Monityydyttymätön rasvahappo
Monityydyttymättömät rasvahapot ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta. Jokaista kaksoissidosta kohti molekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia. Kaksoissidosten määrä, sijainti ja konfiguraatio määrittelevät rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet.[1]
| Ruokien rasvat |
|---|
 |
| Katso myös |
Kaksoissidosten määrä, sijainti ja konfiguraatio määrittelevät rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet[1]. Monityydyttyneet rasvahapot esimerkiksi hapettuvat yksittäistyydyttyneitä herkemmin[2].
Luonnon rasvahapoissa kaksoissidokset ovat yleensä cis-muotoa. Cis-muotoinen kaksoissidos aiheuttaa rasvahapon hiiliketjuun mutkan, mutta trans-muotoinen kaksoissidos on suora. Mitä enemmän rasvahapossa on kaksoissidoksia, sitä alempi on sen sulamispiste.
Välttämättömät n-3 ja n-6 -sarjan rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Välttämättömät n-3 sarjan rasvahappot ovat alfalinoleenihappo (ALA) ja n-6 -sarjan rasvahappo linolihappo.
Toinen nimitys monityydyttymättömille rasvoille on polytyydyttymättömät rasvahapot.
Monityydyttämättömien rasvahappojen tarve ja saantiMuokkaa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla monityydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 5–10 E%, josta n-3 rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Alle 2-vuotiailla suositus vaihtelee iän mukaan. [3] Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat monityydyttämättömiä rasvahappoja keskimäärin: naiset 10,4 g/vrk ja miehet 14,7 g/vrk eli energiasta naiset 5,7 E% ja miehet 5,9 E%. Suurimmalla osalla väestöstä saanti on suositusten mukaista. Suomalaisten monityydyttämättömistä rasvahapoista yli puolet saadaan ravintorasvoista (kasviöljyt ja margariinit). Seuraavaksi yleisin lähde on liha. [4].
| öljy | painoprosenttia |
|---|---|
| Hampunsiemenöljy[6] | 80 |
| Auringonkukkaöljy | 63 |
| Soijaöljy | 59 |
| Maissiöljy | 54 |
| Rypsiöljy | 33 |
| Rypsiöljy, kylmäpuristettu | 30,5 |
| Oliiviiöljy, kylmäpuristettu[7] | 15 |
| Oliiviöljy | 11 |
| Palmuöljy | 9,5 |
TerveysvaikutuksetMuokkaa
Runsas monityydyttämättömien rasvahappojen saanti pienentää sekä LDL- että HDL-hiukkasten kuljettaman kolesterolin määrää. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä.[8]
Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Azheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä[9].
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
- ↑ Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahapot monityydyttymättömät, Fineli
- ↑ Hempseed as a nutritional resource: An overview, Springer link
- ↑ Oliiviöljy (extra virgin), 1000 ml
- ↑ Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi: Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases. Advances in Nutrition, {{{Vuosi}}}. doi:10.1093/advances/nmaa072. Artikkelin verkkoversio. en