7.2015.
  17. ↑ Parikkalan piika saa lauantaina oman patsaan Yle.fi, uutiset. Viitattu 19.7.2015.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ Aikuistyö Parikkalan seurakunta. Viitattu 16.5.2012.
  20. ↑ Pyhäköt Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 15.2.2018.
  21. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Jaana Juvonen: Parikkalan historia. Parikkala: Parikkalan kunnan historiatoimikunta, 1996. ISBN 952-90-7806-4.
  • Matti Vilska: Parikkalan historia. osat I ja II. Käkisalmi: Parikkalan historiatoimikunta, 1926 & 1928.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parikkala.
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat[1]
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa[2] | Petsamo[3] | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut[4]

Jääski[5] | Korpiselkä[6] | Pälkjärvi[6] | Säkkijärvi[6] | Vahviala[6]

toimintaansa jatkaneet[7]

Ilomantsi | Inari[8] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko[9]

osin

Bromarv[9] | Degerby[10][11] | Espoo[10] | Inkoo[10] | Kirkkonummi[10] | Siuntio[10]

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
  3. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
  5. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  7. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
  8. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  9. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  10. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  11. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Parikkala&oldid=18064150”