Tämä artikkeli käsittelee kirkollista laulua. Kalevalamittaisesta, pääosin pakanallisesta runonlaulusta katso artikkeli Suomalainen kansanrunous.

Virsi (pr. wīrds[1]) on kirkollisessa kielenkäytössä ensisijaisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu. Virrellä tarkoitetaan erityisesti kirkolliskokouksen hyväksymän virsikirjan sisältämiä lauluja, mutta myös monien herätysliikkeiden lauluja kutsutaan virsiksi. [2]

Suomalaisia virsikirjoja.

Muita virren määritelmiäMuokkaa

Virrellä voi olla muitakin määritelmiäː Virsi on uskonnollinen laulu, jota kristityt laulavat jumalanpalveluksissaan ja muissa hartaustilaisuuksissaan, pyhissä toimituksissaan sekä myös yksinään hengelliseksi rakennukseksi. Virsi on Raamatun ilmoitukseen pohjautuva sanoman, runoasun ja sävelmän muodostama kolmisäikeinen lanka.[3] Virsi on Raamattuun pohjautuva yhteislaulu, jossa sisältö, sävel ja runoasua välittävät kirkon uskoa ja ihmisen kokemusta.[4]

Suomen sana virsi on vanha balttilainen lainasana.[1] Se on alkujaan tarkoittanut yleensä laulua tai varsinkin pitkähköä kalevalamittaista kansanrunoa, kuten Mataleenan virttä[5], jolla on kuitenkin kristilliset juuret.[6] Sanaa virsi on käytetty yhtä lailla myös täysin pakanallisista runoista, kuten Vipusen virrestä. Alkuperäinen merkitys on edelleen säilynyt esimerkiksi yhdyssanassa itkuvirsi.[1]

Virsien tutkimus, hymnologia on yksi käytännöllisen teologian ja liturgikan tutkimusta.

Virren sävelmä ja laulaminenMuokkaa

Virren laulamista on kutsuttu myös veisaamiseksi. Virressä on yleensä useita säkeistöjä. Virren säkeistöt ovat yleensä loppousointuisia, mutta jotkin virret ovat loppusoinnuttomia. Virren veisuuta voidaan säestää jollakin soittimella. Kirkoissa soittimena käytetään yleensä urkuja. Virttä voidaan säestää myös esimerkiksi pianolla, urkuharmonilla, kitaralla tai huilulla. Veisuuta johtaa usein esilaulaja, Suomen luterilaisissa kirkoissa yleensä kanttori. Virrestä voidaan eri tilaisuuksissa valita laulettaviksi vain osa säkeistöistä. Joissakin maissa, esimerkiksi Tanskan kansankirkossa on normaalia laulaa virret kokonaan.Monet virret ovat syntyneet rukouksena.

Virsien sävelmiä nimiteään yleisesti nimellä koraali. Koraalisävelmät kehityivät reformaation myötä kun seurakunta alkoi osallistua jumalanpalvelukse lauluihin. Myöhemmin, 1600-ja 1700-luvuilla virsien sävelmistöt laajenivat siten, että pietismin aikana virsisävelmät saivat vaikutteita tanssirytmeistä ja valistuksen aikana virsisävelmät saattoivat olla tunteikkaita. Koraali ei ole ainoa virsisävelmän muoto. [3]

Suomessa tunnetuin virsien kokoelma on kirkolliskokouksen hyväksymä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja.

Erityyppisiä virsiäMuokkaa

Reformaation aikana ja sen jälkeen virsi liittyi sisältönsä puolesta keskeisesti jumalanpalveluksiin tai kirkkovuoden kiertoon. 1600-luvulta alkaen aihepiiri laajeni. Etenkin vaikeat yhteiskunnalliset tilanteet, sodat, nälänhätä synnyttivät virsiä, joiden aiheena oli lohdun tuominen ihmisen elämäntilanteeseen. Virsiä alettiin kirjoittaa myös kotihartauden tarpeeseen.[3]

Virret ovat virsikirjoissa osastoittain niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Eri kirkkojen virsikirjoissa sama virsi voi olla eri osastoissa. Esim. virsi ”Maa on niin kaunis” on Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa (Virsi 30) ja Tanskan kansankirkon virsikirjassa jouluvirsien osastossa, Ruotsin kirkon virsikirjassa osastossa ”Tulevaisuus ja toivo/Pyhiinvaellus”. Virsi ”Oi Herra luoksein jää” on Suomen ev. lut. kirkon virskirjassa iltavirsi (virsi 555) , Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjassa ”Cantemus” se on hautajaisvirsi.

Esimerkkejä erityyppisistä virsistäMuokkaa

  • Psalmivirsi (Raamantun psalmi virsimuotoisena, esim. Suomen ev. lut.kirkon vk. 383 Nyt ylös vuorsiin tiellä)
  • Kertosäkeinen psalmilaulu (Ruotsin kirkon virsikirja virret 652-672, kuoro tai esilaulaja laulaa psalmin tekstiä ja seurakunta yhtyy kertosäkeeseen psalmin säkeistöjen välissä)
  • Rukousvirsi (Esim. Suomen ev. lut.kirkon vk. 492 Ystävä sä lapsien)
  • Kiitosvirsi (Esim. Suomen ev. lut. kirkon vk. 341 Kiitos sulle, Jumalani)
  • Liturginen virsi,erityisesti jumalanpalveluksessa käytettävä virsi (Esim. Suomen ev. lut. kirkon vk. 195 On riemu, kun saan tulla)
  • Opetusvirsi, katekismusvirsi (Esim. Suomen ev. lut. kirkon vk .183 On meillä aarre verraton, 913 Minä olen Herra, Jumalasi)
  • Lähetysvirsi (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 408 Joutukaa, sielut, on aikamme kallis)
  • Ehtoollisvirsi (Ehtoollisen merkityksestä kertova virsi, esim. Suomen ev. lut. kirkon vk. 231 Maan sato elon aikaan)
  • Kirkollisten toimitusten virret
    • Kastevirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 219 Kasten kirkas vesi on)
    • Häävirret,(Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 239 Loi Herra kuvaksensa
    • Hautajaisvirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 245 Nyt sydän luopuu kalleimmasta)
  • Vuodenaikaan tai vuorokauden aikoihin liittyvät virret,
    • Kesävirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk.571 Jo joutui armas aika)
    • Talvivirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk.576 Maa hohtaa lumivaipassaan)
    • Aamuvirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk 532 Taas siunattu päivä nyt luo valoaaɲ)
    • Iltavirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 552 Mua siipeis suojaan käke
  • Kirkkovuoteen liittyvät virret
    • Adventtivirrett (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk.2 Avaja porttis, ovesi)
    • Jouluvirrett (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk.21 Enkeli taivaan lausui näin)
    • Pääsiäisvirret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 84 Nyt se suuri päivä koitti)
  • Lasten virret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 499 Jumalan kämmenellä)
  • Nuorten virret (Esim. Suomen. ev. lut. kirkon vk. 517 Herra, kädelläsi)
  • Hymni (Usein ei-säkeistömuotoinen, kirkon alkuajoilta peräisin oleva laulu, joista usein on myös säkesitömuotoisia muokkauksia, esim. Suomen ev. lut. kirkon vk. 320 Sinua, Jumalaa, kansasi ylistää, sen säkeistömuotoisia versioita 321 Sinua, Jumala, kansasi ylistää, 910 Luoja, Isä, sinulle)
  • Mariavirsi (Neitsyt Marian muistamiseen ja kunnioittamiseen liittyvä virsi, etenkin katolisen kirkon virsikirjoissa Suomen ev. lut kirkon vk. 51, Cantemus 208 Kaikki ilon lähteet puhkeavat)
  • Pyhimysvirsi (Pyhimysten muistamiseen ja kunnioittamiseen liittyvä virsi, etenkin katolisen kirkon virsikirjoissa). Suomen ev. lut. kirkon vk. 142, Cantemus 218 Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun)
  • Yleisvirsi (virsi, joka soveltuu moneen eri tilanteeseen (Esim. Suomen ev. lut. kirkon vkːn virret 30, Maa on niin kaunis, 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa, 600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, 923 Silmäni aukaise, Jumalani).[4]

Jumalanpalveluksen virsiäMuokkaa

Suomen evankelis-luteilaisen kirkon jumalnpalveluksissa käytetään kirkolliskokouksen hyväksymää virsikirjaa. Jumalanpalveluksessa voidaan virsien ohella tilapäisesti käyttää myös muita sopivia lauluja.[7].Siten messuun kuuluu normaalisti virsiä seuraavastiː[8]

  • Alkuvirsi
  • Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle
  • Päivän virsi eli graduaali
  • Virsi saarnan jälkeen (voi jäädä pois)
  • Uhrivirsi eli offertorio
  • Ehtoollisen vietto, ateria, jonka aikana voidaan laulaa virsi tai virsiä
  • Ylistysvirsi (sen sijaan voidaan lukea kiitosrukous ja laulaa vuoroylistys)
  • Päätövirsi, jonka sijalla voi olla soitinmuisikkia tai kuoron laulu.

Virsien määrä messussa vaihtelee, koska päivän virttä lukuun ottamatta ne voidaan korvata muulla musiikilla ja virsille on jumalanpalveluksessa sijaa myös muissa kuin perinteisissä paikoissa. [2]

Tunnettuja virsiäMuokkaa

Tunnettuja virsirunoilijoitaMuokkaa

Tunnettuja virsirunoilijoita, joiden virsiä on suomenkielisissä virsikirjoissa:

Keskiaka

1500–1700-luvut

1800-luku

1900–2000-luvut

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

InternetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1502 (s.v. virsi). Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  2. a b Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 105-106. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009. ISBN 978-951-789-300-8.
  3. a b c Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 9, 30, 44. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 2. Sibelius-Akatemia, 1991. ISBN 952-9658-01-X.
  4. a b Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen (toim): Laulun matka virreksi Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta, s. 12, 87. Hymnologian ja liturgiikan seura Kirjapaja, 2017. ISBN 978-952-288-619-4.
  5. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 286. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4.
  6. Mataleenan virsi balladitanssi.wordpress.com. Viitattu 14.3.2021.
  7. Kirkkojärjestys. ​ II Osa​ Jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset ja seurakunnan muu toiminta finlex.fi. Viitattu 8.3.2021.
  8. Messu ja sanajumalanpalvelus kirkkokasikirja.fi. Viitattu 7.3.2021.