Monityydyttymätön rasvahappo
Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) ovat varsinkin kasvirasvoissa esiintyviä rasvahappoja, joiden hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta. Jokaista kaksoissidosta kohti molekyylissä on kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavassa tyydyttyneessä rasvahapossa, jossa on yhtä monta hiiliatomia.[1]
Kaksoissidosten määrä, sijainti ja konfiguraatio määrittelevät rasvahapon fysikaaliset ominaisuudet[1]. Monityydyttyneet rasvahapot esimerkiksi hapettuvat herkemmin kuin tyydyttyneet ja yksittäistyydyttymättömät[2].
Luonnon rasvahapoissa kaksoissidokset ovat yleensä cis-muotoa. Cis-muotoinen kaksoissidos aiheuttaa rasvahapon hiiliketjuun mutkan, mutta trans-muotoinen kaksoissidos on suora. Mitä enemmän rasvahapossa on kaksoissidoksia, sitä alempi on sen sulamispiste.
Välttämättömät n-3- ja n-6-sarjan rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Välttämättömät n-3-sarjan rasvahappot ovat alfalinoleenihappo (ALA) ja n-6-sarjan rasvahappo linolihappo. Linolihappo on ihmisravinnon yleisin tyydyttymätön rasvahappo[3]. Linoli- ja alfalinoleenihappo muuntuvat kudoksissa 20- ja 22-hiilisiksi eli pitkiksi ja korkeasti tyydyttymättömiksi rasvahapoiksi (engl. highly unsaturated fatty acid, HUFA)[4].
Toinen nimitys monityydyttymättömille rasvoille on polytyydyttymättömät rasvahapot.

Tarve ja saanti
muokkaaValtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla monityydyttämättömien rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla 5–10 E%, josta n-3-rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Alle 2-vuotiailla suositus vaihtelee iän mukaan. [5]
Länsimaiden asukkaiden omega 6 -rasvahappojen saanti on lisääntynyt niin paljon, että omega kuutosta saadaan nykyisin 12–20 enemmän kuin omega kolmosta, vaikka niiden saanti saisi olla enintään viisi kertaa suurempaa[6].
Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat monityydyttämättömiä rasvahappoja keskimäärin: naiset 10,4 g/vrk ja miehet 14,7 g/vrk eli energiasta naiset 5,7 E% ja miehet 5,9 E%. Suurimmalla osalla väestöstä saanti on suositusten mukaista. Suomalaisten monityydyttämättömistä rasvahapoista yli puolet saadaan ravintorasvoista (kasviöljyt ja margariinit). Seuraavaksi yleisin lähde on liha. [7].
öljy | painoprosenttia |
---|---|
Hampunsiemenöljy[9] | 80 |
Auringonkukkaöljy | 63 |
Soijaöljy | 59 |
Maissiöljy | 54 |
Rypsiöljy | 33 |
Rypsiöljy, kylmäpuristettu | 30,5 |
Oliiviiöljy, kylmäpuristettu[10] | 15 |
Oliiviöljy | 11 |
Palmuöljy | 9,5 |
Äidinmaito sisältää sitä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän äiti nauttii niitä ravinnossaan. Niiden osuus ei vaikuta kuitenkaan lapsen kasvunopeuteen.[11]
Fysiologiset vaikutukset
muokkaaRunsas monityydyttämättömien rasvahappojen saanti pienentää sekä LDL- että HDL-hiukkasten kuljettaman kolesterolin määrää[12].
Terveysvaikutukset
muokkaaMonet viime vuosina julkaistut tutkimukset viittaavat siihen, että monityydyttymättömien rasvojen kuumennuksen yhteydessä syntyvä HNE eli 4-hydroksinonaali (4-hydroksi-trans 2-nonenaali ta 4-hydroksi-trans-2-nonenaali on suuressa roolissa esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, neurologisten ja immunologisten sairauksien sekä korkeaan ikään liittyvien rappeumasairauksien synnyssä[13].
Sydänterveys
muokkaaMonityydyttymättömien teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä[14]. Vuonna 2004 julkaistussa naisilla tehdyssä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että tmonityydyttymättömän rasvan lisääminen lisäsi terveydelle haitallista hapettunutta LDL-kolesterolia[15].
Väestötutkimuksissa on havaittu, että veren HUFA:n kokonaismäärän suhteessa omega-6-peräiseen HUFA:an pitäisi olla korkeintaan 1/2:een optimaalisen sydänterveyden kannalta. HUFA-rasvahapot ovat linoli- ja alfalinoleenihapoista muodostuvia korkeasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tämä saavutetaan joko vähentämällä ravinnon omega 6 -rasvahappojen määrää tai lisäämällä omega 3 -rasvahappojen määrää.[4]
Rasvamaksa
muokkaaVuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[16]
Haimasyöpä
muokkaaVuonna 2020 julkaistussa iranilaistutkimuksessa havaittiin, että se väestökolmannes, jonka veressä oli eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja, sairastui haimasyöpään lähes neljä kertaa useammin kuin se kolmannes, joiden veressä oli vähiten monityydyttymätöntä rasvaa[17].
Muut sairaudet
muokkaaMonityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä[18].
Historiaa
muokkaaValtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin monityydyttymättömien rasvahappojen saannin tärkeyttä[19]. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä[12].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
- ↑ Yuan Zhuang, Jun Dong, Xiaomei He, Junping Wang, Changmo Li, Lu Dong, Yan Zhang, Xiaofei Zhou, Hongxun Wang, Yang Yi, Shuo Wang: Impact of Heating Temperature and Fatty Acid Type on the Formation of Lipid Oxidation Products During Thermal Processing. Frontiers in Nutrition, 2022, 9. vsk. doi:10.3389/fnut.2022.913297/full ISSN 2296-861X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: Evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis February 2013BMJ Clinical Research 346. https://www.researchgate.net/publication/235406046_Use_of_dietary_linoleic_acid_for_secondary_prevention_of_coronary_heart_disease_and_death_Evaluation_of_recovered_data_from_the_Sydney_Diet_Heart_Study_and_updated_meta-analysis
- ↑ a b Bill Lands: Highly unsaturated fatty acids (HUFA) mediate and monitor food’s impact on health. Prostaglandins & Other Lipid Mediators, 1.11.2017, 133. vsk, s. 4–10. doi:10.1016/j.prostaglandins.2017.05.002 ISSN 1098-8823 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Arkistoitu 19.3.2013. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Corinne Joffre: Polyunsaturated Fatty Acid Metabolism in the Brain and Brain Cells. IntechOpen, 26.8.2019. ISBN 978-1-83962-511-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahapot monityydyttymättömät, Fineli
- ↑ Hempseed as a nutritional resource: An overview, Springer link
- ↑ Oliiviöljy (extra virgin), 1000 ml
- ↑ Tutkimus: Äidin paino on yhteydessä rasvan laatuun äidinmaidossa | Ruokatieto Yhdistys www.ruokatieto.fi. Arkistoitu 26.6.2022. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ a b Montako kaksoissidosta pitää ravinnon rasvahapoissa olla? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Himangshu Sonowal, Kota V. Ramana: 4-Hydroxy-Trans-2-Nonenal in the Regulation of Anti-Oxidative and Pro-Inflammatory Signaling Pathways. Oxidative Medicine and Cellular Longevity, 2019, 2019. vsk, s. 5937326. PubMed:31781341 doi:10.1155/2019/5937326 ISSN 1942-0994 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Marja-Leena Silaste, Maire Rantala, Georg Alfthan, Antti Aro, Joseph L. Witztum, Y. Antero Kesäniemi: Changes in Dietary Fat Intake Alter Plasma Levels of Oxidized Low-Density Lipoprotein and Lipoprotein(a). Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology, 1.3.2004, nro 24, s. 498–503. doi:10.1161/01.ATV.0000118012.64932.f4 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883 doi:10.1186/s12876-021-02039-2 ISSN 1471-230X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002 ISSN 0261-5614 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi: Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases. Advances in Nutrition, Määritä ajankohta! doi:10.1093/advances/nmaa072 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa! Studio55.fi. 4.2.2014. Viitattu 6.3.2021.