Viisikielinen on viidennen herätysliikkeen laulukirja. 1990-luvulla Suomen Raamattuopiston ja Suomen ev. Lut. Kansanlähetyksen johtajat keskustelivat yhteisen laulukirjan tekemisestä. Iso askel eteenpäin oli, kun Heini Kataja-Kantola kokosi Raamattuopistolla vuonna 2002 yli 400 laulun kokoelman laulukirjaa varten.

Kirjahanke käynnistyi 2010 järjestöjohtajien neuvottelussa. Kataja-Kantolan kokoelma oli pohjamateriaalina ja hän keksi kirjalle nimen Viisikielinen.[1]

Julkaisijat ja toimittajat

muokkaa

Julkaisijoiksi tuli kuusi järjestöä ja kirjan toimittajiksi henkilöt

 
Viidennen herätysliikkeen laulukirja

 Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä (ELK)

  •  Elisa Wathen (2010)
  •  pastori, kanttori Osmo Väätäinen (2011-)

Kansan Raamattuseuran säätiö (KRS)

  •  musiikkievankelista, kanttori Jussi Pyysalo
  •  talousjohtaja Tapsa Jäntti (2010-2012)
  •  varatoiminnanjohtaja, pastori Kalle Virta (2012-) 

Medialähetys Sanansaattajat (Sansa)

  •  aluesihteeri, nuorisomuusikko, teol. yo. Veikko Kurki (2010-2012)
  •  medialähetysjohtaja, pastori Juha Auvinen (2012-)

Suomen Ev. lut. Kansanlähetys (SEKL)

  • rovasti Timo Rämä, puheenjohtaja (eläkkeellä 2012 alkaen)
  • kansanedustaja, TkT Sauli Ahvenjärvi (2010-2011)
  •  piirijohtaja, KM Kai Niemelä

Suomen Ev. lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO)

  •  johtava koululais- ja nuorisotyöntekijä, MuM Olli Lehmonen

Suomen Raamattuopiston Säätiö (SRO)

  •  musiikkisihteeri, laulaja Pertti Kallio
  •  musiikkilinjan vastaava opettaja, FM Mikko Nikula

Asiantuntijoina ovat olleet MuK Anna Karjalainen (2011-) ja DI, MuM Risto Ranta-Aho, joka oli myös toimitussihteerinä (2011-).

Kustantajan, Perussanoma Oy:n edustajana on osallistunut kanttori Petri Javanainen sekä konsultoijina ovat olleet Heini Kataja-Kantola ja Anna-Mari Kaskinen. Teemahakemiston kokosivat Pertti Kallio sekä Jussi ja Minna Pyysalo.[1]

Laulut

muokkaa

Lähteinä on ollut yli 20 laulukirjaa, muita julkaistuja ja julkaisemattomia kokoelmia, yksittäisiä lauluja. Valittavana olleiden yli 3000 laulun joukossa on virsikirjan virsiä sekä vanhempien Sinisen laulukirjan ja Hengelliset laulut ja virret -kirjan aineistoa.

Mukana on klassikoksi muodostuneita rippikoululauluja ja uudempia nuorten suosimia lauluja, jotka ovat usein Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen tekemiä.

Lauluvalinnoissa on katsottu, että ne soveltuvat yhteislauluiksi tekijäjärjestöille sanomaltaan ja teologialtaan sekä, että sävelkorkeus on sopiva ja soinnutukset kohtuulliset säestää. Pelkistetty osastojako alkaa Jumalasta, etenee ihmisen heräämiseen, pelastukseen ja kristityn elämään.[1]

Sisällys

muokkaa

I. Jumala ja hänen sanansa

1. Jumala – Luoja ja Isämme
2. Jeesus – syntiemme sovittaja
3. Pyhä Henki – Puolustaja
4. Sana ja sakramentit

II. Elämä uskossa

5. Pelastus
6. Rukous
7. Kiitos
8. Lohdutus

III. Seurakunta koolla

9. Seurakunta
10. Kirkkovuosi
11. Lähetys ja palvelu
12. Lauluja maailmalta

IV. Elämän vaiheissa

13. Aamu ja ilta
14. Perhe ja juhla
15. Lapset
16. Luonto ja vuodenajat
17. Kuolema ja iankaikkisuus

404 laulua sisältävä Viisikielinen valmistui tammikuussa 2014.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Viisikielinen