Taavi Hahl

David (Taavi) Hahl (19. tammikuuta 1847 Mäntyharju14. elokuuta 1880 Helsinki) oli suomalainen maisteri, kuoronjohtaja, laulunopettaja ja tenorilaulaja. Hän käytti nimimerkkejä D. Hahl ja T.H. Hahlin isä Anders Gustaf Hahl (1818–1882) toimi pappina Mäntyharjulla, Lappeenrannassa, Raudussa ja Antreassa. Perheessä oli 14 lasta. Hahlin sisaruksia olivat oopperalaulaja Johannes Hahl (1854–1886), kirjailija ja teatterinjohtaja Jalmari Hahl sekä taidemaalari Bruno Hahl (1874–1953). Hahlin sisaren Hanna Maria Hahlin ja Uno Arthur Granfeltin tytär oli oopperalaulaja Hanna Granfelt.

UraMuokkaa

Hahl toimi Viipurissa laulunopettajana ennen muuttoaan Helsinkiin. Hän johti Helsingissä Akademiska Sångsällskapet -kuoroa, mutta erottuaan kuorosta kielikiistojen vuoksi hän perusti vuonna 1876 Suomalaisen Nuijan laulukunnan. Se jäi kuitenkin lyhytikäiseksi. Hahl julkaisi kaksi laulukokoelmaa: mieskuoroille Ylioppilaslauluja ja sekakuoroille Sävelistö, kaikuja laulustamme.[1] Hahl suomensi näitä kokoelmia varten useita ulkomaisia lauluja. Vuonna 1874 hän julkaisi myös kouluja varten koraalikirjan suomen- ja ruotsinkielisinä versioina. Nuorena ylioppilaana Hahl esitti Rubenin roolin Aleksis Kiven näytelmän Lea kantaesityksessä, joka nähtiin Helsingin Nya Teaternissa 10. toukokuuta 1869. Ensi-iltaa on myöhemmin pidetty suomenkielisen ammattiteatterin syntyhetkenä.[2]

Hahlin vuonna 1871 julkaisema Ylioppilaslaulujen 1. vihko ohjasi Maamme-laulun nykyiseen muotoonsa. Hän liitti nuotteihin runosta vain ensimmäisen ja viimeisen (11.) säkeistön sekä vaihtoi sanan "pohjainen" sanaan "pohjoinen". Samassa vihkossa Hahl julkaisi myös sittemmin vakiintuneen suomennoksen Suomen laulusta (Kuule kuinka soitto kaikuu...).[1][3]

Hahl keräsi vuonna 1879 aineistoa väitöskirjaansa varten Vatikaanin arkistosta. Hän kuoli kuitenkin seuraavana vuonna ehtimättä saada väitöskirjaansa valmiiksi. Hahl haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[4]

TeoksiaMuokkaa

  • Lärobok för den förberedande undervisningen i geografi, sammanställd af D. Hahl. Finska Litteratur-sällskapets tryckeri, Helsingfors 1874
  • Maantieteen alkeet : alustavaa opetusta varten. K. E. Holm, Helsinki 1877, 2. painos 1887
  • Förberedande kurs i geografi, sammanställd af D. Hahl. 2. painos K. E. Holm, Helsingfors 1877, 3. painos 1882
  • Ylioppilaslauluja / Studentsånger : Ensimmäinen vihko / Första häftet, kokoelman toimittanut D. Hahl. K. E. Holm, Helsingfors 1871, 2. painos 1881
  • Ylioppilaslauluja / Studentsånger : Toinen vihko / Andra häftet, kokoelman toimittanut D. Hahl. K. E. Holm, Helsingfors 1873, 2. painos 1885
  • Ylioppilaslauluja / Studentsånger : Kolmasn vihko / Tredje häftet, kokoelman toimittanut D. Hahl. K. E. Holm, Helsingfors 1876, 2. painos 1894
  • Satakieli : 2 vihko, toim. Taavi Hahl. Holm, Helsinki 1879
  • Sävelistö, kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia : Suomen nuorisolle toimittanut Th. Hahl, vihkot 1–8. K. E. Holm, Helsinki 1880–1907

SuomennoksiaMuokkaa

  • J. D. H. Temme : Mustalammen mylly. Matka-kirjasto 1. Holm, Helsinki 1870
  • Gustaf Robert Ehrnrooth : Lyhykäinen johdatus hevosen kasvattamisessa, hoidossa ja käyttämisessä. Helsinki 1876
  • Alexander Edvard Modeen : Oppikirja maantieteessä. 2. korjattu painos Clouberg, Viipuri 1876, 3. lisätty painos 1880
  • H. L. Melander : Yleisen historian oppikirja : kansakouluja varten. Holm, Helsinki 1880

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Maamme-laulu ja kadonneen kertosäkeen tapaus Estofennia. 4.10.2019. Viitattu 12.11.2019.
  2. Paavolainen, Pentti: Nuori Bergbom – Kaarlo Bergbomin elämä ja työ I, 1843–1872, s. 409. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Helsinki, 2014. ISBN 978-952-66702-2-5. Teoksen verkkoversio
  3. Hahl, Taavi (David): Ylioppilaslauluja : Studentsånger, 1. vihko, s. 1. Helsinki: K. E. Holms Förlag, 1871.
  4. Tuomo Väliaho: Taavi Hahl mullisti kaikessa hiljaisuudessa Suomen kansallislaulun Helsingin Sanomat. 24.12.2019. Helsinki. Viitattu 27.12.2019.