Kertatyydyttymätön rasvahappo
Kerta- eli yksittäistyydyttymättömät rasvahapot ovat rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on yksi kaksoissidos. Niistä käytetään myös nimitystä monotyydyttymättömät rasvahapot.

Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja esiintyy etenkin pähkinöissä, avokadossa ja oliivi- sekä rypsiöljyssä[1]. 90 prosenttia ruoka-aineiden sisältämästä kertatyydyttymättömästä rasvahaposta on oleiinihappoa. Myös palmitoleiini- ja vakseenihappo ovat kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.[2]
Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja syntyy myös nisäkkäiden elimistössä pitkäketjuisten tyydyttyneiden rasvahappojen hapettuessa[1].
Kemialliset ominaisuudet
muokkaaKertatyydyttymättömässä rasvahappomolekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Pehmeissä kasvirasvoissa esiintyvät kertatyydyttymättömät rasvahapot ovat esteröityneet glyserolin kanssa. Luonnossa kertatyydyttymättömät rasvat ovat yleensä cis-muodossa, eli kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat samalla puolella.
Tarve ja saanti
muokkaaValtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 10–20 E%. Työikäiset miehet saivat Suomessa vuonna 2012 ravinnon energiasta 15 % kertatyydyttymättömistä rasvahapoista ja naiset 14 %.[3] Saanti on keskimäärin suositusten tasolla. Suurin osa kertatyydyttymättömistä rasvahapoista saadaan ravintorasvoista, lihajalosteista ja leivonnaisista.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Monounsaturated Fatty Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 27.11.2020.
- ↑ What Are the Benefits of Monounsaturated Fats? Healthline. 19.9.2017. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (pdf) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Helldán, Anni ym.: Finravinto 2012 -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.2.2016.