Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Savossa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Juva (vanh. ruots. Jockas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 6 227 henkilöä,[3] ja sen pinta-ala on 1 345,69 km², josta 182,51 km² on sisävesiä.[2] Väestötiheys on 5,4 asukasta/km².

Juva
Juva.vaakuna.svg Juva.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°53′50″N, 027°51′25″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Kuntanumero 178
Hallinnollinen keskus Juvan kirkonkylä
Perustettu 1868 (1442)[1]
Kokonaispinta-ala 1 345,69 km²
84:nneksi suurin 2019 [2]
– maa 1 163,18 km²
– sisävesi 182,51 km²
Väkiluku 6 227
154:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
väestötiheys 5,35 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 55,9 %
– yli 64-v. 32,0 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [6]
Kunnanjohtaja Mervi Simoska
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD

14
5
3
3
2
www.juva.fi

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Juva sijaitsee Etelä-Savossa, 43 km:n päässä Mikkelistä.[8]

Juvan naapurikuntia ovat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava.

KyliäMuokkaa

Ahola, Auvila, Haikarila, Hampunjoki, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kankaankylä,Karkeamaa, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtoinen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Nuutilanmäki, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pakinmaa, Pekurila, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.

HistoriaMuokkaa

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle jo luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen. Keskiajalta on muistona myös Remojärven kappelin kalmistoalue.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Siitä on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Turun piispa Maunu Tavast antoi pitäjäseurakunnalle itsenäisyyden Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

Juvalaisia perinneruokia ovat ryynimakkara ja ohraryynirieska.[9]

TalousMuokkaa

Juva on leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia panostanut erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on 362 aktiivimaatilaa. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta.

Hatsolassa toimii 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy. Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen luomumaatalouden tutkimiseen erikoistunut toimipiste: vuonna 2006 toimipiste siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Juvalla toimi vuoden 2007 loppuun saakka Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, ja kunnassa on useita kalkkunankasvattajia.

Kunnan suurin teollinen työnantaja oli WSOY:n kirjapaino, joka ajautui konkurssiin 2018. Muista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico, vaatevalmistaja Jocca, huonekalutehdas Sisuwood ja Kotileipomo Siiskonen.

Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956.

Juvalla toimi osa Etelä-Savon ammattiopistosta.[10] kunnes ammattikoulu lakkautettiin Juvalta vuonna 2016.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juvan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 025
1985
  
8 800
1990
  
8 435
1995
  
8 172
2000
  
7 671
2005
  
7 369
2010
  
6 962
2015
  
6 548
2017
  
6 334
Lähde: Tilastokeskus.[11]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Juvalla oli 6 334 asukasta, joista 3 223 asui taajamissa, 3 053 haja-asutusalueilla ja 58 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Juvan taajama-aste on 51,4 %.[12] Juvan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Juvan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 3 223 asukasta.[13]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Juvalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juvan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[15]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Juvan harmaakivikirkko

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on Juvan harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) ja kirkkopuisto, Vanha hautausmaa ja Tuulimylly. Siellä on myös Gottlundin Tupa, jossa K. A. Gottlund perimä­tiedon mukaan laulatti juvalaisia, kun hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815–16. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi.[16] Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros, joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä. Kirkonkylä sijaitsee Jukajärven ja Salajärven välisellä kannaksella.

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa. Juvan museon perusnäyttely puolestaan on "Lehmä ja me". Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly. Rapion Mylly ja Rapion Myllyteatteri ovat Juvan vetovoimaisimpia matkailunähtävyyksiä. Butiken på Landet -kauppa Wehmaan Kartanon vanhassa tallissa on myös nähtävyys, jossa hevosten tilalla on omaperäinen vaatekauppa. Saman kartanon pihapiirissä toimii myös englantilaistyyppinen teehuone TeaHouse of Wehmais, joka valittiin vuonna 2015 Suomen parhaaksi teehuoneeksi.lähde?

Juvan Hiidenmaalla sijaitsevat Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Susipuisto Wolf Parkissa on nähtävänä koirasusia. Rävykoskella on mahdollisuus koskikalastukseen.

Laskettelukeskus Hasa palvelee talvisaikaan hiihtäjiä ja laskettelijoita. Monitoimihalli Sampola kirkonkylällä. Oravareitti on 57 kilometrin pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Paikkakunnalla on leirintä­alue Juva Camping. Vihreän Kullan retkeilyreitti kulkee Juvan, Sulkavan, Ranta­salmen, Joroisten ja Puumalan alueella, ja siellä on 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Kisa, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

LiikenneMuokkaa

Valtatie 5 ohittaa Juvan kirkonkylän vain muutaman kilometrin päässä. Siellä siitä erkanee Savonlinnaan ja edelleen Parikkalaan johtava valtatie 14, joka kulkee Juvan kirkonkylän läpi.

Linja-autoasema sijaitsee Juvan kirkonkylässä. Sieltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Kuopioon, Savonlinnaan, Joensuuhun, Kajaaniin ja Ouluun. Juvan pikavuoropysäkkejä ovat valtatie 5:llä Vehmaan tienhaara sekä Loukion ja Inkilän tienhaara ja valtatie 14:llä Paatela. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi päivittäin molempiin suuntiin yöpikavuoro, joka pysähtyy Juvan kirkonkylän sijasta Vehmaan tienhaarassa. Viikonloppuisin Helsingistä Savonlinnaan liikennöi kaksi yöpikavuoroa Juvan kirkonkylän kautta.

Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 40 kilometrin päässä Mikkelissä ja 50 kilometrin päässä Mikkelin Haukivuoressa.

Lähin lentoasema on noin 30 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema.

Palvelut ja ympäristöMuokkaa

Juvalla perusopetusta tarjotaan lukuvuonna 2019-2020 Hatsolan, Kirkonkylän, Kuosmalan ja Paatelan kouluissa. Yleissivistävää toisen asteen opetusta antaa Juvan lukio.

IlmastokuormitusMuokkaa

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Juvalla Etelä-Savon toiseksi suurin: 15 000 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu muun muassa lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv. [17]

SeutukuntaMuokkaa

Juva oli ennen vuotta 2009 Juvan seutukunnassa Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan kanssa. Vuoden alussa Juva, Joroinen ja Rantasalmi liitettiin Pieksämäen seutukuntaan, sillä Pieksämäki ei voinut yksin muodostaa seutukuntaa. Tuolloin Puumala liitettiin Mikkelin seutukuntaan.

TapahtumiaMuokkaa

Juva Rokkaa, Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Hyötyyn Vattukarnevaalit, harrastejalkapalloturnaus Leka-Cup ja Juvan mestaruus -pilkkikisat.

YstävyyskuntaMuokkaa

Tunnettuja juvalaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Viitattu 7.11.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. Kuntavaalit 2017, Juva Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Sijainti kartalla Juva. Viitattu 16.1.2018.
  9. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  10. Etelä-Savon ammattiopisto
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  14. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  16. Gottlundin tupa Turisti-info. Viitattu 17.1.2018.
  17. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  18. www.kuntaportaali.org: Ystävyyskunnat maakunnittain 2009 (xls) kuntaportaali.org. Viitattu 8.3.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa