Avaa päävalikko

Propaani eli n-propaani (C3H8), jonka rakennekaava on CH3CH2CH3, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −189,7 °C, kiehumispiste −42 °C, leimahduspiste −104 °C, itsesyttymislämpötila 450 °C ja CAS-numero 74-98-6.

Propaani
Propane-2D-Skeletal.svg
Propane-3D-vdW-B.png
Tunnisteet
CAS-numero 74-98-6
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H8
Ulkomuoto Väritön kaasu
Tiheys 1,83 kg/m3, kaasu g/cm³
Sulamispiste −187,6 °C (85,5 K)
Kiehumispiste −42,09 °C (231,1 K)
Liukoisuus 0,007 g / 100 ml (20 °C)

GHS-pictogram-flamme.svg GHS-pictogram-bottle.svg[1]

Propaania erotetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Sitä käytetään muun muassa kotitalouksissa ja teollisuudessa nestekaasuna seoksena butaanin kanssa. Kilogramma propaania sisältää energiaa 12,8 kWh (46 MJ). Propaanista valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Myös propaanin klooratut johdannaiset ovat merkittäviä teollisuuskemikaaleja.[2]

Turun yliopiston biokemian laitoksella on onnistuttu tuottamaan propaania Escherichia coli –bakteerin avulla. Tämä on ensimmäinen tunnettu propaania tuottava biosynteesimenetelmä.

Propaanin elintarvikkeiden E-koodi on E 944. Elintarvikkeissa propaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena.[3]

PalaminenMuokkaa

Propaanin palaessa syntyy hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O).

C3H8 + 5 O2 → 3 CO2 + 4 H2O

LähteetMuokkaa

  1. Propaani Käyttöturvallisuustiedote. 30.12.2015. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)
  2. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. Lisäaineopas 2009. Evira. Viitattu 6.8.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa