Kallavesi (Mäntyharju)

järvi Mäntyharjulla ja Mikkelissä Etelä-Savossa

Kallavesi [1][2] on Etelä-Savossa Mäntyharjulla ja Mikkelissä sijaitseva järven osa. Se on yhteydessä lännessä sijaitsevaan Pyhäveteen ja kaakossa sijaitsevaan Ala-Kuhaseen, joiden vedenpinnat ovat samalla korkeudella.[2][1]

Kallavesi
Valtiot Suomi
Maakunnat Etelä-Savo
Kunnat Mäntyharju
Koordinaatit 61°25′34″N, 27°01′51″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Pyhäveden valuma-alue (14.97)
Laskujoki Kiepinsalmi Pyhäveteen
Järvinumero 14.972.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 81,5 m [1]
Pituus 14,631 km [1]
Leveys 9,433 km [1]
Rantaviiva 122,408 km [2]
Pinta-ala 13,9665 km² [2]
Tilavuus 0,120584 km³ [2]
Keskisyvyys 8,63 m [2]
Suurin syvyys 37,85001 m [2]
Saaria 56 [1]
Kartta
Kallavesi

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 1 400 hehtaaria (ha) eli 14 km². Se on 14,6 kilometriä pitkä ja 8,0 kilometriä leveä. Järvi on muodostunut varsin kapeisiin maaston painanteisiin. Painanteet ovat kallioperässä olevia murroslinjoja, joita viimeinen jääkausi on laajentanut. Järven länsipäässä on pohjois-etelä-suuntainen murros, joka on seitsemän kilometriä pitkä. Tämän linjan pohjoispäässä on kapea poikittainen linja, jonka itäpää on Suivaanlahti ja länsipää jatkuu 4,5 kilometrin jälkeen Kiepinsalmen länsipuolella Pyhävetenä. Pohjois-etelä-suuntaisen murroksen pohjoispuoliskosta erkanee itään kuusi kilometrinen linja, joka päättyy Laanaselällä. Siitä jatkaa kaakkoon 4,5 kilometriä pitkä murros, jonka itäpäässä Kallavesi haarautuu itään ja pohjoiseen työntyviksi Taipaleenlahdeksi ja Raajoenlahdeksi, sekä kaakkoon työntyväksi 2,5 kilometriä pitkäksi lahdeksi, jonka päässä sijaitsee kapean salmen takana lahdenpohjukaksi tulkittava Haapalampi.[2][1]

Yleiskuvaa Kallavedestä voidaan vielä tarkentaa pienillä lisäyksillä. Länsipään pohjois-etelä-murroksen puolivälissä on järvessä laajennus, jossa on paljon saaria. Suurimmat saaret ovat Vuohisaari, Petäjäsaari, Naakansaari ja Junttisaari. Naakansaaren taakse jäävät Kallalahti ja Levälahti. Itä-länsi-suutaisesta murroslinjasta työntyvät pohjoiseen Katiskalahti, joka jää Mustasaaren taakse, Römmilanlahti, joka jää Särkiahonniemen taakse, edellisiä hieman suurempi Majaanlahti, sekä muita laajempi ja 2,5 kilometriä pitkä Kuikkolahti. Sitten tullaankin Laanaselälle, josta työntyy pohjoiseen vielä Ollikkalanlahti. Järven itäpäässä selälle työntyvä Juurakkoniemi ja Puuskansaari erottavat koillispuolelle suojaisan lahden. Juurakkoniemen länsipuolella jatkuu järven pohjois-etelä-suuntainen murros Raajoenlahden luoteispuolella kapean salmen takana sijaitsevalla järvenosalla, josta työntyy koilliseen pitkä ja kapea Myllylahti.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 120,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,12 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 8,6 metriä ja suurin syvyys on 37,9 metriä. Syvin kohta sijaitsee Laanaselällä, missä on kaksi yli 30 metristä syvännettä. Syvin kohta sijaitsee Laanavuoren edustalla [3]. Järvessä on muitakin yli 30-metrisiä syvänteitä, mutta yli 20 metrin syvänteitä on pinta-alalla ilmoitettunakin runsaasti.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 122 kilometriä. Rannat ovat jyrkkärinteisiä ja rantaan putoaa monin paikoin kalliojyrkanteen seinämiä. Järven rantojen lähiympäristössä on vain vähän peltoja. Järven rannoille ulottuvia taajamia ovat Mäntyharjun keskustaajama ja Kuomiokoski. Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Mäntyharjun ja Mikkelin välinen raja kulkee Kallaveden itä-länsi-suuntaista järvenosaa pitkin. Mäntyharjusta alkava seututie 381 kiertää Kallaveden länsipuolen eteläpään ja jatkaa sitten itään.[2][1][4]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) Pyhäveden valuma-alueeseen (14.97), johon Kallaveden alue (14.972) kuuluu. [5]

Järven vedenpinnan korkeus on 81,5 metriä mpy, mikä on sama kuin Pyhävedellä ja Ala-Kuhasella. Tämän vuoksi voidaan ajatella näiden vesistöjen olevan saman järven eri osia. Kallaveden alue saa pääosan vedestään etelästä Haapasalmesta, jonka kautta Ala-Kuhasen valuma-alue (14.973) laskee, pohjoisesta Kuomiokoskesta, jonka kautta laskevat Ala-Kuomion valuma-alueen (14.977) vedet, pohjoisesta Ruotimonojasta, jonka kautta tulevat Ruotimonojan valuma-alueen (14.976) vedet, pohjoisesta Sormusjokea myöten, jonka kautta laskevat pienen Sormusjoen valuma-alueen (14.975) vedet, ja vielä etelästä Tainanjoki, jonka kautta laskee Tainaveden valuma-alue (14.978).[5]

Kallaveden alueella on 71 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Mäntyharjun taajaman vierestä Kallaveteen suoraan laskevat Vuorijärvi (77 ha) ja Penttilänlampi (19 ha), hieman etelämpänä suoraan laskeva Mämmijärvi (24 ha) ja Haapapaunin kautta laskeva Haapajärvi (20 ha), Kylmojan kautta keskiosiin laskeva Hyhmäjärvi (23 ha), jonka kautta laskevat myös Ala-Salmijärvi (16 ha) ja Ylä-Salmijärvi (21 ha), suoraan laskeva Petjärvi (25 ha), Matlammen kautta kaakkoisosaan laskeva Valkjärvi (23 ha) ja samaan paikkaan laskeva Suurijärvi (17 ha). Kallaveden pohjoisesta laskee suoraan Ylä-Pyylampi (18 ha) ja Pieni Matkuslampi (11 ha), jonka kautta siihen laskee Kieluvainen (54 ha), suoraan järven pohjoispäähän Vääräjärvi (14 ha) ja sen vierestä Kallaveden keskiosiin laskee Pönniö (54 ha).[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Kallavesi, Mäntyharju (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
  2. a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.
  3. Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.8.2022.
  4. Kallavesi, Mäntyharju (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
  5. a b c Kallavesi (14.972.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.