Tyydyttynyt rasvahappo

rasvahappo

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä rasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketju on pääasiassa haaroittumaton ja siinä ei ole kaksoissidoksia. Tyydyttyneen rasvahapon sulamispiste on korkeampi kuin vastaavan hiiliketjun pituuden omaavalla tyydyttymättömällä rasvahapolla.[1]

Eri ruoka aineet nostavat eri tavoin veren rasva-arvoja. Runsas hiilihydraattien ja alkoholin nauttiminen nostaa tyydyttyneen rasvan määrää veressä.[2]

Tyydyttyneitä rasvahappojaMuokkaa

  • voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
  • kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
  • kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
  • kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
  • lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
  • myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
  • palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
  • steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
  • arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
  • beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
  • lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneiden rasvahappojen kulutusMuokkaa

Suurin osa ihmiskunnan nauttimasta rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, jonka kulutus on aikuisilla keskimäärin 9 prosenttia kokonaisenergiasta. Tyydyttyneen rasvan saanti vaihtelee maittain välillä 2-28 E%.[3]

Tyydyttyneet rasvahapot ravinnossaMuokkaa

Lähes 70 prosenttia maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttynyttä rasvaa[4]. Tyydyttyneiden rasvojen osuus lihan sisältämistä rasvahapoista vaihtelee eläinlajin ja jalostusasteen mukaan. Lähes puolet suomalaisen naudan rasvasta koostuu tyydyttyneistä rasvahapoista[5], sianlihan rasvasta 40 prosenttia[6] ja broilerin noin 32 prosenttia[7].

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä[8]
Ruoka lauriinihappo myristiinihappo palmitiinihappo steariinihappo
Kookosöljy 47 % 18 % 9 % 3 %
Voi 3 % 11 % 29 % 13 %
Jauheliha 0 % 4 % 26 % 15 %
Tumma suklaa 0 % 1 % 34 % 43 %
Lohi 0 % 1 % 29 % 3 %
Kananmuna 0 % 0.3 % 27 % 10 %
Cashew-pähkinä 2 % 1 % 10 % 7 %
Soijaöljy 0 % 0 % 11 % 4 %

Ruoansulatuksessa muodostuvat tyydyttyneet rasvahapotMuokkaa

Paksusuolen bakteerit hajottavat ravinnon sisältämät liukoiset kuidut tyydyttyneiksi lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat 6–15 prosenttia länsimaalaisten ravinnosta saadusta kalorimäärästä[9][10]. Suoliston pintasolukko käyttää etenkin voihappoa eli butyraattia uusiutumiseensa[11]. Voihappo vähentää kasvainten muodostumista[12] ja sillä saattaa olla myös tulehdusta hillitsevää ja ylipainoa ehkäisevää vaikutusta[13]. Voi sisältää lehmien pötsibakteerien tuottamaa voihappoa[14].

SaantiMuokkaa

Finravinto 2007 -kyselytutkimukseen haastatellut naiset nauttivat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin 23 grammaa vuorokaudessa ja miehet 32 grammaa, mikä vastasi naisilla 12 energiaprosenttia ja miehillä kolmeatoista. Haastateltavien saamia tyydyttyneitä rasvahappoja nautittiin pääosin voin ja kasvirasvalevitteiden sekä maidon, juuston ja muiden rasvaa sisältävien maitotuotteiden muodossa. Niitä tuli myös liharuokien, viljatuotteiden ja kastikkeiden mukana.[15]

SaantisuosituksetMuokkaa

Suomalaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia[16]. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on perustellut tyydyttyneen rasvan saantia rajoittavaa suositusta sillä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentäisi kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[17]

Vertaisarvioitu tiedejulkaisu Journal of the American College of Cardiology julkaisi vuonna 2020 kansainvälisen 12-henkisen tutkimusryhmän laatiman ravitsemussuosituksia arvioivan tieteellisen artikkelin, jossa todettiin, ettei kyseiselle suositukselle ole tieteellistä pohjaa, koska uusimmissa satunnaistetuista ja väestöseurantatutkimuksista laadituissa meta-analyyseissa ei ole havaittu, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähentäisi sydän ja verisuonitauteja tai kokonaiskuolleisuutta, vaan että tyydyttyneen rasvan runsas käyttö päin vastoin vähentää riskiä saada sydänkohtaus.[18]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
  2. Nita G Forouhi, Albert Koulman, Stephen J Sharp, Fumiaki Imamura, Janine Kröger, Matthias B Schulze: Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study. The Lancet. Diabetes & Endocrinology, 2014-10, nro 2, s. 810–818. PubMed:25107467. doi:10.1016/S2213-8587(14)70146-9. ISSN 2213-8587. Artikkelin verkkoversio.
  3. Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. https://tinyurl.com/y3ov5q5q
  4. Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Arkistoitu 7.6.2012. Viitattu 5.2.2013.
  5. Lihan rasva pudonnut reilusti - ravintotaulukot vanhentuneet. 1999. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/4.kesakuu/MEAT2299.HTM
  6. Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 5.2.2013.
  7. Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Viitattu 7.1.2021.
  8. USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
  9. Seidu Adams 2018, s. 9
  10. 10 Types of Saturated Fat Reviewed Healthline. 1.7.2019. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  11. Roberto Berni Canani, Margherita Di Costanzo, Ludovica Leone, Monica Pedata, Rosaria Meli, Antonio Calignano: Potential beneficial effects of butyrate in intestinal and extraintestinal diseases. World Journal of Gastroenterology : WJG, 28.3.2011, 17. vsk, nro 12, s. 1519–1528. PubMed:21472114. doi:10.3748/wjg.v17.i12.1519. ISSN 1007-9327. Artikkelin verkkoversio.
  12. Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle www.duodecimlehti.fi. Viitattu 15.8.2022.
  13. Parichehr Amiri, Seyed Ahmad Hosseini, Samad Ghaffari, Helda Tutunchi, Shamsi Ghaffari, Erfan Mosharkesh, Samira Asghari, Neda Roshanravan: Role of Butyrate, a Gut Microbiota Derived Metabolite, in Cardiovascular Diseases: A comprehensive narrative review. Frontiers in Pharmacology, 2022, 12. vsk. doi:10.3389/fphar.2021.837509/full. ISSN 1663-9812. Artikkelin verkkoversio.
  14. Roman M. Stilling, Marcel van de Wouw, Gerard Clarke, Catherine Stanton, Timothy G. Dinan, John F. Cryan: The neuropharmacology of butyrate: The bread and butter of the microbiota-gut-brain axis?. Neurochemistry International, 1.10.2016, nro 99, s. 110–132. doi:10.1016/j.neuint.2016.06.011. ISSN 0197-0186. Artikkelin verkkoversio. en
  15. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
  16. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26. (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
  18. Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations: JACC State-of-the-Art Review. June 2020, Journal of the American College of Cardiology. https://www.researchgate.net/publication/342255673_Saturated_Fats_and_Health_A_Reassessment_and_Proposal_for_Food-Based_Recommendations_JACC_State-of-the-Art_Review

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyydyttynyt rasvahappo.