Tyydyttyneiden rasvahappojen terveysvaikutukset
Tyydyttyneiden rasvahappojen terveysvaikutuksista kehitettiin 1950-luvun Yhdysvalloissa teoria, jonka mukaan ne aiheuttaisivat sydän- ja verisuonisairauksia lisäten sen vuoksi myös väestön kuolleisuutta. Teoria tunnetaan Suomessa kolesteroliteoriana ja englannin kielessä sitä kutsutaan nimellä "diet-heart hypothesis".[1] Teorian kehittänyt Angel Kies sai sille tukea vuonna 1953 ilmestyneestä kuuden maan kansallisia ravintotaseita ja sydänkuolemia vertailevasta tutkimuksestaan. Kiesiä on syytetty myöhemmin aineiston valikoivasta raportoinnista, sillä teoria ei olisi saanut vahvistusta, ellei hän olisi jättänyt pois 70 prosenttia alun perin hankkimastaan 20 maan tutkimusaineistosta.[2]
Tyydyttyneen rasvan ja sydänsairauksien sekä kuolleisuuden välisestä positiivisesta korrelaatioista ei onnistuttu saamaan lukuisista yrityksistä huolimatta koskaan vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, mikä käy ilmi yli kahdestakymmenestä vuoden 2011 jälkeen julkaistuista tieteellisten tutkimusten koontitutkimuksesta.[1]
Tutkimuksissa on havaittu lisäksi, että niukka tyydyttyneen rasvan saanti moninkertaistaa riskin kuolla aivoverenvuotoon[3][4] ja että tyydyttyneen rasvan runsaalla nauttimisella on monien muidenkin sairauksien riskiä pienentävää vaikutusta.
Kuolleisuus muokkaa
Vuonna 2016 julkaistussa huolellisesti toteutetussa kaksoissokkoutetussa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen rasvan vaihtaminen 1-3 vuoden ajaksi runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sisältävään ruokaan lisää kuolleisuutta. Tutkimukseen osallistui yli 9000 minnesotalaisissa mielisairaaloissa hoidettua potilasta, jotka nauttivat kaikki ateriansa sairaalassa. Sairaalaruoan sisältämästä energiasta lähes 19 prosenttia tuli tyydyttyneestä ja 4 prosenttia monityydyttymättömästä rasvasta ennen kokeen alkua. Puolet ensimmäiseen tutkimusryhmään kuuluvien ruokavalion tyydyttyneestä rasvasta vaihdettiin maissiöljyyn ja maissiöljystä valmistettuun margariiniin, mikä lähes kolminkertaisti heidän linolihapon saantinsa. Toiseen ryhmään kuuluvien tyydyttyneiden rasvojen saantia ei muutettu, mutta heidän ruokavalioonsa lisättiin hiukan edellä mainittuja kasvirasvoja, jolloin heidän linolihapon saantinsa kasvoi 38 prosenttia. Tyydyttyneen rasvan saantia vähentäneen ryhmän jäsenten kuolleisuus oli 7 prosenttia suurempaa ja sydäntautikuolleisuus 13 prosenttia suurempaa kuin toisen ryhmän jäsenillä.[5]
Vuonna 2018 julkaistussa kansainvälisessä PURE-väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että sillä viidenneksellä, joka nauttii eniten tyydyttynyttä rasvaa, on 14 prosenttia pienempi kuolleisuus kuin sitä vähiten nauttivalla viidenneksellä. Tutkimus toteutettiin 18 maassa ja viidessä eri maanosassa, ja tutkittavia oli yli 130 000.[6]
Sydänterveys muokkaa
Tyydyttynyt rasva laskee useimmilla ihmisillä veren insuliinipitoisuutta, millä on sydänterveyttä suojaavaa vaikutusta. Osa ihmisistä reagoi tyydyttyneeseen rasvaan kuitenkin päinvastaisella tavalla eli veren insuliinipitoisuus nousee heillä, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.[7]
Paastoveren suuri tyydyttyneen rasvan pitoisuus lisää sydänsairauksien riskiä[8]. Tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruoan nauttimisen on uskottu sen vuoksi vaikuttavan haitallisesti sydänterveyteen[9], ja sen käyttöä on siksi ravitsemussuosituksissa suositeltu vältettävän ja sen sijaan on suositeltu käytettäväksi tyydyttymättömiä rasvoja[10].
Yksitoistajäseninen kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi kuitenkin vuonna 2021 tieteellisen vertaisarvioidun artikkelin, jossa todettiin, että kaikissa vuosina 2011-2021 julkaistuissa lähes 20 alan tutkimusten yhteenvetokatsauksissa päädyttiin siihen, ettei ole olemassa tieteellisiä perusteita rajoittaa tyydyttyneen rasvan saantia tai korvata tyydyttynyttä rasvaa monityydyttymättömällä.[11]
Aivoterveys muokkaa
Vuonna 2018 julkaistussa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että niukka tyydyttyneen rasvan saanti moninkertaistaa riskin kuolla aivoverenvuotoon[3][4].
Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2014 hyväksytyn väitöstutkimuksen mukaan niillä naispuolisilla tutkittavilla, jotka saivat runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja maitotuotteista ja leipärasvoista 39-64-vuotiaana, esiintyi myöhemmällä iällä yli kolme kertaa enemmän lieviä kognitiivisia häiriöitä kuin vähän tyydyttynyttä rasvaa nauttineilla naisilla. Miehillä ei kuitenkaan havaittu vastaavaa korrelaatiota. Tyydyttyneiden rasvahappojen runsas saanti ei lisännyt myöskään riskiä sairastua Alzheimerin tautiin tai dementiaan.[12]
Syöpä muokkaa
Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syöpäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[13]
Rasvaiset maitotuotteet muokkaa
Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee tehokkaasti pikkulasten lihavuutta. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.[14] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee myös keski-ikäisten miesten keskivartalolihavuutta[15]. Sen sijaan siitä, että rasvaiset maitotuotteet aiheuttaisivat lihavuutta ei ole olemassa lainkaan tieteellistä näyttöä[16].
Luuston terveys muokkaa
Tyydyttyneen rasvan on todettu parantavan luuston terveyttä monella eri mekanismilla. Vuonna 2018 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin, että mitä eniten tyydyttynyttä rasvaa nautitaan, sitä suurempi on luuntiheys.[17]
Kolesteroli muokkaa
Tyydyttyneen rasvan käytön on havaittu lisäävän LDL-kolesterolin määrää useimmissa ihmisissä[18], mutta tämä ei johdu sydäntauteja aiheuttavien pienten ja tiheiden LDL-hiukkasten lisääntymisestä, vaan lähinnä vaarattomampien suuremman kokoluokan LDL-kolesterolihiukkasten määrän kasvusta[18]
Tyydyttyneiden rasvahappojen on havaittu lisäävän LDL-kolesterolihiukkasten kokoa silloin, kun vähintään 46 prosenttia ravinnon energiasisällöstä koostuu rasvoista. LDL-kolesterolihiukkasten koon kasvu vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Etenkin palmitiini- ja myristiiniihappo kasvattavat LDL-hiukkasten kokoa.[19] Palmitiinihappoa esiintyy runsaimmin lihoissa ja maitotuotteissa[20] ja myristiinihappoa kookosöljyssä ja maitorasvassa[21].
Tyydyttyneen rasvan nauttiminen ei lisää vaarallisten pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrää, vaan huomattavasti vähemmän haitallisten suurten LDL-kolesterolihiukkasten määrää[18].
Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.
| Rasvahappo | vaikutus |
|---|---|
| Lauriinihappo | kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia |
| Steariinihappo | ei vaikutusta |
| Palmitiinihappo | mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia |
| Myristiinihappo | kohottaa LDL-kolesterolia |
| Voihappo | ei vaikutusta |
| Kapryylihappo | ei vaikutusta |
| Kapriinihappo | ei vaikutusta |
| Beheenihappo | kohottaa kokonaiskolesterolia |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Nina Teicholz: A short history of saturated fat: the making and unmaking of a scientific consensus. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes and Obesity, 2023-02, 30. vsk, nro 1, s. 65. doi:10.1097/MED.0000000000000791. ISSN 1752-296X. Artikkelin verkkoversio. en-US
- ↑ J. Elliott: Flaws, Fallacies and Facts: Reviewing the Early History of the Lipid and Diet/Heart Hypotheses. Food and Nutrition Sciences, 2014, Sivut 1892-1893. October 2014. http://www.scirp.org/journal/fnshttp://dx.doi.org/10.4236/fns.2014.519201
- ↑ a b Muto M, Ezaki O: High Dietary Saturated Fat Is Associated With a Low Risk of Intracerebral Hemorrhage and Ischemic Stroke in Japanese but Not in Non-Japanese: A Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies Journal of atherosclerosis and thrombosis. 1.5.2018. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Catherine Sauvaget, Jun Nagano, Mikiko Hayashi, Michiko Yamada: Animal protein, animal fat, and cholesterol intakes and risk of cerebral infarction mortality in the adult health study. Stroke, 2004-07, 35. vsk, nro 7, s. 1531–1537. PubMed:15166397. doi:10.1161/01.STR.0000130426.52064.09. ISSN 1524-4628. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Christopher E. Ramsden, Daisy Zamora, Sharon Majchrzak-Hong, Keturah R. Faurot, Steven K. Broste, Robert P. Frantz, John M. Davis, Amit Ringel, Chirayath M. Suchindran, Joseph R. Hibbeln: Re-evaluation of the traditional diet-heart hypothesis: analysis of recovered data from Minnesota Coronary Experiment (1968-73). BMJ, 12.4.2016, 353. vsk, s. i1246. PubMed:27071971. doi:10.1136/bmj.i1246. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Xiaohe Zhang, Sumathi Swaminathan, Wei Li, Viswanathan Mohan: Associations of fats and carbohydrate intake with cardiovascular disease and mortality in 18 countries from five continents (PURE): a prospective cohort study. The Lancet, 4.11.2017, nro 10107, s. 2050–2062. PubMed:28864332. doi:10.1016/S0140-6736(17)32252-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
- ↑ Minä väitän | Yleinen ravitsemussuositus ei ole paras mahdollinen kaikille – Ihmiset reagoivat samoihin ruoka-aineisiin yllättävän yksilöllisesti, sanoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 29.9.2021. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ Brittanie M. Volk, Laura J. Kunces, Daniel J. Freidenreich, Brian R. Kupchak, Catherine Saenz, Juan C. Artistizabal, Maria Luz Fernandez, Richard S. Bruno, Carl M. Maresh, William J. Kraemer, Stephen D. Phinney, Jeff S. Volek: Effects of Step-Wise Increases in Dietary Carbohydrate on Circulating Saturated Fatty Acids and Palmitoleic Acid in Adults with Metabolic Syndrome. PLOS ONE, 21.11.2014, 9. vsk, nro 11, s. e113605. PubMed:25415333. doi:10.1371/journal.pone.0113605. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Study: Doubling Saturated Fat in the Diet Does Not Increase Saturated Fat in Blood Study: Doubling Saturated Fat in the Diet Does Not Increase Saturated Fat in Blood. Viitattu 7.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link (Tilaajille) 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
- ↑ Arne Astrup, Nina Teicholz, Faidon Magkos, Dennis M. Bier, J. Thomas Brenna, Janet C. King: Dietary Saturated Fats and Health: Are the U.S. Guidelines Evidence-Based?. Nutrients, 2021-10, nro 13, s. 3305. doi:10.3390/nu13103305. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Eskelinen, Marjo: The effects of midlife diet on late-life cognition: an epidemiological approach. 2014. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/13469/urn_isbn_978-952-61-1394-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences., no 220 Sivut 68 ja 71.
- ↑ Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900. https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591
- ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
- ↑ S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin. 17.12.2017. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/17/tutkimus-rasvaiset-maitotuotteet-voivat-olla-terveellisempia-3-asiantuntijaa
- ↑ Ze-Bin Fang, Gao-Xiang Wang, Gui-Zhang Cai, Peng-Xiang Zhang, De-Liang Liu, Shu-Fang Chu, Hui-Lin Li, Hing-Xia Zhao: Association between fatty acids intake and bone mineral density in adults aged 20–59: NHANES 2011–2018. Frontiers in Nutrition, 2023, 10. vsk. doi:10.3389/fnut.2023.1033195/full#tab2. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Astrup Arne, Magkos Faidon, Bier Dennis M., Brenna J. Thomas, de Oliveira Otto Marcia C., Hill James O.: Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations. Journal of the American College of Cardiology, 18.8.2020, nro 7, s. 844–857. doi:10.1016/j.jacc.2020.05.077. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Change in dietary saturated fat intake is correlated with change in mass of large low-density-lipoprotein particles in men. https://tinyurl.com/bta5dudn
- ↑ John McMurry: Organic Chemistry, Seventh Edition. Brooks/Cole, 2008. ISBN 0-495-11258-5. (englanniksi)
- ↑ Lexicon of lipid nutrition (IUPAC Technical Report). Pure and Applied Chemistry, 2001, 73. vsk, nro 4, s. 685–744. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.