Koraali

luterilaisessa kirkossa koko seurakunnan laulama virsi

Koraali on luterilaisessa kirkossa koko seurakunnan laulama virsisävelmä. Koraalit ovat yleensä yksinkertaisia ja helposti laulettaviaäsävelmi. Koraaleihin liittyvien virsien tekstit ovat usein loppusoinnullisia ja useita säkeistöjä käsittäviä runoja, jotka lauletaan samalla melodialla. Koraali ei kuitenkaan ole ainoa virsisävelmän muoto.[1]

Johann Sebastian Bachin koraalialkusoitto Wie schön leuchtet der Morgenstern BWV 739.

Koraali on vokaalinen ja sidottu tekstiin. Siten se eroaa esimerkiksi tanssimusiikista. Koraalilla on voimakas lineaarinen piirre. Koraalissa kaikki pohjautuu yhteen äänilinjaan, ja se on helppo laulaa myös ilman soitinsäestystä. Se on lauluettua Jumalan sanaa ja rukoista, tarkoitettu ensisijaisesti jumalanpalveluskäyttöön ja se on sävyltään objektiivinen, riippumaton tunnetilojen vaihelusta.[1]

Koraali kehittyi 1500-luvulla reformaation myötä, kun seurakunta alkoi yhtyä jumalanpalveluksissa lauluihin, virsiin. Martti Luther on säveltänyt joitain koraalimelodioita (muun muassa virren Jumala ompi linnamme).Tunnetuimpia koraaleja ovat Phipill Nicolain säveltämät koraalit "Wie schön leuchtet der Morgenstern", joka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi "On kirkas aamutähti nyt" numerolla 43 ja "Wachet auf, ruft uns die Stimme" ,”Herätkää”! niin huuto kaikaa" numerolla 163. Koraalia Wachtet auf on usein nimitetty "koraalien kuninkaaksi" ja Wie schön-koraalia koraalien kuningattareksi. Kummallakin sävelmällä lauletaan useita eri virsiteksejä.[2]

Vaikka koraalit olivat alun perin yksiäänisiä, monet säveltäjät ovat tehneet niistä moniäänisiä sovituksia. Johann Sebastian Bach teki useita koraalisovituksia neliääniselle kuorolle, joita hän käytti kantaattien ja passioiden osina.

Koraalimelodioita on käytetty myös koraalialkusoitoissa, yleensä uruille sävelletyissä instrumentaalikappaleissa, joita esitettiin johdantona ennen varsinaisen koraalin laulamista. Koraalialkusoitto sisältää sitä seuraavan koraalin melodian.

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. a b Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 30. Sibelius-Akatemia, 1991. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 2. ISBN 952-0658-01-X.
  2. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 451. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. ISBN (ruotsiksi).