Avaa päävalikko

Mäntyharju

kunta Etelä-Savon maakunnassa

Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 924 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 1 210,98 km², josta 230,11 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,04 asukasta/km². Mäntyharju on yksi Suomen suosituimmista mökkikunnista.

Mäntyharju
Mäntyharju.vaakuna.svg Mäntyharju.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°25′05″N, 026°52′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 507
Hallinnollinen keskus Mäntyharjun asemanseutu
Perustettu 1595
Kokonaispinta-ala 1 210,98 km²
98:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 980,87 km²
– sisävesi 230,11 km²
Väkiluku 5 924
157:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 6,04 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,2 %
– 15–64-v. 54,8 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,75 %
261:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Muut
 • KD

9
6
5
3
3
1
www.mantyharju.fi

Mäntyharjun naapurikuntia ovat Heinola, Hirvensalmi, Kouvola, Mikkeli, Pertunmaa ja Savitaipale.

Mäntyharju on eräs Suomen suosituimpia kesämökkipaikkakuntia. Kunnassa on lähes 4 800 kesämökkiä, mikä on enemmän kuin vakituisten asuntojen määrä kunnassa. Mökkiläisten ansioista kunnan väkiluku jopa kolminkertaistuu kesäisin.[7] Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2016 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne. [8]

MaantiedeMuokkaa

Mäntyharjun asukkaista noin kaksi kolmasosaa asuu sen kaupunkimaisessa keskustaajamassa.[9]

Mäntyharjun Natura-kohteita ovat liito-oravien takia suojellut Kolmikanta ja Kihtelysniemi, tärkeinä lohikalojen kutualueina suojellut Mäntyharjun reitin kosket sekä Sammakkolammen metsä, Rossinlammen metsä, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Laukoniemi, Kinalammen metsä, Pyhäniemi, Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta, ja Mäntyharjun Suursuo.[10]

Kylät ja kulmakunnatMuokkaa

Mäntyharjulla on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973[11]):

  • Kukonkorpi
  • Kyttälä
  • Lahnaniemi
  • Leppäniemi
  • Luhtanen
  • Lyytikkälä
  • Mynttilä
  • Niinimäki
  • Nurmaa
  • Ollikkala
  • Outila

  • Paasola
  • Partsinmaa
  • Pertunmaa
  • Poitinniemi
  • Pärnämäki
  • Saviniemi
  • Särkemäki
  • Tiilikkala
  • Toivola
  • Vanonen

Kulmakuntia Mäntyharjulla ovat Kirkonkylä, Koirakivi, Pyhäkoski, Turkinkylä, Valtola ja Varpanen.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Mäntyharjulla oli 6 054 asukasta, joista 3 754 asui taajamissa, 2 249 haja-asutusalueilla ja 51 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Mäntyharjun taajama-aste on 62,5 %.[12] Mäntyharjun taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Mäntyharjun asemanseutuun, jossa oli vuoden 2017 lopussa 3 754 asukasta.[13]

HistoriaMuokkaa

1500-luvulla Hämeen, Karjalan ja Savon maakuntien rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.

Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.

Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus "Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle" syyskuun 9. päivältä v. 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: "Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä."

Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Turun rauhan mukainen Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Noin kolmasosa Mäntyharjun alueesta joutui Venäjälle, ja tällä alueella sijaitsivat Mäntyharjun kirkko ja pappilat. Vuonna 1746 valtiopäivillä ehdotettiin, että Mäntyharjun Ruotsille jäänyt osa erotettaisiin omaksi seurakunnakseen, johon olisi liitetty myös Hirvensalmen kappeliseurakunta. Uuden seurakunnan kirkko ehdotettiin rakennettavaksi Lahnaniemeen. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, ja vaikka valtakunnanraja jakoi pitäjän kahtia, se pysyi hallinnollisista ja muista hankaluuksista huolimatta yhtenä seurakuntana koko sen ajan, jonka Turun rauhan raja oli voimassa. Samaan tapaan myös Sulkava, Sääminki ja Kerimäki pysyivät kukin yhtenä seurakuntana, vaikka nekin sijaitsivat kahden valtakunnan alueella.[14]

Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa kuului Vanhaan Suomeen, joka vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen. Tämän jälkeen Mäntyharju kuului kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja pian tämän jälkeen myös sen jo vuodesta 1743 lähtien Venäjälle kuulunut osa liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1926, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.[15]

HallintoMuokkaa

Mäntyharjun kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Jukka Ollikainen.[16] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista suurimpana valtuustoryhminä Keskustalla on 9, Kokoomuksella 6 ja SDP:llä 5 paikkaa kaudella 2017–2021.[6]

ElinkeinoelämäMuokkaa

Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Woikoski Oy ja Exel Composites.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Mäntyharjun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 156
1985
  
8 071
1990
  
7 774
1995
  
7 498
2000
  
7 131
2005
  
6 862
2010
  
6 456
2015
  
6 159
Lähde: Tilastokeskus.[17]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mäntyharjulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Seurakunta toimii myös Pertunmaan kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mäntyharjun alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[19]

PalvelujaMuokkaa

Kirkonkylällä sijaitseva Mäntyharjun hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[20][21]

KoulutusMuokkaa

Luokkien 1–6 opetusta annetaan Mäntyharjun yhtenäiskoulun ja Kirkonkylän kouluissa sekä Toivolassa. Yhtenäsikouluun kuuluu myös luokkien 7–9 yläkouluopetus; sen eteläpuolella toimii Mäntyharjun lukio.[21]

Mäntyharjun lukion kanssa samassa kiinteistössä toimii kansalaisopisto, jossa opetetaan muun muassa kieliä ja musiikkia.

KulttuurielämäMuokkaa

Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä[22]. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä.

Mäntyharjulla järjestetään myös maankuulut markkinat joka vuosi juhannuksen jälkeisenä maanantaina.

Mäntyharjulla järjestetään kesäisin SOI suvessa -festivaali.

Metsäfestiwal-musiikkifestivaali (aiemmin Lawatanssit) on järjestetty vuonna 2012 jo kolmannen kerran Tiilikkalassa. Tapahtumassa on esiintynyt laaja skaala vaihtoehtomusiikin artisteja ja yhtyeitä ympäri maailman.

Mäntyharjulla on taidekeskus Salmela, joka toimii pitsihuvilassa. Salmelassa on myös taiteilijaresidenssi, ja siellä järjestetään kesäisin konsertteja.[7]

RuokakulttuuriMuokkaa

Mäntyharjun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikakaali, joka on padassa haudutettua sianlihaa ja haudutusliemessä kypsennettyä kaalia, sekä karpalokiisseli.[23][24]

Harrastus- ja liikunta-aktiviteettejaMuokkaa

Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten lentopallo, hiihto, pesäpallo ja salibandy.

Mäntyharjulla toimii myös jalkapalloseura Mäntyharjun Jäntevä (MäJä). Seura on perustettu 1921 ja toimi aiemmin urheilun yleisseurana[25]. Edustusjoukkue pelasi vuonna 2016 miesten 6. divaria.[26] Sillä on myös lukuisia juniorijoukkueita. Real Mäntyharju puolestaan pelasi talvella 2014-2015 paikkakunnan historian ensimmäisenä joukkueena futsalia piirin sarjoissa, kun se osallistui Kaakkois-Suomen kolmosdivisioonaan.

Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenseura.

Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolku ry:n lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.

LiikenneyhteydetMuokkaa

Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata, jota pitkin junamatka Mikkeliin kestää n. 25 minuuttia ja Kouvolaan n. 40 minuuttia[27]. Elokuusta 2014 alkaen kaikki matkustajajunat pysähtyvät Mäntyharjun asemalla[28]. Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.

Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.

Tunnettuja mäntyharjulaisia ja Mäntyharjulla syntyneitäMuokkaa

NähtävyydetMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Mäntyharju Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. a b Vallinkoski, Anu: Talviunessa. Yhteishyvä-lehti, joulukuu 2015, s. 73-77. S-Ryhmä.
  8. Marja Hermiö: Tilastokeskus - Kesämökit 2016 www.stat.fi. Viitattu 10.7.2017.
  9. Mäntyharju-info Mäntyharju. Viitattu 16.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 15.1.2018.
  11. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 310. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. Kaarlo Wililander ym.: ”Kirkollinen hallinto”, Savon historia 3: Savo kaskisauhujen kautena, s. 359–361. Lähde koko kappaleelle. Savon säätiö, 1989. ISBN 951-657-272-3.
  15. Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaa. Viitattu 25.3.2019.
  16. Korviaan myöten mäntyharjulainen Jukka Ollikainen Mäntyharjun kunnan johtoon Yle. 2014. Viitattu 16.1.2018.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  20. Mäntyharjun hyvinvointikeskus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 1.7.2019.
  21. a b Yhteystiedot Mäntyharjun kunta, mantyharju.fi. Viitattu 1.7.2019.
  22. Administrator: Elokuvateatteri Kino - Mäntyharju www.mantyharju.fi. Viitattu 29.4.2017.
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  24. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  25. Mäntyharjun Jäntevä, Historiikki; Janteva.fi
  26. Otteluohjelma ja tilastot Mäntyharjun Jäntevä. Viitattu 2.11.2016.
  27. Liikennevirasto | Junalähdöt m.liikennevirasto.fi. Viitattu 29.4.2017.
  28. Uutiset ja tiedotteet / VR Group www.vrgroup.fi. Viitattu 29.4.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa