Fruktoosi

kemiallinen yhdiste
(Ohjattu sivulta Hedelmäsokeri)

Fruktoosi eli D-fruktoosi eli hedelmäsokeri (C6H12O6) on sokeri, jota esiintyy hunajassa ja kaikissa hedelmissä. Fruktoosi on myös tavallisen ruokosokerin eli sakkaroosin hajoamistuote. Maksa muuntaa verensokeria niin sanotuksi endogeeniseksi fruktooksi etenkin silloin, kun verensokeri on korkealla[2].

Fruktoosi
D-fructose.png
Alfa-D-fructosa.png
Tunnisteet
CAS-numero 57-48-7
IUPAC-nimi (3S,4R,5R)-1,3,4,5,6-pentahydroksiheksan-2-oni
SMILES C(C(C(C(C(=O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H12O6
Moolimassa 180,2 g/mol
Tiheys 1,694 g/cm³
Sulamispiste 103 °C
Liukoisuus Veteen 778 g/l (25 °C)[1]
Sakkaroosista valmistettua kiteistä hedelmäsokeria.

Ihminen maistaa fruktoosin noin kaksi kertaa niin makeana kuin fruktoosista ja glukoosista koostuvan sakkaroosin.

Fruktoosin moolimassa on 180,2 g/mol, sulamispiste (hajoaa) 103–105 °C, itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 57-48-7.

Ruokosokeri pilkkoutuu ruoansulatuselimistössä fruktoosiksi ja glukoosiksi. Fruktoosi pilkkoutuu ihmisillä maksassa toisin kuin glukoosi. Puhtaan fruktoosin imeytyminen suolistossa on hyvin yksilöllistä. Osa ihmisistä ei kykene imeyttämään täydellisesti 30-40 gramman suuruisia fruktoosiannoksia. Tämä saattaa johtaa ripuliin tai muihin ruoansulatushäiriöihin.[3] Sorbitolista syntyy ruoansulatuksen yhteydessä fruktoosia[4].

ValmistusMuokkaa

Fruktoosi valmistetaan erottamalla se tavallisesta sokerista eli sakkaroosista[5]. Valmistusprosessi koostuu kromatografisesta erotuksesta, hydrauksesta, kiteytyksestä ja ioninvaihdosta. Fruktoosin teollinen valmistus on suomalainen keksintö, ja fruktoosin kaupallinen tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopun Suomessa. Sitä valmistettiin suomalaisesta sokerijuurikkaasta.[6]

Fruktoosin valmistetus aloitettiin vuonna 1968 Suomen Sokeri Oy:n Kotkan tehtaalla. Noin 90 prosenttia tehtaan tuottamasta fruktoosista meni vientiin vuonna 2011[6].

Fruktoosia on opittu tuottamaan myös glukoosista isomerisaation avulla[7].

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Fruktoosin terveysvaikutuksia alettiin tutkia laajemmin 1970-luvun alussa esimerkiksi Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella. Fruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti[8], sillä sen glykeeminen indeksi on vain 19, mikä on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi tavalliseen pöytäsokeriin eli sakkaroosiin (65) tai hapanjuureen leivottuun perinteiseen ruisleipään (68)[9]. Fruktoosi imeytyy sen vuoksi hitaammin vereen kuin esimerkiksi tavallinen sokeri, joten se ei aiheuta verensokerin voimakasta nousua. Hedelmäsokeri soveltuu tämän vuoksi hyvin etenkin diabeetikoille ja pitää myös näläntunnetta pidempään poissa. Vaikka fruktoosin kalorimäärä on sama kuin tavallisella sokerilla, siitä saatava kokonaiskalorimäärä jää pienemmäksi kuin sokerista saadun, koska sitä tarvitaan makeutensa vuoksi vähemmän.[10]

2000-luvulla on alettu kuitenkin julkaista tutkimuksia, joiden mukaan fruktoosi saattaa altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, rasvamaksalle ja kakkostyypin diabetekselle sekä hidastaa oppimista ja heikentää muistia. Fruktoosi saattaa olla myös muita sokereita lihottavampaa, koska se ei tuota niiden tavoin kylläisyyden tunnetta. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on esitetty, että fruktoosi olisi jopa ruokosokeria haitallisempaa. Myös ruokosokeri sisältää hedelmäsokeria, mutta sen sisältämä glukoosi lieventää tutkimusten mukaan edellä mainittuja fruktoosiin liittyviä riskejä.[11] Ruokosokerin sisältämä glukoosi lisää toisaalta huomattavasti fruktoosin imeytymistä, joka on vähäistä silloin, kun fruktoosia nautitaan ilman muita sokereita[12].

Yli sadan gramman päivittäisiä fruktoosiannoksia pidetään haitallisina osalle ihmisistä, mutta 60 gramman annokset eivät aiheuta todennäköisesti haittavaikutuksia.[12] Vuonna 2014 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että tyhjään vatsaan juotu fruktoosiliuos nostaa sakkaroosiliuosta enemmän veren kolesterolihiukkasten määrää sekä matala-asteista tulehdusta kuvaavan herkän CRP:n arvoa[13].

On olemassa viitteitä siitä, että maksan glukoosista tuottama endogeeninen fruktoosi lisää metabolisen oireyhtymän ja munuaissairauden riskiä[14].

Hunaja sisältää fruktoosia enemmän kuin glukoosia[15]. Hedelmissä on yleensä alle puolet fruktoosia lopun ollessa lähinnä glukoosia eli hedelmissä on siis suhteellisen paljon verensokeria erittäin nopeasti nostavaa glukoosia. Hedelmät nostavat verensokeria kuitenkin hitaammin kuin esimerkiksi ruokosokerista ja vedestä valmistettu liuos, koska ne sisältävät kuituja.[16]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. D-Fructose NLM Viitattu 12.06.2012
  2. Miguel A. Lanaspa, Takuji Ishimoto, Nanxing Li, Christina Cicerchi, David J. Orlicky, Philip Ruzycki: Endogenous fructose production and metabolism in the liver contributes to the development of metabolic syndrome. Nature Communications, 10.9.2013, nro 1, s. 2434. doi:10.1038/ncomms3434. ISSN 2041-1723. Artikkelin verkkoversio. en
  3. John P. Bantle: Dietary Fructose and Metabolic Syndrome and Diabetes. The Journal of Nutrition, 2009-6, nro 6, s. 1263S–1268S. PubMed:19403723. doi:10.3945/jn.108.098020. ISSN 0022-3166. Artikkelin verkkoversio.
  4. Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - VI-SIBLIN rakeet 610 mg/g, VI-SIBLIN S rakeet 880 mg/g laakeinfo.fi. Viitattu 28.2.2021.
  5. Lisättyä fruktoosia on vaikea välttää yle.fi. Viitattu 24.7.2020.
  6. a b Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  7. High fructose corn syrup: production, uses and public health concerns. www.cabdirect.org. Viitattu 26.7.2020.
  8. Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  9. Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
  10. Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  11. Fruktoosi onkin vaarallista Helsingin Sanomat. 31.1.2013. Viitattu 25.2.2021.
  12. a b Katja Hätönen, Jaana Lindström, Tiina Laatikainen: Hiilihydraatit ja niiden terveysvaikutukset, s. 17–18. THL, TYÖPAPERI 4/2014.
  13. Faizan Jameel, Melinda Phang, Lisa G. Wood, Manohar L. Garg: Acute effects of feeding fructose, glucose and sucrose on blood lipid levels and systemic inflammation. Lipids in Health and Disease, 16.12.2014, nro 13, s. 195. PubMed:25515398. doi:10.1186/1476-511X-13-195. ISSN 1476-511X. Artikkelin verkkoversio.
  14. Ana Andres-Hernando, Richard J. Johnson, Miguel A. Lanaspa: Endogenous fructose production: what do we know and how relevant is it?. Current Opinion in Clinical Nutrition and Metabolic Care, 07 2019, nro 4, s. 289–294. PubMed:31166222. doi:10.1097/MCO.0000000000000573. ISSN 1473-6519. Artikkelin verkkoversio.
  15. Hunaja Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.11.2020.
  16. Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fruktoosi.