Wikipedia

Tyydyttyneiden rasvahappojen terveysvaikutukset

Tyydyttyneiden rasvahappojen runsaalla nauttimisella on tutkimusten mukaan runsaasti myönteisiä terveysvaikutuksia.

KuolleisuusMuokkaa

Vuonna 2018 julkaistussa kansainvälisessä PURE-väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että sillä viidenneksellä, joka nauttii eniten tyydyttynyttä rasvaa, on 14 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin sitä vähiten nauttivalla viidenneksellä. Tutkimus toteutettiin 18 maassa ja viidessä eri maanosassa, ja tutkittavia oli yli 130 000.[1]

SydänterveysMuokkaa

Veren suuri tyydyttyneen rasvan pitoisuus lisää sydänsairauksien riskiä. Tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruoan nauttimisen on uskottu sen vuoksi vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen[2], ja sen käyttöä on siksi ravitsemussuosituksissa suositeltu vältettävän ja sen sijaan on suositeltu käytettäväksi tyydyttymättömiä rasvoja.[3]

Ajatus tyydyttynyttä rasvaa runsaasti sisältävän ruokavalion sydänterveyttä heikentävästä vaikutuksesta sai alkunsa siitä, kun tutkija Angel Kies julkaisi vuonna 1953 kuuden maan kansallisten ravintotaseiden ja sydänkuolemien vertailevan tutkimuksen, jonka mukaan niissä maissa, joissa syötiin eniten rasvaa, esiintyi eniten 40-65-vuotiaiden sydänperäisiä kuolemia. Kies muotoili tämän perusteella aluksi hypoteesin, jonka mukaan rasvan nauttiminen aiheuttaisi ateroskleroosia. Kiesin tutkimusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että hän oli julkaissut ilman perusteluja valikoivasti vain kuuden maan tulokset. Tutkimus olisi tuottanut hyvin toisenlaisen tuloksen, jos Kies olisi tarkastellut kokonaisuudessaan tutkimustarkoituksessa hankkimaansa 20 maan aineistoa.[4]

Vuonna 2009 julkaistiin yhteentoista väestön seurantatutkimukseen perustuva tutkimuskatsaus, jonka mukaan monityydyttymätöntä rasvaa suosivilla esiintyy vähemmän sydäntautikuolleisuutta kuin tyydyttynyttä rasvaa suosivilla[5]. Vuonna 2010 julkaistiin kahdeksaan satunnaistettuun ja kontrolloituun tutkimukseen perustuva tutkimuskatsaus, jonka mukaan tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla vähentää sydänkohtauksia ja sydäntautikuolleisuutta, mutta tyydyttyneen rasvan korvaamisella kertatyydyttymättömällä rasvalla ei ollut vastaavaa vaikutusta[6].

Vuonna 2014 julkaistiin laaja ja perusteellinen tutkimuskatsaus kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta, jonka johdossa oli Cambridgen yliopiston kansanterveyslaitoksella työskennellyt sydän- ja verisuonisairauksiin erikoistunut epidemiologi. Tutkimus laadittiin Britannian sydänsäätiön toimesta, ja siihen koottiin 72 siihen mennessä julkaistua tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä yli 500 000 henkeä.[3] Tuloksena oli, ettei sillä kolmanneksella, joka nautti eniten tyydyttynyttä rasvaa havaittu sen useammin sairastumista kuin sillä kolmanneksella, joka nautti vähiten tyydyttynyttä rasvaa. Sama päti monityydyttämättömiin kasviperäisiin omega 6-rasvahappoihin, joiden runsas käyttö ei korreloinutkaan sairastumisen harvinaistumisen kanssa. Sen sijaan huomattiin, että runsaimmin pitkäketjuista teollista transrasvaa nauttineella kolmanneksella esiintyi 16 prosenttia enemmän sydänsairauksia kuin vähiten nauttineella kolmanneksella. Runsaimmin monityydyttämättömiä omega 3-rasvahappoja saaneilla oli puolestaan 13 prosenttia pienempi sairastumisriski. Omega-3-rasvahappojen suojaava vaikutus liittyi ennen kaikkea kaloista saataviin dokosaheksaeenihappo DHA:han, eikosapentaeenihappo EPA:an ja erityisesti klupanodonihappo DPA:han, kun taas kasviperäisellä alfalinoleenihapolla ei ollut kovinkaan suurta suojaavaa vaikutusta[7].

American Association for the Advancement of Science -nimisen kansalaisjärjestön julkaiseman uutisen mukaan edellä mainitussa tutkimuksessa tulkittiin erästä omega 3-rasvahapoista tehtyä tutkimusta virheellisesti siten, ettei kyseisellä rasvahapolla olisi sydänterveyttä edistävää vaikutusta. Virhe oikaistiin kuitenkin pian tutkimuksen ilmestyttyä. Otagon yliopiston tutkija Jim Mann oli lisäksi ilmoittanut yhdistyksen edustajalle, että tutkimuksessa ei otettu huomioon kahta yksilöimättömäksi jäänyttä omega-6-rasvahapoista laadittua tutkimusta. Lisäksi tutkimusta on kritisoitu siitä, ettei siinä mainittu, että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään vähentää sydänsairauksia vuonna 2009 julkaistunvuosina 1963-1993 julkaistuihin väestötutkimuksiin perustuneen tutkimuskatsauksen mukaan. Kontrolloitujen kaksoissokkokokeiden tuloksena on kuitenkin ollut se, ettei tyydyttyneillä ja tyydyttymättömillä rasvoilla ole tässä suhteessa eroa.[8][9][10] Myös vuonna 2017 julkaistun poikkeuksellisen kattavan kansainvälisen väestötutkimuksen mukaan runsas tyydyttyneen rasvan saanti vähentää sydänkohtauksen riskiä. Kyseiseen tutkimukseen osallistui lähes 140 000 ihmistä, joita seurattiin 10 vuoden ajan.[11].

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuskatsauksessa todetaan, ettei suurimmassa osassa viime aikojen tutkimuksia ole havaittu tyydyttyneen rasvan käytön tai täysrasvaisten maitotuotteiden, lihan, kananmunien ja tumman suklaan lisäävän sydän- ja verisuonisairauden tai ennenaikaisen kuoleman riskiä, Tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruoan on havaittu päin vastoin vähentävän riskiä saada sydänkohtaus.[12]

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan korkea maitotuotteiden sisältämän tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä vähentyneeseen sydäntautiriskiin, toisin kuin korkea lihan tyydyttyneen rasvan saanti, joka oli yhteydessä kasvaneeseen sydäntautiriskiin. Kasveista ja voista peräisin olevan tyydyttyneen rasvan saannilla ei kuitenkaan havaittu minkäänlaista yhteyttä sydäntautiriskiin.[13] Tulos saattaa heijastella sitä, että juustossa on Maito ja terveys ry:n mukaan voita enemmän konjugoitua linolihappoa[14]. Juustossa esiintyy myös runsaasti K2-vitamiinia eli menakinoneja[15].

Kansainvälinen Cochrane-yhdistys[16] julkaisi vuonna 2020 katsauksen 15 vuosina 1965-2006 julkaistuun kontrolloituun interventiotutkimukseen. Katsauksessa todettiin, ettei tyydyttyneen rasvan vähentäminen ollut vähentänyt tutkittavien kokonaiskuolleisuutta tai sydän- ja verisuonitaudeista johtuvaa kuolleisuutta lainkaan tai juuri lainkaan. Tulokset viittasivat kuitenkin järjestön edustajien mukaan siihen, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähensi 21 prosentilla ei kuolemaan johtavan sydänkohtauksen, aivoinfarktin ja muun ei-kuolettavan sydäntapahtuman riskiä. Tyydyttyneen rasvan välttelyn tehokkuuskerroin oli ollut sydänsairailla 32 ja -terveillä 56 eli kun 32 sydänsairasta vähensi tyydyttyneen rasvan käyttöään noin neljän vuoden ajan, heille sattui yksi ei-kuolettava sydänkohtaus vähemmän. Katsauksessa huomautettiin kuitenkin, että tarkasteltujen tutkimusten tulosten luotettavuus oli ollut erittäin alhaista tasoa.[17]

AivoterveysMuokkaa

Vuonna 2018 julkaistussa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että niukka tyydyttyneen rasvan saanti moninkertaistaa riskin kuolla aivoverenvuotoon[18].

Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2014 hyväksytyn väitöstutkimuksen mukaan niillä naispuolisilla tutkittavilla, jotka saivat runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja maitotuotteista ja leipärasvoista 39-64-vuotiaana, esiintyi myöhemmällä iällä yli kolme kertaa enemmän lieviä kognitiivisia häiriöitä kuin vähän tyydyttynyttä rasvaa nauttineilla naisilla. Miehillä ei kuitenkaan havaittu vastaavaa korrelaatiota. Tyydyttyneiden rasvahappojen runsas saanti ei lisännyt myöskään riskiä sairastua Alzheimerin tautiin tai dementiaan.[19]

SyöpäMuokkaa

Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syöpäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[20]

PainonhallintaMuokkaa

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee tehokkaasti pikkulasten lihavuutta. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.[21] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee myös keski-ikäisten miesten keskivartalolihavuutta[22]. Sen sijaan siitä, että rasvaiset maitotuotteet aiheuttaisivat lihavuutta ei ole olemassa lainkaan tieteellistä näyttöä[23].

KolesteroliMuokkaa

 
Lauriinihappo kohottaa sekä kokonaiskolesterolia että hyvää HDL-kolesterolia.

Tyydyttyneen rasvan käytön on havaittu lisäävän LDL-kolesterolin määrää useimmissa ihmisissä[24], mutta tämä ei johdu sydäntauteja aiheuttavien pienten ja tiheiden LDL-hiukkasten lisääntymisestä, vaan lähinnä vaarattomampien suuremman kokoluokan LDL-kolesterolihiukkasten määrän kasvusta[24]

Tyydyttyneiden rasvahappojen on havaittu lisäävän LDL-kolesterolihiukkasten kokoa silloin, kun vähintään 46 prosenttia ravinnon energiasisällöstä koostuu rasvoista. LDL-kolesterolihiukkasten koon kasvu vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Etenkin palmitiini- ja myristiiniihappo kasvattavat LDL-hiukkasten kokoa.[25] Palmitiinihappoa esiintyy runsaimmin lihoissa ja maitotuotteissa[26] ja myristiinihappoa kookosöljyssä ja maitorasvassa[27].

Tyydyttyneen rasvan nauttiminen ei lisää vaarallisten pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrää, vaan huomattavasti vähemmän haitallisten suurten LDL-kolesterolihiukkasten määrää[24].

Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.

Tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutuksia veren kolesteroliin[28]
Rasvahappo vaikutus
Lauriinihappo kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia
Steariinihappo ei vaikutusta
Palmitiinihappo mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia
Myristiinihappo kohottaa LDL-kolesterolia
Voihappo ei vaikutusta
Kapryylihappo ei vaikutusta
Kapriinihappo ei vaikutusta
Beheenihappo kohottaa kokonaiskolesterolia

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Xiaohe Zhang, Sumathi Swaminathan, Wei Li, Viswanathan Mohan: Associations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study. The Lancet, 4.11.2017, nro 10107, s. 2050–2062. PubMed:28864332. doi:10.1016/S0140-6736(17)32252-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  2. ↑ Study: Doubling Saturated Fat in the Diet Does Not Increase Saturated Fat in Blood Study: Doubling Saturated Fat in the Diet Does Not Increase Saturated Fat in Blood. Viitattu 7.7.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link (Tilaajille) 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  4. ↑ J. Elliott: Flaws, Fallacies and Facts: Reviewing the Early History of the Lipid and Diet/Heart Hypotheses. Food and Nutrition Sciences, 2014, Sivut 1892-1893. October 2014. http://www.scirp.org/journal/fnshttp://dx.doi.org/10.4236/fns.2014.519201
  5. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817
  6. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774
  7. ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Kai Kupferschmidt: Scientists Fix Errors in Controversial Paper About Saturated Fats 24.3.2014. American Association for the Advancement of Science. Viitattu 28.3.2014.
  9. ↑ Edgar Diabetes and Obesity Research Centre: Eminent scientists challenge saturated fats study University of Otago. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. https://academic.oup.com/ajcn/article/89/5/1425/4596851
  11. ↑ Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Xiaohe Zhang, Sumathi Swaminathan, Wei Li, Viswanathan Mohan: Associations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study. The Lancet, 4.11.2017, nro 10107, s. 2050–2062. PubMed:28864332. doi:10.1016/S0140-6736(17)32252-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  12. ↑ Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-based. Journal of the American College of Cardiology, accepted 12 May 2020.lähde tarkemmin?
  13. ↑ de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D, Bertoni AG, Sibley CT, Jacobs DR Jr, Nettleton JA: Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. 8/2012. PubMed. Viitattu 22.9.2012.
  14. ↑ Maitorasvan koostumus on monipuolinen ja muutettavissa. https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-rasva/maitorasvan-koostumus.html
  15. ↑ Xueyan Fu, Stephanie G. Harshman, Xiaohua Shen, David B. Haytowitz, J. Philip Karl, Benjamin E. Wolfe: Multiple Vitamin K Forms Exist in Dairy Foods. Current Developments in Nutrition, 1.6.2017, nro 6. doi:10.3945/cdn.117.000638. Artikkelin verkkoversio. en
  16. ↑ Governance and management www.cochrane.org. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease. The Cochrane Database of Systematic Reviews, 2020-05, nro 2020. PubMed:32428300. doi:10.1002/14651858.CD011737.pub2. ISSN 1465-1858. Artikkelin verkkoversio. en
  18. ↑ Muto M, Ezaki O: High Dietary Saturated Fat Is Associated With a Low Risk of Intracerebral Hemorrhage and Ischemic Stroke in Japanese but Not in Non-Japanese: A Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies Journal of atherosclerosis and thrombosis. 1.5.2018. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/13469/urn_isbn_978-952-61-1394-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220 Sivut 68 ja 71.
  20. ↑ Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900. https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591
  21. ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  22. ↑ S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  23. ↑ Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin. 17.12.2017. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/17/tutkimus-rasvaiset-maitotuotteet-voivat-olla-terveellisempia-3-asiantuntijaa
  24. ↑ a b c Astrup Arne, Magkos Faidon, Bier Dennis M., Brenna J. Thomas, de Oliveira Otto Marcia C., Hill James O.: Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations. Journal of the American College of Cardiology, 18.8.2020, nro 7, s. 844–857. doi:10.1016/j.jacc.2020.05.077. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Change in dietary saturated fat intake is correlated with change in mass of large low-density-lipoprotein particles in men. https://tinyurl.com/bta5dudn
  26. ↑ John McMurry: Organic Chemistry, Seventh Edition. Brooks/Cole, 2008. ISBN 0-495-11258-5. (englanniksi)
  27. ↑ Lexicon of lipid nutrition (IUPAC Technical Report). Pure and Applied Chemistry, 2001, 73. vsk, nro 4, s. 685–744. Artikkelin verkkoversio.
  28. ↑ Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyydyttyneiden_rasvahappojen_terveysvaikutukset&oldid=20359756”