Inuliini

kemiallinen yhdiste

Inuliini on hedelmäsokerista muodostunut varastopolysakkaridi, jossa on 30–50 monosakkaridia. Inuliinia esiintyy maa-artisokan lisäksi monissa muissakin kasveissa muun muassa sipulissa, parsassa, banaanissa, rukiissa, vehnässä ja ohrassa sekä asterikasvien, kuten daalian, voikukan ja sikurin juurissa ja juurimukuloissa.

Inuliinin rakenne

Inuliinia käytetään elintarviketeollisuudessa makeutusaineena. Se sisältää noin kolmanneksen vastaavan sokerimäärän energiasta.

Inuliini on prebiootti. Se suosii ruoansulatuksessa maitohappobakteerien kasvua. Paksusuolen bakteerien hajottaessa inuliinia syntyy hiilidioksidia ja metaania. Tämän vuoksi inuliini voi aiheuttaa siihen tottumattomille ihmisille ilmavaivoja.

Inuliinia voidaan käyttää solunulkoisen nestetilan mittaukseen.

Vuonna 2007 julkaistun, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan tekemän väitöskirjatutkimuksen mukaan koe-eläinhiirten paksusuolen syövän kasvaimet kehittyivät suuremmiksi kun ruoka sisälsi 10 prosenttia elintarvikkeissa kuidun lähteenä käytettävää inuliinia. Tutkimuksen mukaan kasvaimet pienenivät ja niiden lukumäärä väheni, kun ruokavalio sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa.

Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää runsaasti inuliinia elintarvikkeiden rakenteen ja makeuden muokkaamisessa. Monet ns. kevyttuotteet sisältävät inuliinia. Inuliinia käyttämällä tiettyihin elintarvikkeisiin saadaan "paksu, kermamainen" rakenne ilman kerman sisältämää ravintomäärää.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.