Laktoosi

Laktoosi
Tunnisteet
CAS-numero	63-42-3
PubChem CID	6134
SMILES	C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(OC(C(C2O)O)O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C12H22O11
Moolimassa	342,3 g/mol
Sulamispiste	202,8 °C
Kiehumispiste	668,9 °C
Tiheys	1,525 g/dm3
Liukoisuus veteen	Veteen 216 g/l
	Infobox OK

Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Sitä on esimerkiksi äidinmaidossa noin seitsemän prosenttia ja lehmänmaidossa 4,8 %.^[1] Sana laktoosi tulee latinan maitoa tarkoittavasta lac-sanan obliikvivartalosta lact- ja sokereihin viittaavasta -oosi-päätteestä.

Laktoosi on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämästä monosakkaridista: glukoosista ja galaktoosista. Laktoosin empiirinen kaava on C₁₂H₂₂O₁₁, moolimassa 342,3 g/mol ja CAS-numero 63-42-3.

Laktoosin muodostuminen elimistössä

Laktoosi muodostuu glukoosin ja galaktoosin sitoutuessa toisiinsa beeta-1-4-glykosidisidoksella.^[2] Laktoosin muodostumista tapahtuu elimistössä ainoastaan maitorauhasen epiteelisoluissa. Maitorauhasen epiteelisoluissa laktoosi muodostetaan glukoosista Golgin laitteissa, joissa laktoosi myös pakataan kuljetusvesikkeleihin, joiden avulla laktoosi siirretään solujen ulkopuolelle.

Laktaasi

Nuorilla nisäkkäillä laktaasiksi kutsuttu entsyymi hajottaa laktoosin takaisin monosakkarideiksi, jolloin se voi imeytyä elimistöön. Tavallisesti laktaasin eritys lakkaa poikasten kasvaessa, eikä niiden elimistö voi enää sulattaa laktoosia. Tämä on mahdollisesti evoluution aikaansaama pakote poikasten vieroittamiseksi.^lähde?

Laktaasin häviäminen on tavallista myös ihmisillä. Kuitenkin joillain ihmisryhmillä (erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Lähi-idässä) ilmenee mutaatio, jonka vuoksi entsyymin eritys ei lakkaa aikuisiällä ja maitotuotteet voivat muodostaa suuren osan heidän ruokavaliostaan. Näyttäisi siltä, että vuosituhansia jatkunut maanviljely ja lampaiden, karjan ja vuohien lypsäminen näillä alueilla on aiheuttanut sopeutumisen maitopitoiseen ruokavalioon. Suomalaisista aikuisista laktaasientsyymi puuttuu noin 17 prosentilta, mistä syystä he ovat laktoosi-intolerantteja.^[3]

Käyttö

Laktoosia voidaan käyttää makeutusaineena. Lisäksi sille on käyttökohteita lääketieteessä ja biokemiallisissa ja biologisissa tutkimuksissa käymis- ja kasvatusalustana.^[2]

Terveysvaikutukset

Laktoosia sisältävän rasvaisen maidon nauttiminen kasvattaa suotuisana pidettyjen bifidobakteereiden määrää.^[4] Eläinkokeissa on kuitenkin havaittu, että maidon hajoamistuote D-galaktoosi aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja kroonista inflammaatiota, jotka saattavat johtaa esimerkiksi ennenaikaiseen vanhenemiseen ja luukatoon. Se, miten tulokset ovat yleistettävissä ihmisiin, vaati vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan vielä lisätutkimusta.^[5]

Katso myös

Laktoosi-intoleranssi

Lähteet

↑ Urho, Ulla-Maija (toim.): Laktoosi ja laktoosi-intoleranssi Joulukuu 2001. Maito ja Terveys ry. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 13.3.2014.
↑ ^a ^b Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 958. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
↑ Laktoosi Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.11.2023.
↑ Dairy Nutrition: Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health | Dairy Nutrition www.dairynutrition.ca. Viitattu 27.2.2020. (englanti)
↑ Karl Michaëlsson, Alicja Wolk, Sophie Langenskiöld, Samar Basu, Eva Warensjö Lemming, Håkan Melhus: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269 doi:10.1136/bmj.g6015 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Fineli: Laktoosin lähteet ruoka-aineissa
PubChem: alpha-Lactose (englanniksi)
PubChem: beta-Lactose (englanniksi)
PubChem: Lactose monohydrate (englanniksi)
Food Component Database (FooDB): Lactose (englanniksi)
Food Component Database (FooDB): alpha-Lactose (englanniksi)
Food Component Database (FooDB): beta-Lactose (englanniksi)
DrugBank: Lactose (englanniksi)
Human Metabolome Database: Alpha-Lactose (englanniksi)
Molecule Pathway Database (SMPDB): Lactose Synthesis, Homo sapiens (englanniksi)
Molecule Pathway Database (SMPDB): Lactose Degradation, Homo sapiens (englanniksi)
Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Lactose (englanniksi)
ChemBlink: Lactose (englanniksi)

Hiilihydraatit

Pääjoukko	aldoosi ketoosi pyranoosi furanoosi
Geometria	pentoosit heksoosit heptoosi sykloheksaanikonformaatio anomeeri mutarotaatio
Suuri / pieni	glyseraldehydi dihydroksiasetoni erytroosi treoosi erytruloosi sedoheptuloosi
Pentoosit	riboosi arabinoosi ksyloosi lyksoosi ribuloosi ksyluloosi
Heksoosit	glukoosi galaktoosi mannoosi guloosi idoosi taloosi alloosi altroosi fruktoosi sorboosi tagatoosi psikoosi fukoosi ramnoosi
Disakkaridit	sakkaroosi laktoosi trehaloosi maltoosi sellobioosi
Polysakkaridit	glykogeeni tärkkelys selluloosa kitiini amyloosi amylopektiini stakyoosi inuliini dekstriini pullulaani
Glykosaminoglykaanit	hepariini kondroitiinisulfaatti hyaluronaani heparaanisulfaatti dermataanisulfaatti kerataanisulfaatti
Aminoglykosidit	kanamysiini streptomysiini tobramysiini neomysiini paromomysiini apramysiini gentamisiini netilmysiini amikasiini

[1] Urho, Ulla-Maija (toim.): Laktoosi ja laktoosi-intoleranssi Joulukuu 2001. Maito ja Terveys ry. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 13.3.2014.

[alen-2] Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 958. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

[3] Laktoosi Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.11.2023.

[4] Dairy Nutrition: Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health | Dairy Nutrition www.dairynutrition.ca. Viitattu 27.2.2020. (englanti)

[5] Karl Michaëlsson, Alicja Wolk, Sophie Langenskiöld, Samar Basu, Eva Warensjö Lemming, Håkan Melhus: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269 doi:10.1136/bmj.g6015 ISSN 1756-1833 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]