Parikkala
Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 844 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 760,71 km², josta 168,45 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,18 asukasta/km². Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005 yhdistämällä Parikkala sekä Saaren ja Uukuniemen kunnat.
| Parikkala | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Imatran seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Parikkalan kirkonkylä |
| Perustettu | 1635 |
| Kuntaliitokset |
Saari (2005) Uukuniemi (2005) |
| Kokonaispinta-ala |
760,71 km² 155:nneksi suurin 2018 [1] |
| – maa | 592,26 km² |
| – sisävesi | 168,45 km² |
| Väkiluku |
4 844 178:nneksi suurin 31.12.2018 [2] |
| – väestötiheys | 8,18 as./km² (31.12.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 10,1 % |
| – 15–64-v. | 53,4 % |
| – yli 64-v. | 36,4 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 2,0 % |
| Kunnallisvero |
19,50 % 276:nneksi suurin 2019 [5] |
| Kunnanjohtaja | Vesa Huuskonen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Kok. • Lib. • SDP • KD • Vihr. • Ps. |
12 4 4 3 2 1 1 |
| www.parikkala.fi | |
Parikkalan naapurikunnat ovat Kitee, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinna.
Sisällysluettelo
HistoriaMuokkaa
EsihistoriaMuokkaa
Simpelejärven ympärillä sijaitseva Parikkala on Salpausselkien välistä runsasjärvistä mäki- ja harjuselänneseutua. Parikkalasta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka ja jokunen esine sekä pronssikautisia esineitä. Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla. Alueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta (1323) Pariisin rauhaan (1947).
Novgorod ja RuotsiMuokkaa
Pähkinäsaaren rauhassa Parikkalan alue tuli kuulumaan Novgorodiin. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 mainitaan Parikkalan alueelta Joukion, Tyrjän ja Koitsanlahden kylät, jotka kuuluivat Kurkijoen pogostaan.[7] Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen lääniin kuulunut alue siirtyi Venäjältä Ruotsille.
JoukioMuokkaa
Stolbovan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammin ja Tyrjän kappeleista tuli Joukion evankelis-luterilainen seurakunta.[7] Ensimmäinen luterilainen kirkko paikkakunnalla tiedetään olleen 1617, ja oma pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1632.[8] Sammatlammin ja Tyrjän ortodoksiset kappeliseurakunnat jatkoivat toimintaansa noin vuosisadan ajan hiipuen vähitellen kokonaan.[9]
1652 perustettiin Joukion ja Uukuniemen alueelle Nyborgin kreivikunta, joka lakkasi 1680.
Ortodokseja painostettiin kääntymään luterilaisiksi, ja monet alueen ortodoksisista asukkaista muuttivat itään, pakoon Ruotsin harjoittamaa luterilaistamista. Ortodoksien tilalle muutti savolaisia luterilaisia talonpoikia ja muualta Suomesta tulleita, jotka saivat verohelpotuksin hoidettavakseen Moskovan suuriruhtinaskunnan puolelle siirtyneiden ortodoksien entiset maatilat. Verohelpotusten lisäksi toinen etu oli se, ettei Käkisalmen läänissä suoritettu sotaväenottoa, jolloin talonpoikaisväestö oli asevelvollisuudesta vapaa Käkiselmen läänin osalta.[9] Käkisalmen lääni kuului Inkerinmaan kenraalikuvenementtiin, ja sitä kohdeltiin Ruotsin kuningaskunnan voittomaana, jonka aatelittomilla asukkailla ei ollut oikeutta lähettää valtiopäivämiehiä Ruotsin valtiopäiville.[9]
Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Joukio palautettiin Venäjän yhteyteen. Tämän jälkeen pitäjä kuului Vanhaan Suomeen, joka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.
ParikkalaMuokkaa
Seurakunnan neljäs kirkko valmistui vuonna 1817 Parikka-nimisen talonpojan maalle, minkä jälkeen pitäjää ja seurakuntaa alettiin kutsua Parikkalaksi.[7] Pitäjä on tullut myöhemmin tunnetuksi muun muassa lukuisista meijereistään. Parikkalan eteläosasta muodostettiin Simpeleen kunta vuonna 1923 ja pohjoisosasta Saaren kunta vuonna 1929[7] Viime sotien seurauksena Parikkalan alueesta noin 1/3 (293 km²)[7] jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja alueen 2 556 asukasta joutuivat jättämään kotinsa.[10] Luovutettu alue käsitti Lamminsalon ja Koitsansalon kylät, Syväoron asemanseudun sekä osia Lamminkylän, Poutalan Tyrjän kylistä.[7] Vuonna 1945 siirrettiin Innasennurkka ja Kaljusenkylä Parikkalasta Simpeleeseen.[7]
Politiikka ja hallintoMuokkaa
Kunnan valtapuolue on ollut keskusta, ja kunnanhallitusta on johtanut koko 2000-luvun keskustalainen Ari Berg. Kunnanjohtaja on Vesa Huuskonen, joka on ammattisotilas ja löytyi tehtävään pitkän etsinnän jälkeen. Edellinen kunnanjohtaja Hans Olander lähti kunnanjohtajan paikalta sekavien vaiheiden jälkeen, ja hänen seuraajakseen ei ollut juuri hakijoita.[11]
KunnanjohtajatMuokkaa
- Alpo Kosunen –2008 (ennen kuntaliitosta Saaren kunnanjohtaja)[12]
- Hans Olander 2009–2013
- Vesa Huuskonen 2014–
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Parikkalan taajamat ja kylätMuokkaa
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Parikkalassa oli 4 969 asukasta, joista 2 210 asui taajamissa, 2 711 haja-asutusalueilla ja 48 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Parikkalan taajama-aste on 44,9 %.[14] Parikkalan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Parikkalan kirkonkylä | 1 543 |
| 2 | Särkisalmi | 415 |
| 3 | Akonpohja | 252 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
KylätMuokkaa
Honkakylä, Joukio, Järvenpää, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Kummunkylä, Lamminkylä, Maironiemi, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Mäntylahti (Mentalahti) - eli Särkisalmi, Niukkala, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä ja Uukuniemi.
NähtävyyksiäMuokkaa
Nähtävyyksiä Parikkalassa on esimerkiksi puukirkko (Charles Bassi, 1817), ortodoksinen tsasouna (1979) ja Koitsanlahden hovi, Itä-Suomen meijerimuseo sekä Veijo Rönkkösen luoma Parikkalan patsaspuisto.
Luontoihmisiä voi kiinnostaa Simpelejärven linnuistaan kuuluisa Siikalahti. Kesusmaan kylässä sijaitsevat Mykkiin kivet, joka on harvinaislaatuisen suuri ryhmä kookkaita siirtolohkareita.
Kuntakeskuksessa paljastettiin 11.7.2015 pronssin valettu 160 cm korkea Piikapatsas. Se pystytettiin Parikkalantien varrella sijaitsevalle torialueelle, jossa se katsoo kohti Simpelejärveä. Patsaan hankki yhdistys Parikkalan Kalevalaiset naiset, joka myös järjesti keräyksen teoksen rahoittamiseksi. Patsaan suunnitteli rautjärveläinen taiteilija Marjaana Tykkyläinen apunaan Jyrki Roivainen, Kirsi Siponen ja Tuomas Huhtakallio.[16][17]
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Parikkalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Parikkalan seurakunta järjestää yhdessä Parikanniemisäätiön kanssa vuosittain orpokotijuhlat, jonne saapuu satoja kuulijoita ja talkoolaisia eri puolilta Suomea. Paikkakunnalta löytyy myös Parikkalan Larpparit niminen kilta.[19]
Parikkalassa toimii myös Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta, jolla on kaksi tsasounaa Parikkalassa: Vuonna 1979 rakennettu pyhän Johannes Kastajan tsasouna Parikkalassa ja vuonna 2003 rakennettu pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Koitsanlahdessa.[20]
Entiset seurakunnatMuokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Parikkalan kunnan nykyisellä alueella.
- Saaren seurakunta (liitetty Parikkalan seurakuntaan 2005)
- Uukuniemen seurakunta (liitetty Parikkalan seurakuntaan 2005)
PalvelutMuokkaa
Kaupat ja kioskit: S-market Parikkala, K-Market Röksä (Kirjavala), Uukuniemen pitäjän kyläkauppa, Tokmanni, Särkisalmen -kotileipomo ja Särkisalmen Pellava Kauppa.
Ravintolat ja pubit: Pub kahvila ravintola Asema, Ravintola Oma, Yusuf Kebab Pizzeria, Kahvila-Ravintola JK Karpalo. Puoti ja Kuppila Piika&Renki
Kunta, Yhdistykset ja järjestöt:
- Parikkalan seurakunta
- Parikkalan kunta
- Parikkalan seudun yrittäjät
Muita palveluja: Apteekki, Parikkalan Pikapulla -leipomo, Parviisi LKV -kiinteistövälitys, Parikkalan rautatieasema, Hotelli Ravintola Lohikontti.
LiikenneyhteydetMuokkaa
Parikkala on huomattava sekä valtateiden että rautateiden risteyskohtana. Sen ohitse kulkee valtatie 6 Helsingistä Joensuuhun, ja Parikkalassa siitä erkanee Savonlinnan kautta Juvalle johtava valtatie 14. Kuutostieltä on Parikkalan kuntataajamaan useita liittymiä, uusin Moskuunniemeltä Särkisalmen suunnasta tuleva otettiin käyttöön vuonna 2009. Samalla poistui käytöstä entisen liittymätien tasoristeys.
Kunnan keskustaajamasta on suorat junayhteydet Joensuuhun, Helsinkiin ja Savonlinnaan. Yöjunia ei nykyisin ole Parikkalasta lähteville. Linja-auton yöpikavuoro kulkee päivittäin Helsingin ja Joensuun välisen reitin Parikkalan kautta. Vuorolta on Parikkalassa vaihtoyhteys Savonlinnaan. Rautatieaseman rakennus on Parikkalassa hiljattain siirtynyt Ratahallintokeskukselta kunnan omistukseen.
Joensuuhun johtava nykyinen Karjalan rata kulkee Parikkalan kautta. Parikkalan rautatieasemalla siitä haarautuu Savonlinnan rata. Alun perin Parikkalan asema oli vain yksi väliasema Elisenvaaran–Savonlinnan-radalla, mutta kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin jo 1940-luvun lopulla yhdysrata Simpeleeltä Parikkalaan ja myöhemmin 1960-luvulla rata Parikkalasta Joensuuhun. Elisenvaaran ja Parikkalan välinen rataosa on purettu.
Parikkalan lähin lentoasema sijaitsee 60 kilometrin päässä Savonlinnassa.
Tunnettuja parikkalalaisia ja Parikkalassa syntyneitäMuokkaa
- Mikko Anttonen, Mannerheim-ristin ritari nro. 166
- Hjalmar Dahl, toimittaja, kääntäjä ja kirjailija
- Julius Immanuel Gummerus, rovasti ja moninkertainen valtiopäivämies
- Veikko Haakana, kirjailija
- Pietari Hannikainen, maanmittari ja sanomalehtimies-kirjailija
- Aleksanteri Hinkkanen, opettaja ja kouluneuvos
- Paavo Janhunen, Ilmavoimien koelentäjä
- Lempi Jääskeläinen, kirjailija
- Aarno Karimo, kirjailija ja taidemaalari
- Eino Kiiveri, Mannerheim-ristin ritari nro. 140
- Leo Kojo, Mannerheim-ristin ritari nro. 82
- Heikki Kärpänen, Mannerheim-ristin ritari nro. 141
- Sirkka Laine, kirjailija
- Markus Lehtipuu, tietokirjailija
- Paavo Paajanen, Mannerheim-ristin ritari nro. 101
- Paroni Paakkunainen, muusikko ja säveltäjä
- Sami Partanen, pesäpalloilija
- Sirpa Pietikäinen, poliitikko (Kokoomus)
- Pentti Poutanen, poliitikko (Keskusta), kunnallisneuvos
- Aimo Pulkkinen, jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- Oskari Reinikainen, lääkäri, lääkintöhallituksen pääjohtaja, kansanedustaja, ministeri (SDP)
- Brynolf Roiha, valtiopäivämies
- Matti Roiha, tehtailija
- Arto Räty, kenraali
- Veijo Rönkkönen, kansantaiteilija
- Hugo Salmela, punaisten johtaja
- Juhani Saukkonen, kirkkoherra, kansanedustaja, puolustusministeri (Keskusta)
- Tauno Saukkonen, kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos
- Hannu Siitonen, keihäänheittäjä ja luontokuvaaja
- Lisa Sounio-Ahtisaari, yrittäjä, kirjailija, poliitikko
- Aarno Vehviläinen, kenraalimajuri
- Alvar Wilska, professori
- Mikko Wilska, tehtailija, konsuli ja yritysjohtaja
- Aukusti Vuorelainen, päätoimittaja ja näytelmäkirjailija
Muuta toimintaaMuokkaa
Parikkalassa toimivia urheiluseuroja ovat Parikkalan Urheilijat, Saaren Urheilijat, Uukuniemen Urheilijat, Parikkalan Seudun Ampujat, suunnistusseura RaPSU ja Parikkalan sukeltajat ry.
Parikkalassa ilmestyy Suomen toiseksi vanhin paikallislehti, nykyisin Parikkalan-Rautjärven Sanomat.
RuokakulttuuriMuokkaa
Parikkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikasoppa, veriletut, puolukka-porkkanapiirakka ja karpalokiisseli.[21]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Parikkala Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ a b c d e f g Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen historiatietoja (Historia - Parikkala) Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Iso tietosanakirja 9, s. 1076-1077. Helsinki: Otava, 1935.
- ↑ a b c http://www.europaeus.info/aje20.htm
- ↑ Timo Nurmiluoto: Karjala kuvina, Laatokan Karjala, s. 32. Kustannus Oy Constator, 1995. ISBN 951-97086-4-2.
- ↑ Jaakko Mäntymaa: Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa Yle.fi, uutiset. 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
- ↑ Uukuniemen, Saaren ja Parikkalan kunnat yhteen,Kaleva.fi 19.3.2004
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Pihla Pietiläinen: Piikapatsas veti väkeä torille. Parikkalan-Rautjärven Sanomat, 16.7.2015.
- ↑ Parikkalan piika saa lauantaina oman patsaan Yle.fi, uutiset. Viitattu 19.7.2015.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Aikuistyö Parikkalan seurakunta. Viitattu 16.5.2012.
- ↑ Pyhäköt Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 15.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Jaana Juvonen: Parikkalan historia. Parikkala: Parikkalan kunnan historiatoimikunta, 1996. ISBN 952-90-7806-4.
- Matti Vilska: Parikkalan historia. osat I ja II. Käkisalmi: Parikkalan historiatoimikunta, 1926 & 1928.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Parikkalan kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Parikkalan avainluvut
- Tapahtumakalenteri
- goSaimaa.com-matkailusivusto
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)