Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon laulukirja, joka koostuu virsistä. Vuonna 1986 hyväksytyssä nykyisessä virsikirjassa on 632 virttä. Lisäksi 2000-luvulla julkaistuissa virsikirjan erillisissä liitteissä on 236 muuta virttä, joiden numerointi etenee 979:ään asti.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
Nokian seurakunnan virsikirjoja kirkossa
Nokian seurakunnan virsikirjoja kirkossa
Kieli suomi
Genre hengellinen laulukokoelma
Kustantaja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomennos
Julkaistu 1986
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on myös ruotsinkielinen ja saamenkielinen virsikirja.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan toimitti noin vuonna 1583 Jacobus Finno eli Jaakko Suomalainen, toisen Maskun kirkkoherra Hemming noin vuonna 1605. Molemmat tunnettiin nimellä Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria. Finnon virsikirjassa virsiä oli 101 ja Hemmingin 246, joskin ajan mittaan virsien määrä lisääntyi uudemmissa painoksissa.[1]

Vuonna 1701 ilmestyi piispa Johannes Gezelius nuoremman johdolla valmisteltuna ja Eerik Cajanuksen toimittamana niin sanottu uusi virsikirja "Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja Nijden Cappalden canssa / jotca sijhen tulewat : Cuningal:sen Maij:tin Armolisesta Käskystä / Colmen Consistoriumin suostumisella / tarpellisest parattu ; Nijn myös Sen MDCXCV . ylitzecatzotun Ruotzalaisen Wirsi-Kirjan jälkeen jalosti enätty ; Ja Cuningalisen Maij:tin Armollisimmilla erinomaisilla Privilegiumeilla TURUSA / Prändätty JOHAN Winterildä / Wuonna 1701". Sen esikuvana oli vuonna 1695 ilmestynyt ruotsinkielinen virsikirja.

Kirja oli käytössä virallisena virsikirjana lähes 190 vuotta. Uuden virsikirjan valmistuttua 1886 ja tultua käyttöön aiempaa virsikirjaa alettiin kutsua nimellä "Vanha virsikirja"[2]. Ruotsissa kirjaa käytettiin vieläkin kauemmin, vuoteen 1898, kunnes Ruotsissa hyväksyttiin uusi suomenkielinen virsikirja.[3]

1800-luvun alkupuolella oli herännyt ajatus virsikirjan uudistamiseksi. Työn käynnistyminen ja työ kestivät kauan, kunnes kirkolliskokous vuonna hyväksyi 1886 uudet, suomen- ja ruotsinkielisen virsikirjan.[2] Tällöin hyväksytyn, uuden suomenkielisen virsikirjan nimi oli "Suomalainen Virsikirja Hyväksytty Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1886". [1]

Seuraavan suomenkielisen virsikirja hyväksyi kirkolliskokous vuonna 1938, ja se otettiin käyttöön 1939. Ruotsinkielinen virsikirja hyväksyttiin vuonna 1943. Suomenkielisessä kirjassa oli alun perin 633 virttä, mutta siihen lisättiin vuonna 1963 runsaat 40 uutta virttä, jolloin niiden kokonaismääräksi tuli 679.[1]

Nykyisin käytössä olevat suomenkielisen ja ruotsinkielisen virsikirjan on kirkolliskokous hyväksynyt vuonna 1986. Virsikirjat otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 29. marraskuuta 1987.[4] Vuonna 1993 kirkolliskokous hyväksyi käyttöön Suomen saamenkielisen virsikirjan Suoma samii salbmakirji.

Virsikirjaan lisättiin vuonna 2000 liturginen liite ja vuonna 2004 toimitusten kirjan laulujen osasto. Virsikirjan lisävihko valmistui vuonna 2015, ja se otettiin käyttöön 2016.

Eniten nykyisin käytettyjen virsien tekstejä ovat kirjoittaneet Hemminki Maskulainen, Jaakko Suomalainen, Jaakko Haavio, Julius Krohn, Elias Lönnrot, Wilhelmi Malmivaara, J. L. Runeberg, Anna-Maija Raittila ja Niilo Rauhala. Kaksi viimeksi mainittua ovat myös uudistaneet suuren määrän aiemmista virsikirjoista periytyneiden virsien tekstejä.

 
Yxi vähä suomenkielinen wirsikiria. Rostock, Stephan Möllemann, 1607.

Virsikirjan sisältöMuokkaa

Virsikirjan virret on ryhmitelty viiteen osastoonː

KirkkovuosiMuokkaa

  • Adventti
  • Joulu
  • Uudenvuodenpäivä
  • Loppiainen
  • Kynttilänpäivä ja Marian ilmestyspäivä
  • Kristuksen kärsimys ja kuolema
  • Pääsiäinen
  • Kristuksen taivaaseenastuminen
  • Helluntai
  • Pyhä Kolminaisuus
  • Mikkelinpäivä
  • Pyhäinpäivä
  • Kirkkovuoden päätös

JumalanpalveluselämäMuokkaa

  • Kristuksen seurakunta
  • Jumalan sana
  • Jumalanpalvelus
  • Pyhä kaste
  • Pyhä ehtoollinen
  • Konfirmaatio
  • Avioliitto
  • Hautaus
  • Kirkon virka, vihkimys- ja siunaustoimitukset

Elämä KristuksessaMuokkaa

  • Jumalan armo Kristuksessa
  • Katumus ja rippi
  • Usko Jeesukseen
  • Kiitos ja ylistys
  • Ahdistukset ja lohdutus
  • Jumalan varjelus ja johdatus
  • Kutsu ja kuuliaisuus
  • Lähetys
  • Palvelu
  • Yhteys

Elämä Jumalan maailmassaMuokkaa

  • Jumalan luomistyö
  • Koti ja perhe
  • Ateria
  • Terveys ja sairaus
  • Koulu ja opiskelu
  • Lapset
  • Nuoret
  • Työ
  • Vanhuus
  • Aamu ja ilta
  • Vuodenajat
  • Isänmaa
  • Rauha ja vapaus
  • Matkalla ja siirtolaisena
  • Muuttuva maailma

Kuolema ja iankaikkisuusMuokkaa

  • Kuolema ja iankaikkisuus

Virsikirjassa on myös jumalanpalvelusliite, jossa on esimerkiksi jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kaavat sekä erilaisia rukoushetkiä.

Virsikirjan liitteet ja lisävihkoMuokkaa

Vuonna 2000 hyväksytty virsikirjan jumalanpalvelusliite sisältää virret 700–805 ja vuonna 2004 hyväksytty jumalanpalvelusliite virret 806–856. Vuonna 2015 hyväksytty virsikirjan lisävihko sisältää virret 901–979.[5] Lisävihko tuli käyttöön syksyllä 2016.[6]

Virsikirjan lisävihkon virret on ryhmitelty seuraaviin osastoihinː

  • Me kiitämme ja ylistämme
  • Me rukoilemme
  • Jumala on turvamme
  • Odotuksesta täyttymykseen
  • Osallisuus, yhteys ja vastuu
  • Nyt ja aina

Muita virsi- ja laulukirjojaMuokkaa

Virsikirjan lisäksi luterilaisen kirkon hartaustilaisuuksissa on käytetty myös erilaisia laulukirjojaː herätysliikkeiden omia virsi- ja laulukirjoja kuten Siionin virsiä herännäisyyden keskuudessa, Armon lapset veisatkaa- kokoelmaa, Siionin virret ja Halullisten sielujen hengelliset laulut-kokoelmia Lounais-Suomen rukoilevaisten, Siionin lauluja vanhoillislestadiolaisten, Siionin matkalauluja Rauhan sana ja Uusheräys -liikkeiden parissa, Siionin kannelta evankelisen herätysliikkeen piirissä sekä ns. viidesläisyyden piirissä kokoelmaa Viisikielinen. Yleisesti on myös käytössä Suomen Lähetysseuran julkaisemaa kokoelma Laula, kaikki maa sekä sen edeltäjä Hengellisiä lauluja ja virsiä, Tuomaslauluja ja Messulauluja-kirjat. Viime vuosikymmeninä on julkaistu runsaasti muita, varsinkin kirkon nuorisotyön piirissä käytettyjä lauluja. Niistä on suosituin Nuoren seurakunnan veisukirja, jonka 11. painos on ilmestynyt 2020..

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Suomalaiset virsikirjat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 8.12.2015.
  2. a b Hannu Vapaavuori: Suomalaiset virsikirjat (PDF-julkaisu) Suomen ev. lut. kirkko. Viitattu 14.12.2020.
  3. Ruotsin suomenkielinen virsikrija, historiaa, s. 7. Ruotsin kirkon Virsikirja. Seurakuntatyön toimikunnan vuonna 1993 asettaman työryhmän ehdostus. Ruotsin kirkko, Verbum Förlag, 2001. ISBN 91-526-4497-9.
  4. Virsikirjan esipuhe Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 19.4.2007.
  5. Virsikirjan virret suomalaiseen virsikirjaan liittämisvuoden mukaan Virsikirja.
  6. Virsikirjan lisävihko Hyväksytty kirkolliskokouksessa 4. marraskuuta 2015. Kirjapaja, 2016. ISBN 978-952-288-318-6.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lempiäinen, Pentti: Virsikirja sanasta sanaan: Virsikirjan raamattuviitteet, virsikirjan sanahakemisto. 2. korjattu ja täydennetty painos. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-520-7.
  • Väinölä, Tauno: Virsikirjamme virret. Pohjautuu Kotimaa-lehdessä vuodesta 1996 alkaen julkaistuihin virsiesittelyihin. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-611-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa