Äidinmaito

naisen erittämä maito

Äidinmaito on äidin rintamaitoa eli rintojen maitorauhasista erittyvää maitoa, joka on tarkoitettu ihmislapsen ensisijaiseksi ravinnoksi ensimmäisen elinvuoden ajan ja osaksi monipuolista ravintoa sen jälkeen. Lapsen ruokkimista rintamaidolla suoraan nisästä kutsutaan imettämiseksi.

Kaksi näytettä saman äidin samalla kerralla tuottamasta maidosta. Vasemmalla ensimmäinen näyte, oikealla myöhempi näyte.

Eritys

muokkaa

Äidinmaitoa alkaa erittyä rinnoissa raskauden alussa istukan synnyttyä, kun prolaktiinin määrä lisääntyy äidin veressä, estrogeenin ja keltarauhashormonin väärä vähenee, ja rintarauhanen kasvaa. Maidoneritystä nännistä stimuloi vauvan imevä suu.[1]

Koostumus

muokkaa

Rintamaito sisältää kaikki ne ravintoaineet, joita lapsi tarvitsee kasvuunsa ja kehitykseensä. D-vitamiinia siinä ei tosin yleensä ole riittävästi,[1] mikä voi johtua äidin vähäisestä D-vitamiinin saannista.[2]

Äidinmaidon koostumus on yksilöllistä[3]. Sadan gramman annos rintamaitoa sisältää keskimäärin 7,4 grammaa hiilihydraattia, 3,5 grammaa rasvaa ja 1,1 grammaa proteiinia. Energiaa annoksessa on noin keskimäärin 65 kilokaloria, josta keskimäärin 47 prosenttia tulee rasvasta, 46 prosenttia hiilihydraatista ja 7 prosenttia proteiinista.[4]

Rintamaidon hiilihydraatti on maitosokeria eli laktoosia[5]. Rintamaito sisältää myös oligosakkarideiksi kutsuttuja hiilihydraatteja. Ne eivät imeydy lapsen elimistöön, vaan toimivat suolistomikrobien ravintona ehkäisten samalla mahdollisten taudinaiheuttajien lisääntymistä. Rintamaidon oligosakkaridit säätelevät myös immuunitoimintaa.[6]

Rintamaidon rasvahapoista tyydyttyneitä on 45 %, yksittäistyydyttymättömiä 40 % ja monityydyttymättömiä noin 15 %.[4] Tyydyttyneen rasvan osuus ei riipu äidin ruokavaliosta.[7] Proteiineista noin 36 % on kaseiineja, toiset 36 % alfa-laktalbumiinia, noin 9 % immunoglobuliineja ja noin 18 % laktoferriiniä.[8]

Rintamaidon sisältämät vasta-aineet suojaavat vauvaa infektioilta.[1] Muutamana synnytyksen jälkeisenä päivänä erittyvässä äidinmaidossa on erittäin paljon immunologisesti vaikuttavia aineita. Tässä maidossa on vain vähän laktoosia ja vähemmän kalsiumia ja kaliumia kuin myöhemmin erittyvässä tavallisessa rintamaidossa. Natriumia, kloridia ja magnesiumia sen sijaan on enemmän.[9]

Rintamaitoon erittyy imettäjän käyttämiä lääkkeitä, joista imeväiseen päätyy keskimäärin alle 1 prosentti. Vastasyntyneen elimistön kyky käsitellä lääkeaineita on kuitenkin kehittymätön.[10]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Aila Tiitinen: Imetys Lääkärikirja Duodecim. 3.6.2022. Viitattu 4.1.2023.
  2. Ala-Houhala M, Koskinen T, Terho A, Koivula T, Visakorpi J: Maternal compared with infant vitamin D supplementation. Archives of Disease in Childhood 1986 Dec;61(12):1159-63.
  3. Tutkimus: Äidinmaidon sokereilla voi olla vaikutusta varhaislapsuuden kasvuun Yle Uutiset. 4.3.2020. Viitattu 15.7.2023.
  4. a b Äidinmaito, rintamaito Fineli. Viitattu 4.1.2023.
  5. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 15.7.2023.
  6. Tutkimus: Äidinmaidon sokereilla voi olla vaikutusta varhaislapsuuden kasvuun Yle Uutiset. 4.3.2020. Viitattu 11.4.2023.
  7. Overview of the Lipids in Breast Milk Verywell Family. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  8. Ann Prentice: Constituents of human milk Julkaistu joulukuussa 1996. United Nations University. Arkistoitu 23.10.2010. Viitattu 4.10.2009.
  9. Johanna Mäkelä: GENETIC, PRENATAL AND POSTNATAL DETERMINANTS OF WEIGHT GAIN AND OBESITY IN YOUNG CHILDREN. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. s. 21.
  10. Aila Tiitinen: Raskaus, imetys ja lääkkeet Lääkärikirja Duodecim. 9.5.2022. Viitattu 4.1.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa