Pertunmaa

kunta Etelä-Savon maakunnassa

Pertunmaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 1 685 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 454,20 km², josta 79,74 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,5 asukasta/km². Väkiluvullisesti Pertunmaa on Etelä-Savon maakunnan toiseksi pienin kunta Enonkosken ollessa väkiluvultaan vielä vähäisempi.

Pertunmaa
Pertunmaa.vaakuna.svg Pertunmaa.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°30′10″N, 026°28′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 588
Hallinnollinen keskus Pertunmaan kirkonkylä
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 454,20 km²
231:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 374,46 km²
– sisävesi 79,74 km²
Väkiluku 1 685
274:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
väestötiheys 4,50 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 53,8 %
– yli 64-v. 34,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,50 %
82:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Muut
 • Ps.
 • Kok.

7
5
3
2
www.pertunmaa.fi
Pertunmaan kirkko

Sen naapurikunnat ovat Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Joutsa.

Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.[8]

Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.[8]

MaantiedeMuokkaa

 
Pertunmaan maaseutua Mansikkamäen kylässä lähellä Hartolaa.

Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossa valtatie 5:n varrella, 35 kilometriä Heinolasta pohjoiseen ja vajaat 60 km Mikkelistä etelään. Pertunmaan kaksi päätaajamaa, Kirkonkylä ja Kuortti, sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.[9]

Pertunmaan Natura-kohteita ovat Mäyrävuoren-Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo - Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Punakiven - Ahvenjärven metsät ja Lautjärvi - Laukkala - Kaituenlampi.[10]

KylätMuokkaa

Kirkonkylä, Ruuttila, Kuortti, Lihavanpää, Mansikkamäki, Nipuli, Ruorasmäki, Joutsjärvi, Koirakivi, Hölttä, Vastamäki, Hartosenpää, Kuhajärvi, Karankamäki, Sydänmaa, Kälkyttä

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2018 lopussa Pertunmaalla oli 1 713 asukasta, joista 707 asui taajamissa, 994 haja-asutusalueilla ja 12 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pertunmaan taajama-aste on 41,6 %.[11] Pertunmaan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Pertunmaan kirkonkylä 455
2 Kuortti 252

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

HistoriaMuokkaa

Pertunmaa on ollut savolaisten ja hämäläisten rajaseutua vuosisatojen ajan, ja siellä on rajakiviä 1400-luvulta.[13]

Itsenäinen kunta siitä tuli vuonna 1926, kun se erosi emopitäjästään Mäntyharjusta.[13] Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.[14]

HallintoMuokkaa

Pertunmaan kunnanjohtaja 1. maaliskuuta 2020 alkaen on kasvatustieteen maisteri Leena Ruotsalainen.[6] Hänen edeltäjänsä, vuodesta 1999 lähtien kunnanjohtajana toiminut Juha Torniainen[15] jäi eläkkeelle helmikuun 2020 alusta[6]. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[7]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 621 työpaikkaa. Niistä 19% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[16]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metallintyöstöyritys Pelaser, Ylähollon Energiamurskaus ja Pertu Components, jonka alaa ovat puun sahaus ja höyläys.[17]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pertunmaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 868
1985
  
2 600
1990
  
2 499
1995
  
2 305
2000
  
2 178
2005
  
2 102
2010
  
1 936
2015
  
1 817
2020
  
1 685
Lähde: Tilastokeskus.[18]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pertunmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Seurakunta toimii myös Mäntyharjun kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pertunmaan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pertunmaan kunnan nykyisellä alueella.[19]

PalvelutMuokkaa

Pertunmaan yhtenäiskoulussa (Kirkkotie 3) tarjotaan opetusta esikoulusta luokka-asteelle yhdeksän saakka.[21][22] Samassa kiinteistössä toimii Pertunmaan kirjasto. Vuoteen 2018 saakka Kuortissa toimi alakoulu (Kuortin koulu, Vanhatie 100), jonka yhteydessä sijaitsee Kuortin kirjasto.[23]

Kirkonkylän keskustassa sijaitseva Pertunmaan hyvinvointiasema tarjoaa sosiaali- ja terveysaseman palveluja.[24]

Kunnassa on neljä uimapaikkaa, joista Kisarannassa uidaan myös talvisin.[25]

Matkailu/NähtävyydetMuokkaa

Pertunmaan kirkko rakennettiin vuonna 1929 osin Hartolan vanhan kirkon ja kellotapulin hirsistä. Pertunmaalla toimii monia matkailuyrityksiä ja Pöylinniemessä on myös leirintäalue. Pertunmaan matkailukohteita ovat muun muassa toriaukio Pertuntori keskellä kirkonkylää, Vanha-Rantalan talomuseo Honkaniementien varressa ja Käsityöpuoti Talvikki, käsityöläisten oma puoti kirkonkylällä. Lisäksi Kuortissa ABC-liikennemyymälän välittömässä läheisyydessä on useita erilaisia liikkeitä. Pertunmaa on myös kesämökkikunta.

Vuoden 2011 tilastoissa Pertunmaalla myytiin toiseksi eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa, 27,6 litraa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna. Ykköstilaa pitää hallussaan Utsjoki, vastaava myynti oli 51,3 litraa. Lapin maakunnan myyntilukujen selityksenä on paitsi matkailijoiden suuri määrä, myös ruotsalaisten ja norjalaisten tekemät alkoholiostokset.[26]

Tunnettuja pertunmaalaisiaMuokkaa

Myös vuoden 2018 Miss Suomeksi valittu, alkujaan lahtelaissyntyinen Alina Voronkova asui 15-vuotiaaksi asti Pertunmaalla.

RuokakulttuuriMuokkaa

Pertunmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kisko eli veripalttu sekä ruisjauhosta, kermaviilistä ja kermasta leivotut röpörieskat, jotka paistetaan kaalinlehdellä tai tuohenpalan päällä.[27]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. a b c Kontti, Mikko: Pertunmaa valitsi Savonlinnasta kotoisin olevan Leena Ruotsalaisen uudeksi kunnanjohtajaksi Itä-Savo. 16.12.2019. Viitattu 29.3.2020.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Pertunmaa Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. a b Historia Pertunmaa. Viitattu 10.1.2018.
  9. Pertunmaa Pertunmaa. Viitattu 10.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  13. a b Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaa. Viitattu 11.1.2018.
  14. Pertunmaan kirkko Mantyharjun seurakunta. Viitattu 11.1.2018.
  15. Pertunmaalle uusi kunnanjohtaja Yle. 1999 päivitetty 2008. Viitattu 12.1.2018.
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  17. Alueen Pertunmaa yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  19. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  21. Koulut Pertunmaa. Viitattu 13.1.2018.
  22. Pertunmaan yhtenäiskoulu Pertunmaan kunta via peda.net. Viitattu 6.9.2019.
  23. Kirjasto Pertunmaan kunta, pertunmaa.fi. Viitattu 6.9.2019.
  24. Pertunmaan hyvinvointiasema Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 26.6.2020.
  25. Pertunmaa Uimaan. Viitattu 13.1.2018.
  26. Varis, Tuomo & Virtanen, Sirpa: Alkoholijuomien myynti kunnittain 2011 (pdf) (Sivut 5, 34 ja 37) Alkoholijuomien kulutus 2011. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.1.2013.
  27. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: