Sianliha
Sianliha on sian tai sian poikasen eli porsaan lihaa, jota käytetään ravinnoksi. Sianliha on maailman eniten kulutettu liha[1]. Sianlihaa ovat muun muassa kinkku, pekoni ja porsaankyljykset.
Sian ruhon osat ja niiden käyttöMuokkaa
1. Pää[2]
2. Kaula[2]
3. Pekoni
4. Etuselkä
Luuton osa on kasleri eli niska. Uunipaistiksi, leikkeisiin, pihveihin, paistirulliksi, talouskyljyksiin, kastikkeisiin, pataruokiin.[3] Kaslerista tehdään myös nyhtöpossua.[4]
5. Rinta
6. Kyljysselkä
Ulkofilee, sisäfilee ja luinen kyljysselkä. Porsaankyljykset.[3]
7. Ulkofilee
Uunissa kypsennettäväksi, pihveiksi ja leikkeiksi.[3]
8. Sisäfilee
Porsaan arvokkain ja murein osa. Kokonaiseksi paistiksi, viipaleiksi, leikkeiksi, noisetteiksi, grilliin.[3]
9. Kylki
Porsaan rasvaisin osa. Kastikelihaksi, savustettavaksi, läskisoosiin, viipaleiksi, ribseiksi. Pekoni on suolattua ja savustettua kylkisilavaa.[3]
10. Vatsa[2]
11. Lapa
Haudutettaviin lihapatoihin, kastikkeisiin, wokkeihin, verkkopaistiksi, karjalanpaistiin, jauhelihaan, uunissa kypsennettäväksi.[3]
12. Kinkku
Ulkopaisti, kulmapaisti, sisäpaisti, paahtopaisti. Paistettavaksi, leikkeisiin, kuutioiksi ja suikaleiksi vokkeihin ja kastikkeisiin, joulukinkuksi sekä karjalanpaistiin.[3]
13. Potka
Hernekeittoon, uunissa kypsennettäväksi.[3]
15. Saparo
RavintosisältöMuokkaa
Sianlihan keskimääräinen perusravintoainesisältö 100 grammaa kohti Finelin mukaan[5]:
| Ravintoaine | Määrä / 100 g |
|---|---|
| Proteiini | 18,3 g |
| Rasvahapot | 15,2 g |
| - yksittäistyydyttymättömät | 6,7 g |
| - monityydyttymättömät | 2,0 g |
| - tyydyttyneet | 6,1 g |
KulutusMuokkaa
Sianlihaa kulutettiin vuonna 2010 maailmassa noin 103 miljoonaa tonnia. Suurimmat kuluttajamaat:[1]
| Kuluttajamaa | Miljoonaa tonnia |
|---|---|
| Kiina | 51,1 |
| Euroopan unioni | 21,3 |
| Yhdysvallat | 8,6 |
| Venäjä | 2,8 |
| Brasilia | 2,6 |
| Japani | 2,5 |
Sianliha on Suomen eniten kulutettu lihalaji. Sianlihaa syötiin vuonna 2011 Suomessa 36,4 kilogrammaa henkeä kohti, mikä on lähes puolet kaikesta lihan kulutuksesta.[6]
TuotantoMuokkaa
Sianlihaa tuotettiin vuonna 2010 noin 103 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuottajamaat:[1]
| Tuottajamaa | Miljoonaa tonnia |
|---|---|
| Kiina | 51,1 |
| Euroopan unioni | 23,0 |
| Yhdysvallat | 10,2 |
| Brasilia | 3,2 |
| Venäjä | 1,9 |
| Vietnam | 1,9 |
| Kanada | 1,8 |
| Japani | 1,3 |
| Filippiinit | 1,3 |
Euroopan unionissa teurastetaan 250 miljoonaa sikaa vuosittain (2009). Yli puolet EU:n sikojen tuotannosta on kuudessa maassa: Espanja, Tanska, Hollanti, Saksa, Unkari ja Britannia.[7]
Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin sianlihaa 217 tuhatta tonnia, ja sianliha oli Suomen tärkein lihateollisuuden vientituote.[8]
Sika teurastetaan Suomessa noin 5–6 kuukauden ikäisenä ja keskimäärin 86 kilogramman painoisena.[8]
Sianlihaa jalostetaan Suomessa lihaksikkaaksi ja vähärasvaiseksi.[8]
- Katso myös: Sikatalous
IlmastokuormaMuokkaa
Kypsentämättömän 90-grammaisen porsaanleikkeen elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta 653 grammaa CO2-ekv, mikä vastaa noin 14 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskelma sisältää teurastamon, jakelun ja vähittäiskaupan arvioidut päästöt 850 grammaa CO2-ekv/lihakilo.[9]
Uskonnolliset kiellotMuokkaa
Sianlihan syöminen on ruokatabu eli kiellettyä muun muassa juutalaisuudessa[10] ja islamissa[11].
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Meat Production/Consumption by Type and Country: 2012. U.S. Census Bureau. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ a b c d Pekkala, Hannu: Sian leikkaus (pdf) (s. 1) Lihalehti. 2002. Helsinki: Lihakeskusliitto. Viitattu 17.2.2013.
- ↑ a b c d e f g h Syötävän hyvä lihaopas Lihatiedotus. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Nyhtöpossu eli Pulled Pork Kotiliesi. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Lihan kulutus Suomessa Lihatiedotus. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Kansalaisjärjestöjen mukaan EU-maiden sioilla huonot oltavat. Helsingin Sanomat, 22.1.2010, s. B5.
- ↑ a b c Sika - Suomen tärkein lihalaji Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L: Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main report. Defra Research Project IS0 205. Bedford: Cranfield University & Defra. 2006. SEKÄ Seppälä, Jyri, Ilmo Mäenpää, Sirkka Koskela, Tuomas Mattila, Ari Nissinen, Juha-Matti Katajajuuri, Tiina Härmä, Marja-Riitta Korhonen, Merja Saarinen ja Yrjö Virtanen: 2009: Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen Ympäristö 20/2009. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108589&lan=fi
- ↑ Taipale, Ulla: Juutalainen ruokakulttuuri SRK-opisto. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Islamin ruokasäännöt Islamopas. Viitattu 5.2.2013.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Possupedia possupedia.fi.