Voihappo

kemiallinen yhdiste

Voihappo eli butaanihappo (C3H7COOH) (kreik. butyron, voi) on lyhytketjuinen[1] tyydyttynyt rasvahappo jota vapautuu voin härskiintyessä. Voihappoa esiintyy luontaisesti myös eläinrasvoissa. Voihappo on pahan hajuista ja makuista, mutta vaaratonta. Voihapon suoloja ja estereitä sanotaan butyraateiksi. Voihapon metyyliesteri on metyylibutyraatti.

Voihappo
Butyric acid acsv.svg
Tunnisteet
CAS-numero 107-92-6
IUPAC-nimi 1-butaanikarboksyylihappo
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C4H8O2
Ulkomuoto neste (väritön, öljymäinen)
Tiheys 0,96 g/cm³
Sulamispiste −7,9 °C (265 K)
Kiehumispiste 164 °C (437 K)
Liukoisuus sekoittuu veteen

Voihappo on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä, öljymäistä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C4H8O2 ja rakennekaava CH3CH2CH2COOH. Voihaposta käytetään myös nimityksiä butyyrihappo, etyylietikkahappo ja 1-propaanikarboksyylihappo.

Voihapon moolimassa on 88,1 g/mol, sulamispiste −7,9 °C, kiehumispiste 164 °C, suhteellinen tiheys 0,96 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 72 °C c.c., itsesyttymislämpötila 452 °C ja CAS-numero 107-92-6. Voihappo sekoittuu veteen.

Suolistossa esiintyvä voihappo näyttää hillitsevän tulehdusta ja syöpäsolujen kasvua sekä vähentävän happiradikaalien syntyä[2].

Yhdistettä esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä. Voihappoa muodostuu myös lehtipuiden kirvojen mesikasteesta, jolloin Suomessa etenkin lehmusten läheisyydessä saattaa keskikesällä haista härskiltä voilta.[3]

Voihappoa tuotetaan nykyisin pääasiassa uusiutumattomista raaka-aineista hapettamalla butanaalia, jota saadaan raakaöljyn oksosynteesissä muodostuvasta propeenista.[4] Voihappoa voidaan tuottaa myös hieman kalliimmalla mikrobiologisesti fermentoimalla uusiutuvia luonnonvaroja. Useat bakteerit tuottavat aineenvaihduntatuotteinaan voihappoa anaerobisissa eli hapettomissa olosuhteissa. Voihappoa voidaan valmistaa käymisteitse esimerkiksi perunan, maissin ja riisin tärkkelyksestä butaanihappobakteerien avulla. Muina hiililähteinä bakteerit voivat käyttää glukoosia, laktoosia, sakkaroosia, vehnää tai selluloosaa. Voihappoa tuottavia bakteerikantoja ovat esimerkiksi Clostridium-, Butyrivibrio-, Butyribacterium-, Sarcina-, Eubacterium-, Fusobacterium- ja Megasphaera -sukuihin kuuluvat anaerobiset mikro-organismit.[5]

Katso myösMuokkaa

ViitteetMuokkaa

LähteetMuokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.