Avaa päävalikko

Omega-6-rasvahapot ovat moni­tyydyttymättömiä rasva­happoja, joiden hiiliketjun ensimmäinen kaksoissidos metyyliryhmän päästä laskettuna on kuudennessa hiili-hiili-sidoksessa.

Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös
Linolihappo on yksi yleisimmistä omega-6-rasvahapoista. Sitä on monissa kasvisöljyissä, kuten maissiöljyssä.

Yleisin omega-6-rasvahappo on linolihappo, joka kuuluu välttämättömiin rasva­happoihin. Myös lihassa ja kananmunassa esiintyvä arakidonihappo on omega-6-rasvahappo.

Omega-6-rasvahapolla on suotuisia vaikutuksia ja se on elimistön välttämätön rasvahappo, mutta länsimainen ruokavalio sisältää usein liiallisen määrän omega-6-rasvahappoa jolloin omega-6-rasvahapon epäsuotuisat vaikutukset saattavat tulla esiin. Omega-3-rasvahapon on arveltu kumoavan omega-6-rasvahapon haitallisia vaikutuksia, joten olisi tärkeää huolehtia oikeasta rasvahappojen suhteesta ravinnossa.

Omega-6-rasvahapot vaikuttavat verenpaineeseen ja erilaisiin immuunireaktioihin. Niiden arvellaan lisäävän joitakin tulehdussairauksia. Tutkimuksessa on havaittu ainakin linolihapon ja arakidonihapon mahdollinen vaikutus tulehduksellisten suolistotautien puhkeamiseen.[1][2]

Omega 6-rasvahapoista on ajateltu, että niiden runsas saanti vähentäisi sydänsairauksien riskiä. Vuonna 2014 julkaistun laajan metatutkimuksen mukaan eniten omega 6-rasvaa nauttivalla kolmanneksella ei ole kuitenkaan pienempää riskiä sairastua sydäntauteihin kuin vähiten nauttivalla kolmanneksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 600 000 ihmistä. [3].

Tyydyttyneen rasvan vaihtaminen omega-6-rasvahappoja sisältävään kasvirasvaan on voinut päin vastoin jopa lisätä kuolleisuutta, mikä liittynee todennäköisesti siihen, että margariinit sisälsivät aiemmin hyvin runsaasti sydänsairauksia lisäävää transrasvaa. Esimerkiksi British Medical Journalissa vuonna 2013 julkaistun raportin mukaan Sydney Diet Heart Study -seurantatutkimuksen (1966–73) osanottajien kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyivät ryhmässä, joka vaihtoi tyydyttynyttä rasvaa sisältävän voin omega-6-rasvahappoja sisältäviin öljyihin ja margariineihin.[4][5]

LähteetMuokkaa

  1. Lihan ja kasviöljyjen rasvahappo voi altistaa paksusuolitulehdukselle 29.5.2012. YLE. Viitattu 12.2.2013.
  2. Healthy fat link to bowel disease 24.7.2009. BBC News. Viitattu 12.2.2013.
  3. Rajiv Chowdhury, Samantha Warnakula, Setor Kunutsor, Francesca Crowe, Heather A. Ward, Laura Johnson: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Christopher E Ramsden, Daisy Zamora, Boonseng Leelarthaepin, Sharon F Majchrzak-Hong, Keturah R Faurot,Chirayath M Suchindran, Amit Ringel, John M Davis, Joseph R Hibbeln,: Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis 5.2.2013. British Medical Journal. Viitattu 6.2.2013.
  5. Voin vaihtaminen margariiniin ei välttämättä tee hyvää terveydelle, varoittavat amerikkalaistutkijat. 6.2.2013. MTV3. Viitattu 6.2.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa