Dokosaheksaeenihappo

kemiallinen yhdiste

Dokosaheksaeenihappo eli DHA eli 4,7,10,13,16,19-dokosaheksaeenihappo on omega-3-rasvahappoihin kuuluva monityydyttymätön rasvahappo, jota saadaan Suomessa lähinnä kalasta ja kananmunista. Rasvaiset kalat kuten kuten makrilli, lohi, ankerias, nahkiainen ja kilohaili sisältävät eniten DHA:ta.[1][2] Dokosaheksaeenihapon kemiallinen kaava on C22H32O2 ja CAS-numero 6217-54-5.

Dokosaheksaeenihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi (4Z,7Z,10Z,13Z,16Z,19Z)-dokosa-4,7,10,13,16,19-heksaeenihappo
CAS-numero 6217-54-5
PubChem CID 445580
SMILES CCC=CCC=CCC=CCC=CCC=CCC=CCCC(=O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C22H32O2
Moolimassa 328,488 g/mol
Sulamispiste -44 °C
Kiehumispiste 446,7 °C
Tiheys 0,943 g/cm3

DHA-rasvahappoa esiintyy harmaassa aivoaineessa, hermosoluja suojaavassa myeliinissä[3] ja solukalvoissa. Sen vaikutusta sähköisten impulssien liikkumiseen hermosoluissa on tutkittu paljon. Yhdysvaltalaiset tutkijat suosittelevat usein DHA:n antamista ravintolisänä, kun taas Euroopassa on enemmän sellaisia, jotka suosivat toista omega 3 -rasvahappoa EPA:ta.[4] Kummankaan erityisistä vaikutuksista kaikkiin niiden säätelemiksi väitettyihin prosesseihin ei ole kuitenkaan saatu kiistatonta näyttöä.

Lähteet

muokkaa
  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 16.10.2024.
  3. Lisensiaattityö Äidinmaito – terveysjuomaa ja normaalibakteereit a. Sivu 23. Mari P. Heikkilä. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20907/aidinmai.pdf?sequence
  4. The Omega wave BBC

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.