Sepelvaltimotauti

sydämen suurten verisuonten valtimonkovettumatauti

Sepelvaltimotauti (morbus cordis coronarius, MCC) on sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierron häiriytymisen aiheuttama sairaus. Sen aiheuttavat sepelvaltimoiden ateroskleroottiset muutokset.[2][3] Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, diabetes, korkea verenpaine ja veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin.[4]

Sepelvaltimotauti
Ateroskleroosi sepelvaltimossa.
Ateroskleroosi sepelvaltimossa.
Luokitus
ICD-10 I25.1
ICD-9 414.00
MedlinePlus 007115
MeSH D003327
Ahtautunutta sepelvaltimoa esittävä piirros.
Iskeemisten sydänsairauksien esiintyvyys 100 000 asukasta kohti vuonna 2004.[1]

TaudinkuvaMuokkaa

Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden ateroomamuutokset ovat vaihtelevanlaatuisia, mikä aiheuttaa eroja taudin ilmenemismuotoihin. Vakaat ateroomaplakit sisältävät vähän lipidejä ja niitä peittää paksu arpikudos, joten ne eivät repeä helposti. Kasvaessaan vakaa plakki voi kuitenkin ahtauttaa sepelvaltimoa, mikä rajoittaa verenkiertoa ja voi ilmetä angina pectoris -oireena eli rasitusrintakipuna. Epävakaa plakki sisältää enemmän lipidejä ja sitä peittää ohuempi arpikudos, joten se repeää helpommin. Plakin repeäminen laukaisee veren hyytymisen. Jos veritulppaa hajottavat prosessit saavat aikaan tukoksen hajoamisen, oireet jäävät iskeemiseen kipuun; jos tukos jää pysyväksi, seuraa sydäninfarkti. [3]

Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa eteisvärinää, jossa sydämen rytmi menee sekaisin[5]. Sepelvaltimotaudista voi seurata sydämen vajaatoiminta ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.

YleisyysMuokkaa

Sepelvaltimotauti on suomalaisten tärkein yksittäinen kuolemansyy. Keskimäärin joka neljäs kuolema johtuu sepelvaltimotaudista. [6]

Altistavat tekijätMuokkaa

Seuraavat viisi tekijää korreloivat voimakkaimmin sydänkohtauksen esiintymisen kanssa kaikissa kulttuureissa ja kaikenikäisillä miehillä ja naisilla: tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, joka johtuu elämänkriisien, stressin, rahahuolten ja masennuksen kasautumisesta yhdistyneenä kokemukseen omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä, diabetes, korkea verenpaine sekä veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin. Edellä luetelluilla tekijöillä on itsenäinen vahva korrelaatio, joka ei selity muilla riskitekijöillä.[4] Pienempituloisilla suomalaisilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin suurempituloisilla, ja Itä- ja Koillis-Suomessa esiintyy noin 50 prosenttia enemmän sepelvaltimotautia verrattuna Lounais-Suomeen[7].

Sepelvaltimoa jäykistävä kalkkiutuminen kymmenkertaistaa infarktiriskin[8].

Normaali määrä ihonalaista rasvaa näyttäisi suojaavan etenkin naisia sydänsairauksilta, mutta merkittävä lihavuus altistaa valtimonkovettumataudille aiheuttamansa jatkuvan lievän tulehduksen kautta. Ihonalaisessa rasvakerroksessa syntyvä adiponektiini-hormoni hillitsee tulehdusta ja estää plakkien muodostumista verisuonten seinämiin. Kyseisen hormonin määrä on suurimmillaan niillä, joilla on normaalin paksuinen ihonalainen rasvakerros, mutta sen määrä vähenee rasvakerroksen lisääntyessä.[9] Niillä ihmisillä, joilla on suuri vyötärönleveys suhteessa lantionympärykseen, esiintyykin noin 60 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin niillä, joilla on kapea vyötärö. sen sijaan keskipaksun vyötärön omaaminen ei lisää kovin paljoa infarktiriskiä kapeavyötäröisiin verrattuna.[4]

Myös korkea ikä, perinnölliset tekijät[10] ja infektiot[11] lisäävät riskiä.

Suojaavat tekijätMuokkaa

Normaali määrä ihonalaista rasvaa näyttäisi suojaavan etenkin naisia sydänsairauksilta[9]. Päivittäinen vihannesten ja hedelmien nauttiminen sekä fyysisen aktiivisuuden harjoittaminen vähintään neljä tuntia viikossa vähentävät jonkin verran sydäninfarktin riskiä.[12]

Valtimotauti naisillaMuokkaa

Naiset aliarvioivat riskiä. Joka kahdeksas 45–65-vuotiaista suomalaisnaisista ja joka kolmas yli 65-vuotiaista sairastaa valtimotautia. Tupakointi on naisille hormonaalisista syistä miehiä haitallisempaa, koska se vähentää sydäntaudeilta suojaavan estrogeenin tuotantoa. Tupakointi vaikuttaa yli 60 prosenttiin nuorten naisten sydäninfarkteista. Riski kasvaa merkittävästi jo muutaman tupakan päiväannoksilla. Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia valtimotaudeilta enemmän kuin miehiä. Liikunta lisää myös perusaineenvaihduntaa, rentouttaa ja vähentää stressiä. Usein jo pienikin muutos toivottuun suuntaan vahvistaa stressin hallinnan tunnetta. Systolinen verenpaine (korkeampi) saavuttaa miesten arvot 45 vuoden iässä ja ero kasvaa iän myötä. Naisten kolesteroliarvot saavuttavat miesten arvot 50 v. iässä ja kohoavat sen jälkeen niitä korkeammiksi. Perusaineenvaihdunta hidastuu 2 prosenttia 10 vuodessa yli 30-vuotiailla.[13]

HoitoMuokkaa

Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista typpioksidia. Typpioksidi puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.

LähteetMuokkaa

  1. WHO Disease and injury country estimates. , 2009. (englanniksi)
  2. Sepelvaltimotauti Suomen Sydänliitto ry. Viitattu 25.2.2011.
  3. a b Ashley, Euan ja Niebauer, Josef: ”Coronary artery disease”, Cardiology : Explained, s. 45–46. Remedica, 2003. ISBN 9781901346220. (englanniksi)
  4. a b c Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  5. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  6. Suomen Lääkärilehti 2002;57(34):3239–3244
  7. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys - Kansantaudit - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.3.2020.
  8. Estääkö K2-vitamiini sepelvaltimon kalkkiutumista? 5.1.2017. https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux21271
  9. a b Rasva säätelee terveyttä. Jani kaaro. Hyvä Terveys 21.3.2011. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta
  10. Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta. Marit Granér 5.3.2011. Lääkärikeskus Aava. PDF, Dia 9.
  11. Ridker PM, Rifai N, Rose L, Buring JE, Cook NR. Comparison of C-reactive protein and low-density lipoprotein cholesterol levels in the prediction of first cardiovascular events. N Engl J Med. 2002;347(20):1557–1565.
  12. Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  13. Paula Mannonen, Ulla-Riitta Penttilä ja Anna-Liisa Rajala, Naisen oma sydän, Tammi 2006, 136 s.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sepelvaltimotauti.