Propeeni

Propeeni eli propyleeni (C₃H₆) on orgaaninen yhdiste, jossa on kolme hiiliatomia, kuusi vetyatomia ja yksi kaksoissidos. Se on toiseksi yksinkertaisin alkeeni hiilivetyjen ryhmästä. Yksinkertaisin hiilivetyjen alkeeni on eteeni, jolla on kaksi hiiliatomia, joiden välissä on kaksoissidos. Propeenia voidaan sanoa myös metyylieteeniksi tai metyylietyleeniksi.

Propeeni
Tunnisteet
CAS-numero	115-07-1
PubChem CID	8252
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C3H6 / C=CC
Moolimassa	42,08 g/mol g/mol
Sulamispiste	88,0 K (−185,2 °C)
Kiehumispiste	225,5 K (−47,6 °C)
Tiheys	0,52 g/cm3, 20 °C
Liukoisuus veteen	0,61 g/m3 (? °C)
Infobox OK

Kolmiulotteinen propeenimolekyylin malli.

Propeenin ominaisuudet ja käyttö

Huoneenlämmössä ja paineessa kaasumainen propeeni on väritön, hajuton (paitsi jos siihen on lisätty haju tunnistamista varten) ja helposti syttyvä. Propeeni on ilmaa raskaampaa, ja se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä päästölähteestään. Yhdisteen hajukynnys on 39,6–116,3 mg/m³ (69,3–203,5 ppm) ja itsesyttymislämpötila 455 °C. Propeenillä on suuri merkitys öljyntuotannossa. Propeenia muodostuu sivutuotteena eteenin valmistuksen yhteydessä.

Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. Polymeroituminen voi tapahtua kiivaasti, jopa räjähdysmäisesti. Propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa, jolloin voi syntyä palo- ja räjähdysvaara. Yhdiste voi reagoida vaarallisen voimakkaasti myös asetyleenin, bromin, dityppioksidin ja typpitetraoksidin kanssa. Kylmän, nestemäisen propeenin reaktio veden kanssa voi johtaa propeenin voimakkaaseen kiehumiseen ja höyrystymiseen. Propeeniä käytetään eniten monomeerien valmistuksessä, useimmiten polypropeenin valmistuksessa. Propeenia käytetään myös muun muassa propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin, allyylikloridin, heptaanien, akryylinitriilin ja akroleiinin valmistuksessa. Propeeniä käytetään polttoaineena teollisuudessa, sillä sen lämpöarvo on korkea pienemmällä massalla kuin propaanin, joten sitä polttaessa saadaan korkealämpöinen liekki.

Katso myös

• Metyyli

Kirjallisuutta

• Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 24. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

Aiheesta muualla

• Propeenin kansainvälinen kemikaalikortti
• OVA-ohje: Propeeni (Arkistoitu – Internet Archive)
• PubChem: Propene (englanniksi)
• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Propylene (englanniksi)
• ChemBlink: Propene (englanniksi)

Yksinkertaisimmat hiilivedyt

Alkaanit	metaani etaani propaani butaani pentaani heksaani heptaani oktaani nonaani dekaani undekaani dodekaani CH4 C2H6 C3H8 C4H10 C5H12 C6H14 C7H16 C8H18 C9H20 C10H22 C11H24 C12H26
Alkeenit	eteeni propeeni buteeni penteeni hekseeni hepteeni okteeni noneeni dekeeni undekeeni dodekeeni   C2H4 C3H6 C4H8 C5H10 C6H12 C7H14 C8H16 C9H18 C10H20 C11H22 C12H24
Alkyynit	etyyni propyyni butyyni pentyyni heksyyni heptyyni oktyyni nonyyni dekyyni undekyyni dodekyyni   C2H2 C3H4 C4H6 C5H8 C6H10 C7H12 C8H14 C9H16 C10H18 C11H20 C12H22