Lauriinihappo

kemiallinen yhdiste

Lauriinihappo (eng. Lauric acid) (tunnetaan myös nimellä Dodekaanihappo) on tyydyttynyt rasvahappo. Yhdistettä esiintyy kookosöljyssä, öljypalmun öljyssä, laakeripuun öljyssä, ihmisen maidossa, vuohenmaidossa ja lehmänmaidossa[1][2]. Lauriinihappoa käytetään saippuan ja kosmetiikkatuotteiden valmistamiseen sekä laboratoriotutkimuksessa tuntemattoman yhdisteen moolimassan selvittämiseen[3].

Lauriinihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi Dodekaanihappo
CAS-numero 143-07-7
PubChem CID 3893
SMILES O=C(O)CCCCCCCCCCC
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H24O2
Moolimassa 200,31776 g/mol g/mol
Sulamispiste 43,2 °C
Kiehumispiste 298,9 °C
Tiheys 0,880 g/cm3
Liukoisuus veteen 0,006 g/100 ml

Terveysvaikutukset

muokkaa

Vaikka lauriinihappo onkin tyydyttynyt rasva, se nostaa hyvää HDL-kolesterolia.[4] Lauriinihapolla on myös havaittu olevan antimikrobisia ominaisuuksia[5][6][7][8] sekä syöpäsolujen lisääntymistä hillitseviä vaikutuksia esimerkiksi paksusuolen syövän, rintasyövän ja kohdun limakalvon syövän kohdalla[9].

Lauriinihappoa esiintyy myös kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Lähteet

muokkaa
  1. Beare-Rogers, J.; Dieffenbacher, A. & Holm, J.V.: Lexicon of lipid nutrition (IUPAC Technical Report). Pure and Applied Chemistry, 2001, 73. vsk, nro 4, s. 685–744. doi:10.1351/pac200173040685 Artikkelin verkkoversio.
  2. David J. Anneken, Sabine Both, Ralf Christoph, Georg Fieg, Udo Steinberner, Alfred Westfechtel "Fatty Acids" in Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry 2006, Wiley-VCH, Weinheim. doi:10.1002/14356007.a10_245.pub2
  3. Using Freezing Point Depression to find Molecular Weight University of California, Irvine.
  4. Mensink RP, Zock PL, Kester ADM, Katan MB: Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials. American Journal of Clinical Nutrition, 2003, 77. vsk, nro 5, s. 1146–1155. PubMed:12716665 ISSN 0002-9165 Artikkelin verkkoversio.
  5. Hoffman KL, Han IY, Dawson PL: Antimicrobial effects of corn zein films impregnated with nisin, lauric acid, and EDTA. J. Food Prot., 2001, 64. vsk, nro 6, s. 885–9. PubMed:11403145
  6. Ouattar B, Simard RE, Piett G, Bégin A, Holley RA: Inhibition of surface spoilage bacteria in processed meats by application of antimicrobial films prepared with chitosan. Int. J. Food Microbiol., 2000, 62. vsk, nro 1–2, s. 139–48. PubMed:11139014 doi:10.1016/S0168-1605(00)00407-4
  7. PL Dawson, GD Carl, JC Acton, and IY Han: Effect of lauric acid and nisin-impregnated soy-based films on the growth of Listeria monocytogenes on turkey bologna. Poultry Science, Toukokuu 2002, 81. vsk, nro 5, s. 721–726. PubMed:12033424 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Alexey Ruzin and Richard P. Novick: Equivalence of Lauric Acid and Glycerol Monolaurate as Inhibitors of Signal Transduction in Staphylococcus aureus. J Bacteriol, 2000, 182. vsk, nro 9, s. 2668–2671. PubMed:10762277 PubMed Central:111339 doi:10.1128/JB.182.9.2668-2671.2000
  9. The lauric acid-activated signaling prompts apoptosis in cancer cells. Cell Death Discovery - Nature. 18. syyskuuta 2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28924490

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.