Laula, kaikki maa – hengellisiä lauluja
Laula, kaikki maa – hengellisiä lauluja on Suomen Lähetysseuran julkaisema hengellisten laulujen kokoelma. Se ilmestyi 1991.[1]
Kirjan historia muokkaa
Lähetysseuran julkaisema Hengellisiä lauluja ja virsiä – kirja, jonka ensimmäinen laitos ilmestyi 1900-1905 on yksi keskeisiä hengellisiä laulukirjoja, jota Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnassa on käytetty. Kirjasta ilmestyi uusittu laitos 1952, mutta 1960- ja 1970-luvulla sen asema keskeisenä vapaamuotoisen seurakuntatoiminnan laulukokoelmana katosi. Samoin sen käyttö koulujen laulunopetuksessa ja kirkkokuorojen ohjelmistoissa väheni.[1]
Kirjan valmistelemiseen vaikutti 1970-luvulla alkanut Virsikirjan uudistamistyö ja hengellisen laulurunouden kehitys.[2] Lähetysseuran johtokunta päätti 1985, että vanhaa Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaa ei uudisteta. Syyksi tähän mainittiin, että monien vanhojen ja pidettyjen laulujen kieli- ja tyyliasua jouduttaisiin muokkaaman liikaa, ja johtokunta päätti valmistella uuden laulukirjan entisen rinnalle. Sitä varten johtokunta asetti työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoherra Esa Siljamäki. Kokoelma valmistui 1991 ja sai nimekseen Laula, kaikki maa. Se otettiin käyttöön Lähetysseuran vuosijuhlilla Lieksassa 1991. Kirjan toivottiin yleistyvän myös nuoriso- ja rippikoulutyön laulukirjaksi.[1]
Kokoelman valmistelussa työryhmä on pyrkinyt seuraamaan Virsikirjan uudistamisessa omaksuttuja periaatteita. Kokoelmassa on 202 laulua joista noin kolmannes on Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmasta, osa uudistettuina, osa alkuperäisessä, vanhahtavassa runomuodossa. Kirjaa valmistelleen työryhmän jäsenet ovat itse kirjoittaneet lauluja, etenkin sellaisiin teemoihin liittyen, joihin sopivia lauluja on vähän tai ei ollenkaan.[2] Mukaan ei valittu sellaisia lauluja, jotka ovat julkaistu Virsikirjassa. Uutta aineistoa koottiin kotimaan lisäksi eri puolilta maailmaa, etenkin lähetyskentiltä, missä Suomen Lähetysseura on toiminut. Laula, kaikki maa -kokoelmassa on pyritty kuitenkin tuomaan esille hengellisen laulumusiikin, etenkin uudemman musiikin, koko kirjo ja lauluvalikoimaan sisältyy ns. Taizé-lauluja, ”kitarakuorolauluja”, gospellauluja ja koraaleja vanhojen hengellisten laulujen ohella.[1]
Osastojako muokkaa
Kirjan laulut on ryhmitelty neljään pääosastoon, jotka on vuorostaan jaettu temaattisiin osastoihin.[3]
- I Kokoontunut seurakunta 1-66
- Kirkkovuosi
- Hartauselämä
- Jumala hoitaa seurakuntaansa
- Kiitos ja ylistys
- II Lähtevä ja lähettävä seurakunta 67-121
- Jumala antaa tehtävän
- Elämän arki
- Koti ja perhe
- Luomakunta
- Aamu ja ilta
- III Kristityn elämä 132-191
- Hiljaa Jumalan edessä
- Ahdistus ja lohtudus
- Kutsu ja kuuliaisuus
- Ilo Jumalan rakkaudesta
- Rauha Kristuksessa
- IV Kohti taivasta 192-202
- Matkalla taivaaseen
- Elämän rajalla ja iankaikkisuus
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 588,589. Suomen musiikin historia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-x.
- ↑ a b ”Esipuhe”, Laula, kaikki maa. Suomen lähetysseura, 1991. ISBN 951-624-191-3.
- ↑ Laula, kaikki maa. Suomen lähetysseura, 1991. ISBN 951-624-191-3.