Juva

kunta Etelä-Savon maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Savossa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Juva (vanh. ruots. Jockas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 932 henkilöä,[3] ja sen pinta-ala on 1 345,69 km², josta 182,50 km² on sisävesiä.[2] Väestötiheys on 5,1 asukasta/km².

Juva
Juva.vaakuna.svg Juva sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Juvan kunnanvirasto.
Juvan kunnanvirasto.
Sijainti 61°53′50″N, 027°51′25″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Kuntanumero 178
Hallinnollinen keskus Juvan kirkonkylä
Perustettu 1868 (1442)[1]
Kokonaispinta-ala 1 345,69 km²
84:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 1 163,19 km²
– sisävesi 182,50 km²
Väkiluku 5 932
156:nneksi suurin 30.6.2021 [3]
väestötiheys 5,10 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 52,1 %
– yli 64-v. 36,5 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 20,75 %
203:nneksi suurin 2021 [6]
Kunnanjohtaja Mervi Simoska
Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Elisa Hänninen
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

14
5
3
3
2
www.juva.fi

MaantiedeMuokkaa

Juva sijaitsee Etelä-Savossa, 43 kilometrin päässä Mikkelistä.[8]

Juvan naapurikuntia ovat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Entisiä naapurikuntia ovat Mikkeliin liitetyt Anttola, Haukivuori ja Mikkelin maalaiskunta sekä Pieksämäkeen liitetty Virtasalmi.

KyliäMuokkaa

Ahola, Auvila, Haikarila, Hampunjoki, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kankaankylä,Karkeamaa, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtonen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Nuutilanmäki, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pakinmaa, Pekurila, Poikola, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.

HistoriaMuokkaa

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen. Keskiajalta on muistona myös Remojärven kappelin kalmistoalue.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Siitä on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Juvalla sijaitsee 17 kartanoa[9]. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Turun piispa Maunu Tavast antoi pitäjäseurakunnalle itsenäisyyden Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

Juvalaisia perinneruokia ovat ryynimakkara ja ohraryynirieska.[10]

TalousMuokkaa

Juva on leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia panostanut erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on 362 aktiivimaatilaa. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä paikkakunnalla katsottiin tarpeelliseksi panostaa lähinnä maanviljelyyn ja teollisuutta vieroksuttiin, jonka takia useat paikkakunnalle asettumista suunnittelevat teollisuusyritykset menivät toisaalle. 1970-luvulla alettiin ymmärtämään teollisuuden ja yritysten merkitys paikkakunnalle, jolloin Juvalle tuli kirjapaino ja huonekalutehtaita. Maataloustuotteiden jatkojalostukseen perustuneet yritykset paikkakunnalle ovat syntyneet lähinnä kunnan avustamina, jolloin niiden toiminta ei ole perustunut markkinaehtoisuuteen vaan elinkaari on ollut lyhyt verrattuna muiden toimialojen yrittäjäriskillä perustettuihin yrityksiin. Kunnallisissa luottamustehtävissä on toiminut paljon maanviljelijöitä, josta johtuen kunnan panostukset elinkeinopolitiikassa ovat suuntautuneet pääasiassa alkutuontoon.

Hatsolassa toimi 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy, jonka toiminta lakkasi 2000-luvulla. Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen luomumaatalouden tutkimiseen erikoistunut toimipiste: vuonna 2006 toimipiste siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Juvalla toimi vuoden 2007 loppuun saakka Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, joka toimi kunnan rahoittamassa ja rakennuttamassa rakennuksessa vuokralaisena ja kunnassa oli muutamia kalkkunankasvattajia.

Kunnan suurin teollinen työnantaja oli WSOY:n kirjapaino, joka ajautui konkurssiin 2018. Muista teollisuusyrityksistä merkittävin oli tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico, jonka toiminta kunnan omistamissa tiloissa loppui vuonna 2020. Juvalla on ollut menneinä vuosikymmeninä useita huonekalutehtaita ja puusepänteollisuutta. Muita merkittäviä tuotantolaitoksia ovat olleet valmisruokia valmistava Kruunu Herkku, joka toimii entisissä kalkkunateurastamon tiloissa, huonekalutehdas Sisuwood ja Kotileipomo Siiskonen.

Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956.

Juvalla toimi osa Etelä-Savon ammattiopistosta.[11] kunnes ammattikoulu lakkautettiin Juvalta vuonna 2016.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juvan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 025
1985
  
8 800
1990
  
8 435
1995
  
8 172
2000
  
7 671
2005
  
7 369
2010
  
6 962
2015
  
6 548
2020
  
6 086
Lähde: Tilastokeskus.[12]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Juvalla oli 6 334 asukasta, joista 3 223 asui taajamassa, 3 053 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juvan taajama-aste on 51,4 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Juvan kirkonkylä.[14]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Juvan ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Juvan seurakunta.[15]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Juvalla toimii Juvan helluntaiseurakunta.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juvan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[17]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Juvan harmaakivikirkko

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on Juvan harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) kirkkopuistoineen. Gottlundin tuvassa K. A. Gottlund perimä­tiedon mukaan laulatti juvalaisia, kun hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815–1816. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi.[18] Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros, joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä Jukajärven ja Salajärven välisellä kannaksella. Kannasta on käytetty muun muassa puolustuslinnakkeena, kun Curt von Stedingkin johdolla kannakselle rakennettiin vallitus Kustaan sodassa.[19]

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa. Juvan museon perusnäyttely puolestaan on ”Lehmä ja me”. Pattoin perintötalo, Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Muistomerkkejä Juvalla on kirkkopuistikon lisäksi Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly ja alueella toimivat myös kahvila sekä kesäteatteri. Vehmaan kartanon pihapiirissä toimii englantilaistyyppinen teehuone TeaHouse of Wehmais, joka valittiin vuonna 2015 Suomen parhaaksi teehuoneeksi.lähde? Kartanon vanhassa tallissa on Butiken på Landet -kauppa, jossa hevosten tilalla on omaperäinen vaatekauppa.

Juvan Hiidenmaalla sijaitsevat Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Eläinmatkailua voi harjoittaa susipuisto Wolf Parkissa tai koskikalastaa Rävykoskella.

Juvalla sijaitsevat laskettelukeskus Hasa sekä kylpylä Sampola. Oravareitti on 57 kilometrin pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Paikkakunnalla on leirintä­alue Juva Camping. Vihreän Kullan retkeilyreitti kulkee Juvan, Sulkavan, Ranta­salmen, Joroisten ja Puumalan alueella, ja siellä on 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Kisa, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

LiikenneMuokkaa

Valtatie 5 ohittaa Juvan kirkonkylän vain muutaman kilometrin päässä. Siellä siitä erkanee Savonlinnaan ja edelleen Parikkalaan johtava valtatie 14, joka kulkee Juvan kirkonkylän läpi.

Linja-autoasema sijaitsee Juvan kirkonkylällä. Sieltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Kuopioon, Savonlinnaan, Joensuuhun, Kajaaniin ja Ouluun. Juvan pikavuoropysäkkejä ovat valtatie 5:llä Vehmaan tienhaara sekä Loukion ja Inkilän tienhaara ja valtatie 14:llä Paatela. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi päivittäin molempiin suuntiin yöpikavuoro, joka pysähtyy Juvan kirkonkylän sijasta Vehmaan tienhaarassa. Viikonloppuisin Helsingistä Savonlinnaan liikennöi kaksi yöpikavuoroa Juvan kirkonkylän kautta.

Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 40 kilometrin päässä Mikkelissä ja 50 kilometrin päässä Mikkelin Haukivuoressa.

Lähin lentoasema on noin 30 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema.

Opetus ja kulttuuripalvelutMuokkaa

Juvalla perusopetusta tarjotaan lukuvuonna 2019-2020 Hatsolan, Kirkonkylän, Kuosmalan ja Paatelan kouluissa. Yleissivistävää toisen asteen opetusta antaa Juvan lukio.

Vuonna 1850 alkunsa saanut Juvan kirjasto toimii itsenäisenä kunnankirjastona. Kirjastoauto on yhteinen Joroisten ja Rantasalmen Toenperän kirjaston kanssa.[20][21]

SeutukuntaMuokkaa

Juva kuului ennen vuotta 2009 Juvan seutukuntaan Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan kanssa. Vuoden alussa Juva, Joroinen ja Rantasalmi liitettiin Pieksämäen seutukuntaan, sillä Pieksämäki ei voinut yksin muodostaa seutukuntaa. Tuolloin Puumala liitettiin Mikkelin seutukuntaan. Vuonna 2011 Rantasalmi liittyi Savonlinnan seutukuntaan. Vuonna 2021 Joroinen liittyi Varkauden seutukuntaan, jolloin Pieksämäen seutukuntaan jäi enää Pieksämäki ja Juva.

TapahtumiaMuokkaa

Juva Rokkaa, Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Hyötyyn Vattukarnevaalit, harrastejalkapalloturnaus Leka-Cup ja Juvan mestaruus -pilkkikisat.

YstävyyskuntaMuokkaa

Tunnettuja juvalaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Viitattu 7.11.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  7. Kuntavaalit 2017, Juva Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Sijainti kartalla Juva. Viitattu 16.1.2018.
  9. Herrasväen asuinpaikat - Eteläsavon kartanot ja kartanoiksi kutsutut kirjasto.mikkeli.fi. Viitattu 15.4.2021.
  10. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  11. Etelä-Savon ammattiopisto
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  18. Gottlundin tupa Turisti-info. Viitattu 17.1.2018.
  19. Heikki Laukkanen: Curt von Stedingk ja Stedingkin vallit Juvan kulttuurisivut. Viitattu 24.8.2021.
  20. Toenperän kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Viitattu 7.11.2019.
  21. Juvan kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Viitattu 7.11.2019.
  22. www.kuntaportaali.org: Ystävyyskunnat maakunnittain 2009 (xls) kuntaportaali.org. Viitattu 8.3.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa