Wikipedia

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

virsi

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan (saks. Von guten Mächten treu und still umgeben) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 600. Virren on kirjoittanut natsihallintoa vastustanut luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer vankeusaikanaan vuonna 1944. Virsi liitetään vahvasti Bonhoefferiin, joka hirtettiin seuraavana vuonna. Alun perin se oli joulu- ja uudenvuodentervehdys, mutta virsi on sittemmin laajentunut moneen käyttöön sopivaksi yleisvirreksi. Sanat on suomentanut Anna-Maija Raittila vuonna 1981 ja muokannut ne vuoden 1986 virsikirjaan. Maailmalla virttä lauletaan usein eri sävelin. Suomessa käytetään Erkki Melartinin alun perin joululauluun En ros, mer skön än jordens blomster alla tekemää säveltä.

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
säveltäjä Erkki Melartin
sanoittaja Dietrich Bonhoeffer
suomentaja Anna-Maija Raittila
virsikirjan numero 600
virsikirjaan 1986

Historia muokkaa

 
Dietrich Bonhoefferin käsikirjoitus

Virsi yhdistetään voimakkaasti sen kirjoittajaan, luterilaiseen natsihallintoa vastustaneeseen Dietrich Bonhoefferiin. Hänet vangittiin vuonna 1943 osallisuudesta Hitlerin salmurhayritykseen ja vietiin Gestapon vankilaan Berliinissä, jossa hän kirjoitti paljon, myös virren "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan".[1][2] Pommitusten saavuttaessa Berliinin talvella 1945 Bonhoeffer siirrettiin Baijeriin. Siellä hänet vietiin Flossenbürgin keskitysleiriin, jossa hänet hirtettiin 39-vuotiaana 9. huhtikuuta 1945 vain hieman ennen maailmansodan päättymistä Euroopassa.[2][1] "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan" on kirjoitettu Bonhoefferin perheelle ja kihlatulle joulu- ja uudenvuodentervehdykseksi vuoden 1944 lopulla.[1][3]

Virsikirjaan muokkaa

Anna-Maija Raittila suomensi virren antologiaansa Kutsut minua nimeltä vuodelta 1981 nimellä "Hyvien voimien suojaan". Virsikirjaan se tuli 1986 lyhennettynä ja muokattuna.[1]

Kokonaisuudessaan virsi kertoo valoisasti luottamuksesta Jumalan hyvyyten hirveissäkin olosuhteissa.[4] Virttä voi pitää joko alkuperäisen kontekstinsa mukaisena uudenvuoden- tai laajemmassa merkityksessä iltavirtenä.[1] Se on "toivon, rohkaisun ja lohdutuksen virsi, jota on yhtäältä laulettu toivorikkaasti uuden vuoden kynnyksellä ja toisaalta lohtua hakien elämän koettelemusten hetkien ja katastrofien keskellä."[5] Virsikirjaan sanat muokattiin tukemaan virren käyttöä vuoden ympäri. Sanat "yhdessä käymme uuteen vuoteen nyt" vaihtuivat muotoon "yhdessä käydä uuteen aikaan nyt". Samoin poistettiin sanat "Jos mahdollista, yhteen meidät tuo", joiden katsottiin viittaavan virren alkuperäiseen kontekstiin, Bonhoefferin vankeusaikaan.[1] Virttä voidaankin pitää moniin eri tilanteisiin sopivana yleisvirtenä.[6] Virsi sopii esimerkiksi häihin tai hautajaisiin.[7][8] Kirkollisten toimitusten kirja antaa virren yhdeksi vaihtoehdoksi rukoushetkelle kriisitilanteessa.[9]

Maailmalla virttä lauletaan useilla eri sävelillä, mutta Suomessa on käytetty Erkki Melartinin sävelmää vuodelta 1923,[1] joka kuului aluksi joululauluun "En ros, mer skön än jordens blomster alla". Kyseinen virsi oli Suomen ruotsinkielisen virsikirjan vuoden 1927 lisävihkossa numerolla 14.[10] Sama sävel päätyi myös vuoden 1943 ruotsinkielisen virsikirjan sävelmistöön vuodelta 1948 virteen 623 "Tänk när en gång det töcken har försvunnit". Kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kiinnostuttiin 1950-luvulla ongelmallisiksi koettujen vanhojen koraalien "restauroinnista" elävämpään asuun, ajankohtaiseksi tuli juuri vuoden 1948 Suomen ruotsinkielisen koraalivirsikirjan sävelten muokkaaminen. Vanhojen koraalisävelten lisäksi jotkin uudemmat, kuten juuri "Tänk när en gång det töcken har försvunnit", joutuivat "restauroiduiksi".[11] Kun Bonhoefferin virsi sitten päätyi suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1986, oli sekin rytmiltään muutettu verrattuna Melartinin alkuperäiseen sävelmään[10], joskin kokonaisuudessaan se poikkeaa melko vähän "En ros, mer skön än jordens blomster alla" -jouluvirren yksinlauluversion melodiasta.[12] Joka tapauksessa, Bonhoefferin sanojen ja Melartinin sävelen yhteensopivuutta pidetään onnistuneena, ja virrestä tuli nopeasti suosittu.[10] Teologian opiskelijoiden keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan se on teologien toiseksi suosituin virsi.[13]

Suomen nykyisessä ruotsinkielisessä virsikirjassa virsi on numerolla 527: "Av goda makter skyddade". Käännös on Elly Sigfridsin ja sävel Anders Kronlundin.[14]

Muut suomenkieliset julkaisut muokkaa

Viidesläisen herätysliikkeen Viisikielisessä virsi on numerolla 235.[15] Ruotsin kirkon suomenkielisestä virsikirjasta virsi löytyy numerolla 742.[16] Lisäksi kirjassa on numerolla 509 Anna-Maija Raittilan käännös "Hyvyyden voiman uskollinen suoja" P. O. Nisserin kirjoittamasta tekstistä Bonhoefferin virren mukaan, englantilaisen säveltäjän C.H.H. Parryn sävelmällä vuodelta 1904. Luterilaisia virsiä -kokoelmassa on numerolla 873 Anssi Simojoen suomennos "Hyvyyden voimat aina ympärillä" Anssi, Tapani ja Tuomo Simojoen melodialla.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Pajamo, Reijo; Tuppurainen, Erkki: Kirkkomusiikki. Suomen musiikin historia. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-x.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Virsi 600; Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan Virsikirja.fi. 12.4.2018. Viitattu 20.3.2020.
  2. ↑ a b Etelänsaari, Matti: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan Masan mutinat. 11.11.2013. Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 21.3.2020.
  3. ↑ Maarala, Lauri: Gurun opissa: Olemme kaikki hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa Kirkko ja kaupunki. 25.11.2019. Viitattu 21.3.2020.
  4. ↑ Vuorinen, Sinikka: Silmille näkymätön maailma, päivänavaus 7.2.2008 7.2.2008. Suomen ekumeeninen neuvosto. Viitattu 21.3.2020.
  5. ↑ Kesola, Anneli: Hyvyyden voiman ihmeellinen suoja Lempäälän-Vesilahden Sanomat. 29.2.2016. Viitattu 21.3.2020.
  6. ↑ Engström, Katarina; Kanerva, Marjaana; Valjus, Tuomo: Virsi soi: virikeaineisto virsikirjan lisävihkon virsiin, s. 42. Agricola-opintokeskuksen julkaisuja 3. Järvenpää: Agricola-opintokeskus, 2018. ISSN 2189-3989. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.3.2020).
  7. ↑ Musiikkia häihin 9.1.2020. Oulunkylän seurakunta. Viitattu 21.3.2020.
  8. ↑ Hautajaiset Ikaalisten seurakunta. Viitattu 22.3.2020.
  9. ↑ Kirkollisten toimitusten kirja, s. 228. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. marraskuuta 2003. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.3.2020).
  10. ↑ a b c Pajamo & Tuppurainen 2004, s. 445
  11. ↑ Pajamo & Tuppurainen 2004, s. 455–458
  12. ↑ Poroila, Heikki: Erkki Melartinin teosluettelo, s. 300–301. Helsinki: Honkakirja, 2017. ISBN 978-952-68711-3-4. Teoksen verkkoversio (viitattu .3.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Tässä ovat teologian opiskelijoiden suosikkivirret Seurakuntalainen. 3.6.2014. Viitattu 23.3.2020.
  14. ↑ Psalm 527; Av goda makter skyddade Evl.fi. Viitattu 21.3.2020. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Laululuettelo – Viisikielinen viisikielinen.fi. Viitattu 22.3.2020.
  16. ↑ Ruotsin ja Suomen kirkkojen virsikirjojen yhteiset virret Evl.fi. Viitattu 15.7.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Bonhoeffer, Dietrich: "Hyvien voimien suojaan". Teoksessa: Raittila, Anna-Maija (valik. ja suom.): Kutsut minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, s. 114–115. Uskon lyriikkaa 1. Helsinki: Kirjapaja, 1981. ISBN 9789516213005.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyvyyden_voiman_ihmeelliseen_suojaan&oldid=21618700”