Triglyseridi

Triglyseridit eli varsinaiset rasvat muodostuvat yhdestä glyserolimolekyylistä sekä siihen esteröityneistä kolmesta rasvahappoketjusta. Ne ovat elimistön tärkein energian varastomuoto ja osa niistä varastoidaan rasvakudoksen rasvasolujen rasvapisaroihin.[1] Triglyseridit kiertävät veressä ja erityisesti lihassolut pilkkovat niitä ja hyödyntävät energianlähteenä.[1][2]

Erään triglyseridin rakennekaava

Ravinnosta on saatava tietty määrä rasvaa, jotta välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja saataisiin tarpeeksi. Vitamiinit imeytyvät suolesta vain yhdessä rasvojen kanssa ja välttämättömiä rasvahappoja elimistö ei pysty itse syntetisoimaan. Verenkierrossa triglyseridit kulkevat yhdessä fosfolipidien ja kolesterolin kanssa lipoproteiineissa, joita ovat muun muassa kylomikronit, VLDL (very low density lipoprotein), LDL (low density lipoprotein) ja HDL (high density lipoprotein).

Veren kohonnut triglyseridipitoisuus saattaa aiheuttaa pitkään jatkuessaan sydän- ja verisuonitauteja. Vyötärölihavuuteen tai runsaaseen alkoholin käyttöön liittyvä maksan rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, runsas nopeiden hiilihydraattien nauttiminen ja huonossa tasapainossa oleva diabetes nostavat veren triglyseridin paastoarvoja.[3].

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Triglyseridi.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.