Mikkelin rautatieasema

rautatieasema Mikkelissä

Mikkelin rautatieasema (lyh. Mi, ruots. St. Michel) on rautatieliikennepaikka Mikkelin Savilahdessa Hallituskadun itäpäässä, Mannerheimintien varrella. Mikkelin torilta asemalle on matkaa noin 230 metriä.

Mikkeli
St. Michel
Perustiedot
Lyhenne Mi
Rataosa Kouvola–Iisalmi
Ratakilometri 305+165
Sijainti 61°41′17″N, 027°16′39″E
Osoite Mannerheimintie, 50100 Mikkeli
Etäisyydet Kouvola 113,4 km
Mäntyharju 42,2 km
Haukivuori 39,3 km
Pieksämäki 70,9 km
Avattu 1. lokakuuta 1889
Liikenne
Käyttäjiä n. 231 700 (2019)[1]
Kaukoliikenne Helsinki–Kuopio–Oulu
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 424 m; 452 m[2]
Asemarakennus
Tyyppi III luokan asema
Materiaali puu
Rakennettu 1889
Lipunmyynti lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Mikkelin rautatieasema vuonna 2008.

Mikkelin asema sijaitsee Savon radan varrella. Asemalta on henkilöjunayhteydet kumpaankin suuntaan kaukojunilla. Etelään päin mentäessä seuraava henkilöliikenteen käytössä oleva asema on Mäntyharju ja pohjoiseen päin mentäessä Pieksämäki (vuoteen 2014 Haukivuori).

Etäisyyksiä:

Matkustajaliineteen lisäksi asemalla on tavaraliikennettä. Se on eräs Suomen vilkkaimpia raakapuun lastauspaikkojalähde?.

Nykyisen aseman viereen valmistui vuonna 2007 matkakeskus, minkä yhteydessä linja-autoliikenne siirtyi asemalle.

Asemalla tapahtuu illalla yksi matkustajajunien junakohtaus, jolloin Helsingin juna käyttää raidetta 1 ja Kuopion suunnan juna raidetta 2. Muutoin matkustajajunat käyttävät raidetta 1.

Museovirasto on luokitellut Mikkelin rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3][4]

Historia

muokkaa

Mikkelin kautta kulkevaa rautatieyhteyttä suunniteltiin jo 1860- ja 1870-luvuilla. Eräs suunnitelma oli Mikkelin kautta kulkeva Simola–Jyväskylä–Vaasa-rata. Myöhemmin suunniteltiin rataa Taavestista Mikkelin kautta Jyväskylään[3] tai Kuopioon. Mikkelistä suunniteltiin myös risteysasemaa, josta rata olisi haarautunut Jyväskylään ja Kuopioon. Lopulta päädyttiin rakentamaan rata Kouvolasta Mikkelin kautta Kuopioon.[4]

Savon radan rakentamisesta tehtiin päätös vuonna 1885, ja rakennustyöt alkoivat Mikkelissä 1887. Mikkelistä tuli III luokan asema. Asema sijoitettiin kaupungin itäreunalle sataman viereen, mutta ratalinjaa suunniteltiin myös kaupungin länsireunalle. Mikkeli avattiin liikenteelle 1. lokakuuta 1889, jolloin rataosa valmistui. Asemarakennuksen piirustukset tehtiin Oulun ja Vaasan ratojen piirustusten pohjalta, ja ne on hyväksytty vuonna 1888. Asemarakennus valmistui vuonna 1889. Asemarakennusta laajennettiin vuosina 1902 ja 1925.[3] Mikkeliin rakennettiin myös vesitorni ja veturitalli, jossa oli enimmillään kymmenen paikkaa.[4]

Vuonna 1917 ehdotettiin radan rakentamista Lahdesta Mikkelin kautta Savonlinnaan ja edelleen Matkaselkään. Ehdotuksen toteutuessa Mikkelistä olisi tullut risteysasema. Toisen maailmansodan jälkeen suunniteltiin aseman siirtämistä kaupungin länsipuolelle, koska sen sijaintia pidettiin huonona ja asema olisi toiminut Heinola–Savonlinna-radan risteysasemana. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet.[4]

Vuonna 2007 Mikkelin aseman viereen valmistui matkakeskus ja linja-autoliikenne siirtyi asemalle. Samalla rakennettiin ylikulkusilta laitureille ja ratapihan yli.[4]

 
Mikkelin aseman kivikukko vuonna 2020.

Aseman yhteydessä, Mannerheimintien toisella puolella on talvisodan aikana vara-asemaksi rakennettu kivinen puolipallon muotoinen sirpalesuoja eli kivikukko.

Mannerheimin salonkivaunu

muokkaa
 
Mannerheimin salonkivaunu Mikkelin rautatieasemalla toukokuussa 2025.

Marsalkka C. G. E. Mannerheimin käytössä oli vuodesta 1939 lähtien oma esikuntajuna. Se sisälsi veturin, kaksi makuuvaunua, konduktöörinvaunun, ilmatorjuntavaunun ja autonkuljetusvaunun. Hän käytti vaunua vuoteen 1946 asti.

Mannerheimin salonkivaunu on rakennettu vuosina 1929–1930. Se sisältää salongin ja viisi makuuhyttiä. Vaunussa on myös keittiö ja WC.

Salonkivaunu sijaitsee Mikkelin rautatieasemalla, aseman vierellä. Se on avoinna yleisölle vain kerran vuodessa, Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Rautatieasemien matkustajamäärät (.xlsx) (Tiedot ovat laskentatalulukossa. Luku on nousijoiden, poistujien ja vaihtavien matkustajien summa.) tietopyynto.fi. Viitattu 28.5.2025.
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2025 (PDF) (s. 97) Väylävirasto. Viitattu 28.5.2025.
  3. a b c Mikkelin rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 28.5.2025.
  4. a b c d e Iltanen, Jussi: Radan varrella : Suomen rautatieliikennepaikat, s. 289–290. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3

Aiheesta muualla

muokkaa