Hengellinen laulukirja

Hengellinen laulukirja[1] on Suomessa vapaiden suuntien käyttämä yhteinen laulukirja. Sitä käyttävät kirjan johdannon mukaan Suomen Vapaitten Kristittyjen Neuvostoon kuuluvat yhteisöt joita ovat Suomen Helluntaikirkko, Suomen Baptiskikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko. Neuvostoon kuuluvat myös Suomen Adventtikirkko, jolla on oma laulukirja Seurakunta laulaa[2] ja Pelastusarmeija joka käyttää "Pelastusarmeijan laulukirja" nimistä kokoelmaa.[3]

Hengellisen laulukirjan käytössä oleva laitos on valmistunut 1991 ja siinä on 642 laulua. 2010 -luvun alussa ilmestyi Laulun aika niminen Hengellisen laulukirjan lisäosa ja siinä on 145 laulua.[4]

Hengellisen laulukirja ilmestyi 1976. Sitä ennen kirjaa nyt käyttävät yhteisöt käyttivät kukin omaa laulukirjaansa. Niitä olivat Suomen Vapaakirkon käyttämä kirja Harpunsäveliä, Suomen Metodistikirkon Rauhansäveliä, Suomen Baptistikirkon Kaikuja kotimaasta ja Helluntaiherätyksen Herramme tulee-kokoelma.[5]

Kun Suiómen Vapaakirkko aloitti vuonna 1970 oman laulukirjansa uudistamisen, heräsi Vapaitten Kristittyjen neuvostossa ajatus yhteisen laulukirjan saamisesta. Jo silloin oli noin 300 laulua, jotka olivat yhteisiä kaikille mainituille yhteisöille. Lauluista oli eri kirjoissa toisistaan hieman poikkeavia sanoja ja sävelkulkuja. Yhteinen kirja "Hengellinen laulukirja" rakentuu yhteisöjen omista kokoelmista otettujen laulujen varaan. Vanhimmat lauluista on 1500-luvulta, mutta niiden pääosa on 1850-luvun jälkeen syntyneitä lauluja ja mukana on myös Suomen evankeis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsiä. Vuonna 1991 valmistui kirjasta uusi laitos, jossa on otettu huomioon vuoden 1986 luterilainen virsikirja.[5]

Hengellisen laulukirjan laulut on ryhmitelty kahdeksaan osastoonː

  • I. Jumala ja Hänen sanansa (Laulut 1-25)
  • II. Jeesus Kristus (26-118)
    • 1. Jeesuksen syntyminen
    • 2. Jeesuksen elämä ja vaikutus
    • 3. Jeesuksen kärsiminen
    • 4. Jeesuksen ylösnousemus
  • III. Pyhä Henki (119-148)
  • IV. Seurakunta ja Jumalan valtakunta (149-219)
    • 1. Seurakunta
    • 2. Kaste
    • 3. Ehtoollinen
    • 4. Evankelioiminen
    • 5. Lähetystyö
  • V. Kristillinen elämä (220-538)
    • 1. Kutsu, herätys ja pelastus
    • 2. Uskonelämä ja vaellus
    • 3. Rukous
    • 4. Kiitos
  • VI. Eri tilaisuudet (539.-595)
    • 1. Aamu ja ilta
    • 2. Lapset ja nuoret
    • 3. Koti ja isänmaa
    • 4. Uusi vuosi ja vuodenajat
    • 5. Hautajaiset
  • VII. Herran tuleminen (596-613)
  • VIII. Taivas ja Iankaikkinen elämä (614-642)[6].


Yleisesti ottaen hengelliseksi laulukirjaksi voidaan nimittää mitä hyvänsä kristillistä laulukirjaa, esimerkiksi virsikirjaa, tuomaslaulukirjaa tai vastaavaa. Tämäntyyppiset kirjat sisältävät enimmäkseen lauluja, joiden sanoitukset esittävät evankeliumin merkittävimpiä asioita tai osia niistä.

LähteetMuokkaa

  1. Hengellinen laulukirja 3., uudistettu painos. Hengellinen Laulukirja Vantaa, 1992.
  2. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.
  3. Pelastusarmeijan laulukirja. Suomen pelastusarmeija. Päämaja, 1990.
  4. Laulun aika – Hengellisen laulukirjan lisäosa -nuottikirja kristillinenkirjakauppa.fi. Viitattu 25.2.2020.
  5. a b Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 293-297, 596,597. Suomen musiikin historia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-x.
  6. ”Sisällys”, Hengellinen laulukirja 3.,uudistettu painos. Hengellinen Laulukirja, Vantaa ISBN 951-606-285-7.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.